Jump to content

Hoitajat.net - hoitajan asialla jo vuodesta 2002

Tervetuloa Suomen suurimpaan hoitotyön ammattilaisten yhteisöön!

Ota rohkeasti osaa keskusteluihin, konsultoi kollegaa ja verkostoidu! Yhteisössämme on suomalaisia alan ammattilaisia ja opiskelijoita ympäri maailmaa. Kurkkaa mitä jäsenetuja meillä on ja rekisteröidy. Se ei maksa mitään!
Hoitajat.net
Suomalaiset odottavat sote-uudistukselta, että peruspalvelut vahvistuvat, palvelut ovat sujuvia ja yhdenvertaisesti saatavilla.
- Valtaosa väestöstä pitää tärkeänä juuri niitä tavoitteita joita sote-uudistukselle alun perin asetettiin, toteaa THL:n pääjohtaja Juhani Eskola. - Alkuperäiset tavoitteet on syytä pitää kirkkaana mielessä uudistuksen valmistelussa, jottei valmistelu eksy erilaisten yksityiskohtien vietäväksi.
Tulokset käyvät ilmi THL:n Sote-kyselystä 2016, jossa selviteltiin ensimmäistä kertaa laajasti Suomessa asuvien kokemuksia ja näkemyksiä sosiaali- ja terveyspalveluista ja odotuksia sote-uudistukselle. 
Eskola kiinnittää huomiota myös siihen, että väestön kustannustietoisuus on kohtuullisen hyvä.
- Se näkyy erityisesti miesten ja korkeasti koulutettujen mielipiteissä, hän sanoo
Työttömät luottavat muita vähemmän sosiaalipalveluihin
Neljä suomalaista viidestä on sitä mieltä, että terveyspalvelut toimivat nykyisin hyvin. He luottavat terveydenhuollon henkilöstön ammattitaitoon ja siihen, että terveyspalveluilla voidaan lisätä yhteiskunnallista tasa-arvoa ja oikeudenmukaisuutta. 
Luottamus sosiaalipalveluihin on kuitenkin jonkin verran vähäisempää ja vaihtelee selvästi eri väestöryhmissä. Etenkin toimeentulovaikeuksia kokeneet ja työttömät luottavat muita vähemmän sosiaalipalvelujen toimivuuteen.
Valtaosa väestöstä luottaa saavansa kiireellistä hoitoa äkilliseen sairauteen (87 prosenttia) ja säännöllistä hoitoa pitkäaikaiseen sairauteen (79 prosenttia). Luottamus vanhusten palveluiden saatavuuteen on kaikkein heikointa (40 prosenttia). 
- Väestö luottaa järjestelmään ja on valmis sitä kehittämään. Heikko luottamus vanhusten palvelujen saatavuuteen saattaa kertoa ihmisten huolesta omasta ja läheistensä pärjäämisestä kun palvelujen tarve kasvaa iän myötä ja ylipäänsä siitä, miten palvelut pystytään tulevaisuudessa järjestämään, sanoo tutkimuksen johtaja Anna-Mari Aalto. 
Suomalaiset haluavat pitää verorahoituksen ennallaan
- Julkisesti rahoitetuilla sosiaali- ja terveyspalveluilla on suomalaisten vankka tuki sillä selvä enemmistö oli valmis pitämään palveluihin käytettävän verorahoituksen vähintään ennallaan, Aalto kertoo. Puolet vastaajista olisi valmis lisäämään verovarojen käyttöä terveyspalveluihin.
Kyselytutkimukseen poimittiin Tilastokeskuksen tietokannasta satunnaisesti 6 000 henkilöä, jotka olivat iältään 18–79-vuotiaita. Aineisto kerättiin marras-joulukuussa 2015. Kyselyn vastausosuus oli 44 prosenttia. Kevään aikana julkistetaan lisää tuloksia mm. potilaan valinnanvapaudesta sekä terveydenhuollon ja sosiaalipalveluiden asiakaskokemuksista.
Mitä väestö ajattelee sosiaali- ja terveyspalveluiden uudistamisesta?

