Jump to content

Hoitajat.net - hoitajan asialla jo vuodesta 2002

Tervetuloa Suomen suurimpaan hoitotyön ammattilaisten yhteisöön!

Ota rohkeasti osaa keskusteluihin, konsultoi kollegaa ja verkostoidu! Yhteisössämme on suomalaisia alan ammattilaisia ja opiskelijoita ympäri maailmaa. Kurkkaa mitä jäsenetuja meillä on ja rekisteröidy. Se ei maksa mitään!
Hoitajat.net

Aliravitsemusriski on vakava ongelma kotihoidon asiakkailla

Kirjoittaja: Hoitajat.net Kategoria: Ajankohtaista

75 vuotta täyttäneistä kotihoidon asiakkaista lähes yhdeksän kymmenestä on aliravitsemusriskissä tai aliravittuja, havaittiin äskettäin julkaistussa Itä-Suomen yliopiston tutkimuksessa. Suurin riski huonoon ravitsemukseen oli henkilöillä, joilla oli käytössään suuri lääkemäärä, alentunut kognitio tai masennusoireita.
Iäkkäiden hoidon painottuessa yhä enemmän kotihoitoon sen asiakkaat ovat aiempaa huonokuntoisempia. Niinpä aliravitsemus ja sen riski on yhtä yleistä kotihoidossa kuin laitoshoidossa. Kotihoidon iäkkäiden asiakkaiden ravitsemukseen ei ole kiinnitetty tarpeeksi huomiota, vaikka huonon ravitsemustilan tiedetään alistavan suuremmalle riskille joutua sairaalahoitoon, hidastavan tai estävän sairauksista toipumista ja pidentävän sairaalahoitojaksoja. 
Ravitsemusongelmien ehkäiseminen ja hoitaminen edellyttävät säännöllistä ravitsemustilan arviointia, päivittäistä ruokailun seurantaa ja ruokailussa havaittujen ongelmien välitöntä korjausta. Onnistuakseen kotihoitoa saavan ruokavaliohoito edellyttää kotihoidon henkilöstön, ateriapalvelun tuottajan ja ravitsemusterapeutin tiivistä yhteistyötä. Haasteena onkin toteuttaa kotihoidossa olevan iäkkään ravitsemushoito niin, että se vastaa asiakkaan tarpeita. Tarjottavien ruokien tulee olla paitsi ravintosisällöiltään hyviä, myös maultaan ja ulkonäöltään yksinkertaisia, selkeitä ja tunnistettavia, sillä vain syöty ruoka ravitsee.
Itä-Suomen yliopiston NutOrMed – Laatua iäkkäiden kotihoidon asiakkaiden ravitsemukseen, suun terveyden- ja lääkehoitoon -tutkimuksessa vuosina 2013–2014 selvitettiin kotihoitoa saavien ravitsemustilaa ja siihen vaikuttavia tekijöitä. Tutkimukseen osallistui yhteensä 275 henkilöä, joiden keski-ikä oli 84,4 vuotta ja joista 73 prosenttia oli naisia.  
Lisätietoja: http://dx.doi.org/10.14283/jnhrs.2015.9
Lähde: Itä-Suomen yliopisto

Hoitajat.net

Työharjoittelu Thaimaassa - Bioanalyytikko-opiskelijan kokemuksia

Kirjoittaja: Hoitajat.net Kategoria: Ajankohtaista

Bioanalytiikkaa opiskeleva Noora Nousiainen oli työharjoittelussa Thaimaassa, jossa harjoiteltiin kliinistä laboratoriotyötä ja näytteiden analysointia. Vaihtokokemus kasvatti ammatillisesti sekä henkisesti. Noora haluaisikin päästä uudelleen töihin ulkomaille. Oletko sinä ollut tai harkinnut työharjoittelua ulkomailla? 
 

