Jump to content

Hoitajat.net - hoitajan asialla jo vuodesta 2002

Tervetuloa Suomen suurimpaan hoitotyön ammattilaisten yhteisöön!

Ota rohkeasti osaa keskusteluihin, konsultoi kollegaa ja verkostoidu! Yhteisössämme on suomalaisia alan ammattilaisia ja opiskelijoita ympäri maailmaa. Kurkkaa mitä jäsenetuja meillä on ja rekisteröidy. Se ei maksa mitään!
Hoitajat.net
Valmistumassa olevien sairaanhoitajaopiskelijoiden osaamisessa ohjata potilaita on kehitettävää. Turun yliopistossa tarkastettava väitöstutkimus osoittaa, että harjoittelun apuvälineeksi voidaan valjastaa tietokonesimulaatio.

Potilaiden ohjaus on olennainen osa sairaanhoitajan työtä. Arjessa potilaiden odottama tieto ja heille välitetty tieto eivät aina kohtaa.
– Terveydenhuollon rakennemuutoksen myötä potilaiden vastuu ja osuus omasta hoidostaan kasvavat entisestään. Nämä lisäävät laadukkaan potilasohjauksen merkitystä ja kehittämistarpeita, aihepiiristä Turun yliopistossa väittelevä Heli Virtanen sanoo.
Virtanen tarkasteli väitöskirjatutkimuksessaan potilaiden ja sairaanhoitajan välisen ohjauskeskustelun toteuttamista. Hän testasi, miten tutkimuksessa kehitettyä tietokonesimulaatio-ohjelmaa voidaan käyttää potilasohjauksen opettamisessa sairaanhoitajaopiskelijoille.
Potilasohjaus on vuorovaikutusta
Potilaan ja sairaanhoitajan välisen ohjauskeskustelun tavoitteena on tukea potilaan terveyden- ja sairaanhoitoon liittyvän tiedon ymmärtämistä. Potilaan tulisi saada valmiudet käyttää saamaansa tietoa niin, että hän selviytyy parhaalla mahdollisella tavalla päivittäisistä toiminnoistaan.
– Potilasohjaus ei ole vain faktatiedon välittämistä, vaan potilaan odotusten arviointia ja tilanteen läpikäymistä, jotta potilas tietää ja ymmärtää, miten hoitaa terveyttään ja sairauttaan.
Tutkimus osoitti, että potilaan ja sairaanhoitajan välistä ohjauskeskustelua voidaan oppia tietokonesimulaatio-ohjelmalla. Ohjelma tarjosi opiskelijoille mahdollisuuden toteuttaa ja hallita omaa oppimisprosessiaan oppimistavoitteiden mukaisesti.
– Potilasohjauksen simulaatio-ohjelmaa voidaan pitää tärkeänä, sillä se tukee opiskelijoiden teoriatiedon ymmärtämistä. Simulaatiota hyödyntäneiden opiskelijoiden tieto ohjauskeskustelun toteuttamisesta oli kokonaisvaltaisempaa ja jäsentyneempää kuin ennen simulaatio-ohjelman käyttöä. Kaiken kaikkiaan potilasohjauksen opetukseen ja oppimiseen on kiinnitettävä hoitotyön koulutuksessa erityishuomiota, ja nyt testattu tietokoneavusteinen menetelmä tarjoaa yhden hyvän väylän, Heli Virtanen sanoo.