Hoitajat.net

THL aloittaa YT-neuvottelut uusista 10 miljoonan euron säästöistä

Kirjoittaja: Hoitajat.net Kategoria: Ajankohtaista

Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) on jättänyt neuvotteluehdotuksen henkilöstöjärjestöille yhteensä vajaan 10 miljoonan euron sopeutustoimista vuosina 2017–2018. Neuvottelut voivat johtaa enintään 200 henkilötyövuoden vähenemiseen laitoksessa. Neuvottelujen piirissä on koko laitoksen henkilöstö. 
Pääjohtaja Juhani Eskola on huolissaan laitoksen kyvystä vastata sille asetettuihin monenlaisiin uusiin odotuksiin, kun samaan aikaan on vähennettävä merkittävästi laitoksen henkilöstöä.   
- Laitoksen henkilökunta on nyt kovilla. Perustyömme jatkuu, vaikka meillä kaikilla on huoli työpaikoista ja siitä, miten hoidamme tehtävämme entisestäänkin vähenevin resurssein, kertoo Eskola.
YT-neuvottelut johtuvat monista laitoksen toimintaan viime vuosina tehdyistä leikkauspäätöksistä: valtion tuottavuusohjelmasta, tutkimuslaitosuudistuksesta sekä sektoritutkimuslaitosten säästöistä. Vuoden 2014 sopeutukset olivat suuruudeltaan noin 15 miljoonaa.
Aiemmat sopeuttamiset ovat kohdistuneet varsin tasaisesti koko laitokseen. Nyt on välttämätöntä tehdä henkilöstövähennysten lisäksi toimintokohtaisia leikkauksia ja uudelleenjärjestelyjä sekä toimintakulujen mittavia vähennyksiä. Tällä sopeuttamiskierroksella joudutaan supistamaan huomattavasti myös THL:n vahvuusalueita.