Hoitajat.net

Laadukas vieritutkimus - koulutusvideo hoitajille

Kirjoittaja: Hoitajat.net Kategoria: Ajankohtaista

Osaatko ottaa verinäytteen sormenpäästä oikein? Koulutusvideo näyttää vaihe vaiheelta, kuinka laadukas vieritutkimus tehdään. Esimerkkitapaukseksi on valittu glukoosin vieritestaus. Videossa käsitellään sisäisen kontrollin tekeminen, verinäytteen otto sormenpäästä ja glukoosin mittaus. Samalla käydään läpi keskeisimmät tuloksen luotettavuuteen vaikuttavat asiat. 
Videon tarkoituksena on opettaa hoitajille laadukkaan vieritutkimuksen perusteita. Videosta on hyötyä kaikille, jotka tekevät vieritutkimuksia, sitä voi käyttää esimerkiksi uuden työntekijän perehdytykseen ja oikean näytteenoton kertaukseen. Video on Labqualityn ja ammattikorkeakoulu Metropolian bioanalyytikko- ja sairaanhoitajaopiskelijoiden innovaatioprojekti, jonka teknisestä toteutuksesta vastasivat saman oppilaitoksen mediatekniikan insinööriopiskelijat.

Hoitajat.net

Kouristuspotilaan oikea päivystyshoito varmistuu pika-EEG:n avulla

Kirjoittaja: Hoitajat.net Kategoria: Ajankohtaista

Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin (HUS) Meilahden päivystyksessä on käytössä pika-EEG, jolla voidaan nopeasti varmistaa kouristuspotilaiden oikea hoito. Pitkittynyt kouristuskohtaus on aina hätätilanne, joka edellyttää tehohoitoa. Päivystysaikana pika-EEG:n avulla voidaan erottaa aivojen jatkuva sähköinen purkaus tilanteesta, jossa kohtaus on jo lauennut, mutta potilaan tajunnantaso on vielä alentunut. Tällöin tehohoitoa tarvitsevat potilaat voidaan siirtää tarvitsemaansa hoitoon nopeasti ja toisaalta vältetään turha jatkohoito potilaille, joilta kohtaus on jo saatu laukeamaan. 
 
Meilahden neurologian päivystyksessä pika-EEG otettiin käyttöön vuoden 2013 alusta ja se on vakiintunut osaksi päivystyspoliklinikan rutiinitoimintoja. Pika-EEG:ssä päivystyksen hoitajat laittavat 8-kanavaisen myssyrekisteröinnin paikalleen, päivystävä neurologi arvioi rekisteröintiä ja tekee hoitopäätökset. Varsinaisen lausunnon tutkimuksesta antaa kliinisen neurofysiologian lääkäri iltakymmeneen saakka tai seuraavana arkiaamuna. Pika-EEG-tutkimuksia tehdään virka-ajan ulkopuolella vuodessa noin 50. Päivystysaika kattaa 72 % vuorokaudesta, joten pika-EEG:tä tarvitaan. Tulevaisuudessa päivystysaikainen pika-EEG-mahdollisuus pyritään laajentamaan koko HUS:n erva-alueelle.
 
Lähde: HUS

Hoitajat.net

Hoitotyöhön kaivataan selkeitä unen arvioinnin menetelmiä

Kirjoittaja: Hoitajat.net Kategoria: Ajankohtaista

Tehohoidossa olevan potilaan unen määrää ja laatua ei pystytä nykymenetelmin luotettavasti seuraamaan. Ilmiön väitöstutkimuksessaan todentanut terveystieteiden maisteri Marita Ritmala-Castrén ehdottaakin unen laadun arvioinnin kehittämistä. Unen huono laatu ja vähäinen määrä voivat hidastaa toipumista ja pidentää hoitoaikoja.
Ritmala-Castrénin toteaa ihminen tarvitsevan unta toipuakseen päivän rasituksista niin henkisesti kuin fyysisestikin.
 
– Potilaat tarvitsevat toipuakseen syvää, yhtäjaksoista unta. Jotta hoitaja voisi tukea potilaan unen saantia, hänen tulisi tunnistaa, milloin potilas nukkuu. Unen laadun arviointia on kehitettävä lisäämällä tietoisuutta unesta ja sen merkityksestä sekä kehittämällä luotettavia arviointikeinoja, Ritmala-Castrén sanoo.
 