Hoitajat.net

SuPer: Vanhuksia ei saa jättää heitteille

Kirjoittaja: Hoitajat.net Kategoria: Ajankohtaista

Suomen lähi- ja perushoitajaliitto SuPerin puheenjohtaja Silja Paavola on huolissaan vanhustenhoidon yhä heikkenevästä tilasta.  Hallituksen suunnitelma pienentää vanhustenhoidon henkilöstömitoitusta johtaa entistä vakavampiin vaaratilanteisiin ja uhkaa kansalaisten turvallisuutta. SuPerin tietoon on tullut, että osa vanhustenhoidon yksiköistä on jo nyt pudottamassa henkilöstömitoitusta 0,4:n tasolle.
– Suositusta vähimmäishenkilöstömitoituksesta ei missään nimessä saa pienentää. Hallitus ei saa mahdollistaa tällaista vanhusten laiminlyöntiä, Paavola vaatii.
Vanhuksilla on perustuslaillinen oikeus saada tarvitsemaansa hoitoa. Henkilöstömäärän on määräydyttävä sen mukaan, mikä on vanhusten hoidon tarve. Nykyisissä suosituksissa vähimmäismitoitus on 0,5. Hoitoisuus lisääntyy koko ajan. Jo nyt 0,5:n mitoitus on riittämätön, eikä sillä pystytä turvaamaan hyvää hoitoa. 0,4:n mitoitus olisi jo suuri turvallisuusriski ja tarkoittaisi vanhusten heitteillejättöä.
Hoitoisuuteen perustuva henkilöstömitoitus tarkoittaa todellisuudessa sitä, että henkilöstöä on oltava enemmän kuin pelkkä minimi. Perusteessa on huomioitava myös hoitoisuuden lisääntyminen ja esimerkiksi muistisairaiden hoitaminen vaatii keskimääräistä enemmän henkilökuntaa.  Mitoitussuosituksia tarvitaan kuitenkin, että työnantajille on joku arvio siitä, kuinka paljon henkilökuntaa on oltava, jotta taataan esimerkiksi potilasturvallisuus. Minimimitoitus kertoo, että sen alle ei missään nimessä voida mennä. Mitoituslukuja tarvitaan myös valvontaviranomaisten tueksi.
Vähimmäismitoituksen kiristämisellä haetaan joustavuutta henkilöstömäärän määrittämiselle. Tämä on se suurin uhka. Nykyinen 0,5:n mitoituskin on täysin riittämätön, eivätkä kaikki yksiköt täytä edes tätä vaatimusta. Vanhuspalvelulakia säädettäessä luvattiin, että jos yksikin yksikkö alittaa 0,5:n mitoituksen, laki avataan ja sitä tarkastellaan uudelleen. Nyt näyttää siltä, että mitoitusta ollaan laskemassa huonoimman toteutuneen tasolle.
Julkisuudessa on tuotu esiin, ettei mikään tehostetun palveluasumisen yksikkö alittanut 0,4:n mitoitusta THL:n vuonna 2014 tekemässä tarkastuksessa. Tämähän ei tarkoita sitä, että 0,4 olisi ollut riittävä mitoituksen taso. Se tarkoittaa vain, ettei suosituksia noudateta. Sen sijaan, että kaikkia yksiköitä vaadittaisiin noudattamaan olemassa olevia suosituksia, kriteerejä aiotaan nyt laskea heikoimman toteutuneen mitoituksen tasolle.
– Mitoituksen tason lähtökohtana ei tällöin suinkaan ole vanhuksen hoitoisuus, vaan työnantajan säästötavoitteet. Vanhustenhoidossa liikutaan nyt heikoilla jäillä, kun poljetaan ihmisoikeuksia, Paavola varoittaa. – Hallitus on mahdollistamassa vanhusten heitteillejätön.

Hoitajat.net

Vuoden Suuhygienisti ja Vuoden Hammashoitaja valittu

Kirjoittaja: Hoitajat.net Kategoria: Ajankohtaista

Suun Terveydenhoidon Ammattiliitto STAL ry on valinnut Vuoden Suuhygienistiksi Oili Kalevan Iistä ja Vuoden Hammashoitajaksi Kirsi Nukarin Ylivieskasta.
Vuoden Suuhygienisti
Vuoden Suuhygienisti Oili Kaleva valmistui 1991 Oulun Terveydenhuolto-oppilaitoksesta hammashuoltajaksi. Hän on työskennellyt Haukiputaan hammaslääkäriasemalla vuodesta 2007.