Hoitajat.net

Pitkäaikaissairaiden toiveet terveydenhuollolle selvitettiin

Kirjoittaja: Hoitajat.net Kategoria: Ajankohtaista

Pitkäaikaista sairautta sairastaville tärkeintä on pitkäaikainen hoitosuhde. Nykyinen terveydenhuolto ei pysty vastaamaan kroonisten sairauksien toistuvaan ja jatkuvaan hoidon ja hoivan tarpeeseen. Selvitys pitkäaikaissairauksia sairastavien toiveista terveydenhuollolle julkaistiin 11.3.2016 ja luovutettiin kansanedustaja, Keskustan varapuheenjohtaja Annika Saarikolle.
”Se tunne kun saa diagnoosin” -selvitys antaa kattavan kuvan siitä, mitä eri pitkäaikaissairauksia sairastavat ja paljon terveydenhuollon palveluita käyttävät toivovat terveydenhuollolta ja sen tulevaisuudelta. Kyselyyn vastasi 1 059 pitkäaikaissairautta sairastavaa ympäri Suomen. Kyselyn toteuttamiseen osallistui yhdeksän potilasjärjestöä. Selvitys on osa Kestävän Terveydenhuollon -hanketta, jossa ovat mukana SOSTE, Finanssialan Keskusliitto, Lääkäriliitto, Sitra, Tehy, YTHS ja AbbVie.
- Kysely, jossa kymmenet vastaajat kiittävät siitä, että edes joku on kiinnostunut heidän mielipiteistään, on kerta kaikkiaan hämmentävä”, SOSTEn johtaja Panu Laturi toteaa.
- Terveydenhuollon asiakasajattelun pitäisi lähteä yhteisestä kehittämisestä, jossa myös sairastuneella itsellään on aktiivinen rooli. Muutoin hukkaamme valtaosan siitä osaamisesta, jota pitkäaikaissairastuneilla itsellään on.
Keskeisimpänä toiveena pitkäaikainen hoitosuhde, nykyisin se ei toimi
Kyselyyn vastanneissa eniten tyytymättömyyttä aiheuttaa pysyvän hoitosuhteen puute (24 %) sekä sairauden seurannan hajanaisuus tai jopa puuttuminen (21 %). Pitkäaikaissairaista yli puolet (52 %) haluaisi itse valita palveluntarjoajan ja vain pieni osa vastustaa valinnanvapauden lisäämistä (6 %). Valinnanvapauden lisäämisessäkin keskeisenä on pysyvän hoitosuhteen puute, joka on yli puolella (52 %) tärkeimpänä syynä valinnanvapauden lisäämiselle.
- Pysyvä hoitosuhde on usein keskeisessä asemassa pitkäaikaissairaiden hoidossa. Nyt se on valitettavan usealle tavoittamaton haave”, Laturi huomauttaa.
- Terveydenhuollon tulevaisuuden taloudellisten haasteiden kannalta tämä on kestämätöntä, sillä suorista kustannuksista valtaosan (75 %) arvioidaan aiheutuvan pitkäaikaissairauksista. Nykyinen terveydenhuoltojärjestelmä on rakentunut pääosin akuuttien sairaustapahtumien poishoitoon eikä vastaa kroonisten sairauksien toistuvaan ja jatkuvaan hoidon ja hoivan tarpeeseen.
- Tämä järjestelmän kohtaanto-ongelma ja heikosti hoidettu prosessiajattelu näkyvät myös kyselyn tuloksissa. Pitkäaikaissairauden seuranta ja hoito toteutetaan pääasiallisesti perusterveydenhuollossa, joten kyselyyn vastanneet ottavat ensisijaisesti yhteyttä terveyskeskukseen ja käyttävät paljon sen palveluita, Laturi muistuttaa.
- Samalla pitkäaikaissairauden hoitamiseen tarvittavan osaamisen tai asiantuntemuksen ei koeta olevan riittävällä tasolla terveyskeskuksissa.
Osallistumista hoidon suunnitteluun toivotaan
Vastaajista valtaosa (80 %) haluaa osallistua hoitonsa, lääkityksensä ja hoidon tavoitteiden suunnitteluun yhdessä hoitohenkilökunnan kanssa. Eniten halutaan osallistua keskustelemalla lääkärin kanssa (59 %), seuraavaksi päättämällä hoidosta yhdessä lääkärin kanssa (35 %) ja päättämällä lääkityksestä yhdessä lääkärin kanssa (27 %).
Otteita kyselyn avovastauksista
”Terveys on ihmisen tärkein pääoma. Kaiken kehittämisen keskellä olisi hyvä muistaa, että kohde on ihminen, ei kone.”
”Toivon että koko Suomeen saadaan kaikille tasapuolinen, kattava ja hyvä terveydenhuolto.”
”Asettukaa vahvasti potilaan asemaan ja välttäkää byrokratiaa.”
”Kun sosiaali- ja terveydenhuollon palveluja kehitetään, tärkeää olisi kuunnella asiakkaita. Poliitikot ja asiantuntijat ovat usein vieraantuneet tavallisesta elämästä.”
”Huomioikaa paremmin potilaan toiveet hoitotavoista ja -paikoista, pelkkä sanelupolitiikka ei tänä päivänä enää toimi.”
Tiedot kyselytutkimuksesta:
Kysely on lähetetty seuraavien potilasjärjestöjen jäsenille: Allergia- ja astmaliitto, Aivoliitto, Crohn ja Colitis, Diabetesliitto, Iholiitto, Munuais- ja maksaliitto, Parkinsonliitto, Psoriasisliitto, Sydänliitto. Kyselyyn vastasi kaikkiaan 1059 pitkäaikaissairasta. Vastaajamäärät: Allergia- ja astmaliitto N=30, Aivoliitto N=48, Crohn&Colitis N=39, Diabetesliitto N=261, Iholiitto N=29, Munuais- ja maksaliitto N=37, Parkinsonliitto N=67, Psoriasisliitto N=41, Sydänliitto N=507. Kyselytutkimus on osa Kestävän Terveydenhuollon -projektia, johon osallistuvat SOSTE, Finanssialan Keskusliitto, Lääkäriliitto, Sitra, Tehy, YTHS ja AbbVie. Kyselyn on toteuttanut TNS Gallup.