Potilaat kärsivät teho-osastohoidon aikana unettomuudesta ja nukkuvat kevyttä unta heräillen tiheään. Potilaan vointia valvoessaan hoitajat arvioivat tämän unen laatua vaihtelevasti. Arviointia vaikeuttavat potilaiden uupumus ja vähäinen liikehtiminen sekä lepääminen silmät kiinni.
 
–  Unen puute heikentää verenkierron, aineenvaihdunnan ja immuunijärjestelmän toimintaa, sekä vaikuttaa mielialaan ja asioiden ymmärtämiseen. Sairaalapotilaiden kohdalla heikosta unen laadusta ja vähäisestä määrästä saattaa seurata toipumisen hidastumista ja hoitoaikojen pidentymistä.
Potilaan ja hoitajan arvioissa suuria eroja
Tehohoidossa olevan potilaan unen laadun arviointiin käytettävät menetelmät ovat rajallisia ja niiden luotettavuus on heikko. Ritmala-Castrén testasi tutkimuksessaan kolmea eri arviointimenetelmää sekä analysoi unipolygrafian avulla ilman hengityslaitehoitoa olevien potilaiden unen laatua.
 
Arviointimenetelmistä ensimmäinen, potilaiden itsearviointiin kehitetty Richards-Campbell Sleep Questionnaire, kuvaa potilaiden omaa käsitystä edellisen yön nukkumisesta, joskin arviota heikentävät potilaiden mahdolliset muistiin vaikuttavat lääkkeet ja sairauden tila. Hoitajien vapaana tekstinä kuvailemat unen arvioinnin eivät ole systemaattisia, mutta tuottavat monipuolista potilaan nukkumiseen liittyvää tietoa. Strukturoidun arviointilomakkeen avulla saatiin luotettavaa tietoa vain potilaiden kokonaisuniajasta.
– Tutkimukseen osallistuneista 114 potilaasta 60 prosenttia ilmoitti omana arvionaan nukkuneensa huonosti. Uni oli kevyttä ja heräämisiä oli paljon. Myös 21 potilaan unipolygrafia-aineistoni, jossa mittasin  aivojen sähköistä toimintaa, silmien liikkeitä ja lihasjänteyttä, todensi unen olevan pääasiassa kevyttä, Ritmala-Castrén sanoo.
Unipolygrafia paljasti, että jaksamisen ja toipumisen kannalta oleellisimpien unen vaiheiden, syvä uni ja REM (rapid eye movement) -uni, osuus oli pieni. Osa potilaista ei nukkunut lainkaan yhden potilaan nukkuessa koko yön, yli 10 tuntia. Puolet potilaista heräsi unestaan vähintään neljä kertaa tunnissa.
Ritmala-Castrén havaitsi, että arvioidessaan potilaiden nukkumista vapaasti, hoitajat arvioivat useimmin potilaiden heräämisten määrää ja yleisesti unen laatua. Hoitajat kuvasivat myös monia uneen liittyviä ilmiöitä kuten potilaan hengityksen ja verenpaineen muutoksia sekä erilaisia toteuttamiaan unta edistäviä keinoja.
– Verrattaessa potilaiden omia arvioita nukkumisestaan ja hoitajien dokumentoimia arvioitaan ne olivat yhteneviä vain 57 tapauksessa sadasta. Arvioiden erotessa hoitajat yliarvioivat – 26 tapauksessa –  potilaiden unen laatua useammin kuin aliarvioivat – 17 tapauksessa, Ritmala-Castrén sanoo.
Hoitajien arvioidessa potilaiden nukkumista strukturoidun arviointilomakkeen avulla vain unen pituus korreloi unipolygrafiarekisteröinnin tulosten kanssa. Hoitajat eivät pystyneet arvioimaan potilaan nukahtamiseen kulunutta aikaa, unen syvyyden vaihtelua eivätkä heräämisten määrää yhtenevästi unipolygrafian kanssa.
 
Lue koko väitös: Asleep or not asleep? Evaluation of the Quality of Patients’ Sleep in Critical Care Nursing 


Facebook

Twitter

Instagram

×