– Edelleen joka helekutin aamu on mukava mennä sinne töihin, kertaakaan ei ole tympäissyt. Se tuo rytmiä elämään, ja saan tehdä töitä ja raatailla ihmisten kanssa, kuvailee Oili Kaleva hyväntuulisesti työtään.
 
Vuonna 2012 Oili aloitti kampanjan, jossa energiajuomien myynti alle 16-vuotiaille kiellettäisiin. Oili Kaleva osoitti sitkeyttä ja tahtoa kiertäessään jokaisen myyntipaikan oman työnsä ohessa. Kampanja onnistui ja jokainen Iissä toimiva kioski, kauppa ja huoltoasema allekirjoittivat sopimuksen. Sitkeys palkittiin myös Vanhempainliiton taholta Arjen kasvatusteko- palkinnolla.
 
Oili Kalevalla on tyttö ja viisi poikaa. Vuonna 2014 äitienpäivänä hänelle myönnettiin  Suomen Valkoinen Ruusu ritarikunnan I luokan kultaristi. Perusteluna oli ”esimerkillinen kasvattaja ja turvallisen kodin luoja.”
 
Oili Kaleva on aktiivinen kunnallispolitiikko, jonka ansiosta esimerkiksi Ii:n hammashoitolassa tehdään työtä uusissa tiloissa.
 
”Oili on rohkea ja Suomalaista sisua omaava nainen. Sosiaalinen ja ulospäin suuntautunut joka ei pelkää tarttua puhelimeen ja soittaa vaikka korkeimmallekin virkamiehelle jotta asiat saataisiin hoidettua, kuvailevat työtoverit Oili Kalevaa.

– On ihanaa kun saa tällaisen maininnan omalta ammattikunnalta. Se antaa voimaa ja rohkeutta toimia edelleen suunterveydenhoidon hyväksi ja varsinkin ennaltaehkäisevässä toiminnassa, Oili Kaleva toteaa.
 
Vuoden Hammashoitaja
 
Vuoden Hammashoitaja Kirsi Nukari on työskennellyt vuodesta 2011 lähtien Peruspalvelukuntayhtymä Kalliossa, joka vastaa Alavieskan ja Sievin kuntien sekä Nivalan ja Ylivieskan kaupunkien sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestämisestä. Vuodesta 2014 alkaen Nukarin toimenkuvaan on kuulunut suun terveydenedistämisen suunnittelu ja koordinointi koko kuntayhtymän alueella.
 
– Arvostan tätä tunnustusta suuresti ja koen tämän olevan valtakunnallisesti merkittävä tunnustus ennalta ehkäisevän suun terveyden työn edistämiseen. Työhön, jossa tulokset näkyvät pitkällä aikavälillä yksilön ja yhteisön hyvinvointina.

Kirsi Nukarin energisyys paljastui heti alkumetreillä työpaikalla, jossa oltiin sitä mieltä että ”tätä tehopakkausta” ei saa päästää lähtemään muualle.
Keväällä 2012 Kirsi Nukari organisoi yläasteen 8-luokkalaisten kanssa ”Hymy-suu” näyttelyn, mikä keräsi tuhat päisen tutustujajoukon. Hänen toimestaan aloitettiin vuonna 2012 ksylitolipastillien käyttö varhaiskasvatuksen ja esiopetuksen piirissä oleville lapsille. Kirsi Nukari toimii paikallisten suuhygienistien suunnittelu- ja toteutustiimissä, joka on ajantasaistanut ala- että yläasteilla toteutettavaa suun terveysneuvontaa.
 Vuodesta 2013 Kirsi Nukari on käynyt pitämässä oppitunteja suun terveydestä lähihoitajaopiskelijoille Jokilaakson ammattioppilaitoksessa. Kirsi Nukarille tärkeitä asioita ovat valistustyön lisäksi oma kehittyminen ja ammattiosaamisen päivittäminen sekä moniammatillisen yhteistyön ja verkostoitumisen lisääminen.
 