Hoitajat.net
Vuoden 2016 Ihmisen parhaaksi -palkinto luovutettiin tänään Messukeskuksessa Helsingissä järjestettävillä Sairaanhoitajapäivillä sairaanhoitaja Ritva-Liisa Väätäiselle. Väätäinen on työskennellyt Kuopion yliopistollisen (KYS) sairaalan lasten ja nuorten klinikalla koko työuransa ajan vuodesta 1985 ja lasten ja nuorten vaikean ylipainon hoidon kehittämisessä ja lihavuuden ehkäisyssä vuodesta 2005. 5000 euron arvoisen palkinnon lahjoittavat Suomen Messusäätiö ja Suomen sairaanhoitajaliiton omistama koulutus- ja kustannusyhtiö Fioca Oy.
Ritva-Liisa Väätäinen on ollut aloittamassa ja kehittämässä Painopolku interventio-ohjelmaa moniammatillisessa tiimissä vuodesta 2005 alkaen. Väätäinen on verkostoitunut asiantuntijuusalueellaan ja pitänyt esityksiä useilla foorumeilla lasten painonhallinnasta. 
– Lasten ja nuorten vaikean ylipainon hoidossa moniammatillisen tiimin osaamisella ja tuella on suuri merkitys. Vaikea lihavuus tuo terveysongelmien lisäksi myös muita kuormittavia asioita kuten esimerkiksi mielialaongelmia, sosiaalista syrjäytymistä ja itsetunto-ongelmia. Näihin asioihin puuttuminen on edellytyksenä painonhallinnan onnistumiselle. On tärkeää, että lapsi, nuori ja perhe saa moniammatillisen tiimin tuen ja avun johon kuluu lääkäreitä, psykiatrinen työryhmä, ravitsemusterapeutti ja fysioterapeutti, Väätäinen sanoo. 
Ritva-Liisa Väätäinen on ollut kehittämässä ja toteuttamassa jo vuosien ajan sairaanhoitajan vastaanottotoimintaa. Lisäksi hän on osallistunut aktiivisesti hoitopolkujen laatimiseen perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon välillä. Hän on ollut myös mukana kehittämässä syömishäiriötä sairastavien lasten ja nuorten hoitotyötä KYSissa.
– Hoitopolkuja suunnitellaan räätälöiden nuoren ja perheen tarpeita ja toiveita kuunnellen. Hoidon alussa kysytään, millaista apua he kokevat tarvitsevansa ja asetetaan yhdessä tavoitteita hoidolle. Jokainen lapsi ja nuori tulevat juuri sellaisena kuin he ovat. Tavoitteena on viestiä, että olemme tässä samalla puolella ja yhteistyössä hoitamassa asioita kuntoon.   
Ritva-Liisa Väätäinen pitää osaamistaan jatkuvasti yllä kouluttautumalla aktiivisesti. Hän on osallistunut muun muassa Näyttöön perustuva hoitotyö eläväksi -täydennyskoulutukseen, jonka aikana hän perehtyi motivoivan haastattelun menetelmään syvällisesti muun muassa hakemalla siitä tutkimusnäyttöä. Motivoivan haastattelun menetelmät ovatkin vakiintuneet työskentelytavaksi lasten ja nuorten painonhallinnan ohjauksessa. 
– Motivoiva haastattelu on menetelmä, joka antaa työkaluja painonhallinnan ohjaukseen. Toivoisin, että normaalipainon vaaliminen nähtäisiin tärkeänä terveysarvona, ympäristöllä on tässä merkittävä rooli.   
Väätäinen on arvostettu pitkän linjan ammattilainen. Mistä hän saa innostusta työhönsä?
– Lasten ja nuorten asiat ovat minulle sydäntä lähellä, Ritva-Liisa Väätäinen tiivistää.
Suuri merkitys kansanterveydelle 
Ihmisen parhaaksi -raadin mielestä Väätäisen työllä on suuri kansanterveydellinen ja yhteiskunnallinen merkitys. Hän tekee työtä sinnikkäästi, pitkäjänteisesti ja käytännönläheisesti. Väätäinen innostuu uusista asioista ja samalla innostaa myös muita. 
Ihmisen parhaaksi 2016 -palkintoraadissa olivat hallituksen puheenjohtaja Ulla-Marja Urho, HUS, neuvotteleva virkamies Marjukka Vallimies-Patomäki, STM, tiedottaja Antti Karjunen, Messukeskus, päätoimittaja Eva Agge, Sairaanhoitaja-lehti, puheenjohtaja Merja Merasto, Sairaanhoitajaliitto sekä markkinointipäällikkö Johanna Parmanen, Sairaanhoitajaliitto.
Ihmisen parhaaksi -palkinto voidaan myöntää henkilölle tai taholle, joka on edistänyt hoitotyötä ja ihmisten hyvinvointia. Palkinto jaetaan vuosittain Sairaanhoitajapäivillä. Tänä vuonna palkinto myönnetään yhdeksännen kerran.

Hoitajat.net

Nettihoitajalta apua mieltä askarruttaviin kysymyksiin

Kirjoittaja: Hoitajat.net Kategoria: Ajankohtaista

Nettineuvo on Hyvis.fi -alustalle toteutettu aina käytettävissä oleva sähköisen neuvonnan palvelu, josta voi kysyä yleisellä tasolla terveyteen ja sairauksiin liittyvistä asioista, sekä saada ohjausta sosiaali- ja terveydenhuollon palveluihin hakeutumiseen liittyen. Kysymykset esitetään nettineuvoon anonyymisti ja vastaukset kysymyksiin julkaistaan Hyvis.fi – verkkopalvelun Nettineuvon sivuilla.
Nettineuvo on tarkoitettu kaikille Päijät-Hämeen asukkaille kiireettömään asiointiin. Vastausaika on 1 -3 arkipäivää. Palvelu on ollut aikaisemmin käytössä Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiirin alueella (EKSOTE).
Asiakaspalvelua yhden luukun periaatteella
Nettineuvossa kysymyksiin vastaa Nettihoitaja, jolla on tukena moniammatillinen sosiaali- ja terveydenhuollon verkosto. Nettihoitajan taustatukena toimii sosiaali- ja terveystoimialan ammattilaisia eri yksiköistä, joilta voi kysyä neuvoa, hoito-ohjeita tai ohjausta palveluista ja niihin hakeutumisesta. Nettihoitaja pyrkii vastaamaan yleistä terveyden- ja sairaanhoitoa koskeviin kysymyksiin pääsääntöisesti itse. Mikäli kysymykset koskevat kunnan palveluita tai hoitoon ohjautumista, nettihoitaja selvittää asian jokaisesta organisaatiosta määritellyn asiantuntijaverkoston avulla. Mallia hyödynnettäessä asiakas saa tiedon yhdestä paikasta.
Lahtelaista tietotaitoa
Nettihoitajan työpanos tulee Lahdesta; Nettihoitaja työskentelee 7.3.2016 alkaen arkisin neljänä päivänä viikossa. Nettihoitaja sijoittuu Lahden kaupungin sosiaali- ja terveystoimen etähoiva – ja teknologiayksikkö Severiin.
Nettineuvopalvelu julkaistaan kansalaisille 21.3.2016. Toiminta käynnistyy pilottina, joka kestää vuoden 2016 loppuun saakka. Tämän jälkeen toimintaa arvioidaan ja sovitaan jatkotoiminnasta ja sen käytänteistä. Mukana Nettineuvo-pilotissa ovat Lahti, Peruspalvelukeskus Oiva ja Heinola ja PHSOTEY.


Facebook

Twitter

Instagram

×