STAL ry on koulutettuja hammashoitajia ja suuhygienistejä sekä alan opiskelijoita edustava Tehyn yhteistyöjäsenjärjestö. Vuoden Hammashoitajan ja Vuoden Suuhygienistin valinnat julkistettiin torstaina 19.11.2015 Helsingissä Suun Terveys – Oral Health 2015 – tapahtuman avajaisten yhteydessä. Maamme suurin hammashoitajien ja suuhygienistien koulutustapahtuma järjestetään 19. -21.11.2015 Helsingin messukeskuksessa Hammaslääkäripäivien yhteydessä.
 

Hoitajat.net
Maassamme sairastuu vuosittain noin 14 000 henkilöä aivohalvaukseen ja heistä 3500 henkilöä on työikäisiä. Suurin aivohalvauksen aiheuttaja on aivoinfarkti ja joka kymmenes sairastuneista on alle 50-vuotias. Aivohalvaus on kriisi, joka koskettaa potilaan lisäksi hänen perhettään. Perheen elämä muuttuu äkkiä ja he tuntevat epävarmuutta tulevaisuutta kohtaan. Tuoreen väitöskirjan mukaan moni aivohalvauspotilaan perheenjäsen kaipaa potilaan sairastumisen akuutista vaiheesta lähtien hoitajien antamaa emotionaalista tukea. 
Emotionaalinen tuki tarkoittaa hoitajan hoitavaa huolenpitoa ja se ilmenee vuorovaikutussuhteessa perheenjäsenen ja hoitajan välillä. Perheenjäsenen tuen tarpeen havaitsemisen kannalta on oleellista, että vuorovaikutussuhde hoitajan kanssa on läheinen ja lämmin. Lisäksi on tärkeää, että hoitaja kohtaa perheenjäsenen oikeaan aikaan, jolloin hänen antamansa tuki on tarpeen perheenjäsenelle.
Hoitajat painottavat ammattitaitoaan ja näkevät tärkeänä luottamuksen luomisen perheenjäsenen tulevaisuuden suhteen. Perheenjäsenet kokevat hoitajan hoitavan huolenpidon siten, että se näkyy ja tuntuu hoitajan käyttäytymisessä. Potilaan hoitoon osallistuminen on heille tärkeää. Emotionaalinen tuki auttaa heitä paremman tulevaisuuden rakentamisessa, antaa uskoa omaan selviytymiseen ja saa aikaan tarpeellisuuden tunteen.

Hoitajan ja perheenjäsenen vuorovaikutus saattaa olla etäistä, jolloin emotionaalisen tuen antaminen tai saaminen ei välttämättä mahdollistu. Perheenjäsenet kokevat, esimerkiksi muiden huoneessa olevien potilaiden tai perheenjäsenten läsnäolon häiritsevänä tai he itse tuntevat olevansa etäällä hoitajasta. Tällöin yhteyden saaminen hoitajaan on hankalaa. On tilanteita, joissa hoitajan käytös on torjuvaa, jolloin vuorovaikutus ei toimi myönteisellä tavalla.
Hoitajat kokevat, että monet vuorovaikutusta estävät tekijät johtuvat hoitotyön luonteesta kuten kiireestä ja vähäisestä henkilökuntamäärästä. Molemminpuoliset henkilökemiat eivät aina kohtaa ja emotionaalisen tuen saaminen estyy. Tilanteen muuttaa myönteiseksi emotionaalisen tuen antamiseen liittyvä tilannesidonnaisuus tai syklisyys. Toisessa hetkessä perheenjäsen tapaa hoitajan, jonka kanssa vuorovaikutus ja tuen saaminen onnistuu. Tuloksissa tuli esille myös se, että kaikki perheenjäsenet eivät kaipaa hoitajan antamaa emotionaalista tukea.
Väitös: Huolehtiva kanssakäyminen. Substantiivinen teoria työikäisen aivohalvauspotilaan perheenjäsenen emotionaalisesta tukemisesta sairastumisen akuutissa vaiheessa

Hoitajat.net
Potilasturvallisuus on terveydenhuollon organisaation toiminnan keskeinen tavoite. Potilaista noin joka kymmenes kohtaa kuitenkin hoitonsa aikana jonkin tapahtuman, josta hänelle aiheutuu haittaa.
Potilasturvallisuuden kehittäminen on yksi terveydenhuollon kehittämisen ja tutkimuksen prioriteeteista, mutta kehittämisessä huomio on ollut pääsääntöisesti yksittäisissä teemoissa. Potilasturvallisuus on kuitenkin moniulotteinen asia, jonka kehittämisen on tärkeä tapahtua kokonaisvaltaisesti, ja johon terveydenhuollon johtajien tulee olla sitoutuneita, osoittaa Itä-Suomen yliopistossa tarkastettava terveystieteiden maisteri Anne Kanervan väitöstutkimus.
Kanervan tutkimuksessa selvitettiin, mistä tekijöistä potilasturvallisuus muodostuu turvallisuuskriittisessä terveydenhuollon organisaatiossa, ja miten sitä voidaan kehittää kokonaisvaltaisesti. Tutkimus toteutettiin psykiatrisen erikoissairaanhoidon yksiköissä osallistavana toimintatutkimuksena.
Tutkimuksen tuloksista on nostettavissa neljä keskeistä potilasturvallisuuden kehittämisessä huomioitavaa tekijää. Ensimmäiseksi terveydenhuollon johtajien toiminta vaikuttaa merkittävästi potilasturvallisuuden kehittämiseen. Johtajien on tärkeä hahmottaa organisaation toimintoja laajoina kokonaisuuksina ja luoda potilasturvallisuuden johtamisesta näkyvä osa työtään, jolloin se vaikuttaa myönteisesti potilasturvallisuuden kehittämiseen ja siitä saataviin tuloksiin.
Toiseksi ymmärrystä potilasturvallisuudesta on tärkeä kehittää koko organisaatiota ja eri ammattiryhmiä koskevana asiana. Kolmanneksi aktiiviseen ja avoimeen vuorovaikutukseen niin moniammatillisen henkilökunnan kuin eri yksiköiden välillä on tärkeä kiinnittää huomiota terveydenhuollon muuttuvissa tilanteissa ja kehittämisessä.
Neljänneksi turvallisuuskriittisen organisaation näkökulma on hyödynnettävissä terveydenhuollon organisaation potilasturvallisuuden kehittämisessä. Mallia voidaan ottaa muun muassa jatkuvaan ennakoivaan kehittämiseen, ja kuinka esimerkiksi vaaratapahtumailmoituksia hyödynnetään kehittämisen tukena.
Tutkimuksen tulosten pohjalta luotiin potilasturvallisuuden jatkuvan kehittämisen malli psykiatrisen erikoissairaanhoidon yksiköissä, joka on sovellettavissa myös muiden erikoisalojen potilasturvallisuuden kehittämisessä. Keskeistä jatkuvassa kehittämisessä on säännöllisesti tarkastella systeemin toimivuudesta kertovien järjestelmien ja palautteen antamaa viestiä sekä hyödyntää tätä kehittämisessä.
Terveystieteiden maisteri Anne Kanervan terveyshallintotieteen alan väitöskirja "Minusta potilasturvallisuus on potilaan oikeus ja meidän velvollisuus." Potilasturvallisuuden kehittäminen systeeminäkökulmasta psykiatrisen erikoissairaanhoidon yksiköissä tarkastetaan Itä-Suomen yliopiston yhteiskuntatieteiden ja kauppatieteiden tiedekunnassa 20.11.2015 . Vastaväittäjänä toimii professori, TtT Leena Turkki Oulun yliopistosta ja kustoksena professori Johanna Lammintakanen Itä-Suomen yliopistosta.


Facebook

Twitter

Instagram

×