Jump to content

Hoitajat.net - hoitajan asialla jo vuodesta 2002

Tervetuloa Suomen suurimpaan hoitotyön ammattilaisten yhteisöön!

Ota rohkeasti osaa keskusteluihin, konsultoi kollegaa ja verkostoidu! Yhteisössämme on suomalaisia alan ammattilaisia ja opiskelijoita ympäri maailmaa. Kurkkaa mitä jäsenetuja meillä on ja rekisteröidy. Se ei maksa mitään!
Hoitajat.net
Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveysyhtymän vuosittaisen laatu- ja kehittämispalkinnon saa tällä kertaa ensihoitokeskuksen kehittämä niin kutsuttu ensivastetoiminta, jossa yhden ensihoitajan miehittämä ensihoitoyksikkö auttaa potilaita eri puolilla Päijät-Hämettä farmarimallisella hälytysajoneuvolla liikkuen. 
Päijät-Hämeen ensihoito- ja päivystyskeskus hyödyntää jokaisen osaavan hoitohenkilön mahdollisimman hyvin potilaiden auttamiseksi. Laatu- ja kehittämispalkinnot pokanneessa mallissa yksi kokenut vaativan hoitotason ensihoitaja voi tarvittaessa hoitaa potilastehtäviä farmarimallisella hälytysajoneuvolla koko Päijät-Hämeen alueella. 
Niin kutsuttu nopean vasteen ensihoitoyksikkö on yksi keino palvella alueen asukkaita mahdollisimman kustannustehokkaalla tavalla säästöpaineiden keskellä. Yhden hengen yksikkö voi vaikkapa auttaa potilasta, joka tarvitsee tehostettua kotisairaanhoitoa.
 Monipuoliset hoitotarvikkeet aina mukana
Jos joku ensihoidon vahvuudesta puuttuu äkillisen sairastapauksen vuoksi, voi kenttäjohtaja lähettää ”parittoman” ensihoitajan sille alueelle, jossa eniten juuri tuolloin on tarvetta potilaiden auttamiseksi. Yhden ensihoitajan hälytysajoneuvo on varsin hyvin varustettu monipuolisilla hoitotarvikkeilla ja -välineillä. Jo matkalla kohteeseen yksikön työntekijä tekee yhteistyötä päivystävän kenttäjohtajan kanssa toimintaan vaikuttavien päätösten osalta.
- Perillä potilaan luona hän voi tehdä esimerkiksi terveydentilan arvioinnin ja ratkaista, tarvitaanko kipulääkitystä tai toinen yksikkö potilaan kuljetusta varten, kertoo kenttäjohtaja Markku Haiko.
Ensihoitaja voi myös aloittaa elvytyksen, jos hän saapuu muuta hoitohenkilöstöä aiemmin tapahtumapaikalle.
Reilu puoli vuotta nyt takana
- Kustannustehokkuuteen tähtäävä toiminta käynnistyi meillä maaliskuussa. Henkilöstö on ottanut uuden asian innolla omakseen, Haiko jatkaa.
Yksiköllä on tehty yhtymän ensihoidon tilannekeskuksen ja hätäkeskuksen välittämiä ensihoitotehtäviä. Tilannekeskuksen välittämiä tehtäviä ovat olleet esimerkiksi suonensisäisen antibiootin antaminen potilaan kotona. Hätäkeskuksen välittämiä tehtäviä ovat olleet muun muassa nenäverenvuoto-, aivohalvaus- ja yleistilanlaskutehtävät. Lisäksi päivystysvuorossa olevat kenttäjohtajat ovat osoittaneet yksikölle niin sanottuja valmiussiirtotehtäviä.
- Niillä on voitu paikata tyhjiötilanteita, joissa vapaana oleva ensihoitoyksikkö on sijainnut hieman kauempana, kertoo Haiko.

Kuva: Phsotey, Petteri Paju

Hoitajat.net

Uusi mobiilipeli lievittää lapsien ja vanhempien sairaalajännitystä

Kirjoittaja: Hoitajat.net Kategoria: Ajankohtaista

Uudessa Päiki Pörriäinen -mobiilipelissä lasta ja vanhempia valmistetaan sairaalapäivään ja sen eri vaiheisiin pienellekin potilaalle ymmärrettävällä tavalla. Peli on tiettävästi ensimmäinen varta vasten lapsille ja vanhemmille suunniteltu terveydenhuollon mobiilipeli.

Pörriäinen on Päijät-Hämeen keskussairaalan päiväkirurgiassa suunniteltu hahmo, joka on aiemmin seikkaillut paperisena sadun ja kuvien muodossa valmistamassa lasta sairaalaan tulemiseen. Nyt Pörriäinen on siirtynyt mobiilipelien maailmaan tehtävänään lievittää lasten ja vanhempien sairaalajännitystä.

– Pörriäinen on saanut runsaasti hyvää palautetta ja halusimme kehittää mallia edelleen, sairaanhoitaja Hanna Ohrimovitsch kertoo.
Pelissä lapsi valmistellaan nukutukseen, joten se sopii moniin eri toimenpiteisiin valmistautumiseen. Lähes kaikki lasten toimenpiteet tehdään nukutuksessa, koska lapsi ei pysty yleensä olemaan paikallaan.
Pelin ensisijainen tarkoitus on antaa tietoa. Pelissä käydään läpi päivän tapahtumat vaihe vaiheelta ja selitetään sanoja, jotka ovat lapsille outoja. Suonikanyyli on unikorkki, puudutusvoide on taikarasva, happimaski on naamari ja verenpainemittari on voimamittari. Henkilökunnan kanssa on sovittu, että sairaalassa käytetään samoja termejä. Läpi pelin luodaan turvallisuudentunnetta ja korostetaan sitä, että oma tuttu aikuinen on eri tilanteissa mukana. Peli sisältää paljon tietoa myös aikuisille, jotta he voivat keskustella lapsen kanssa aiheesta ja ennakoida päivän kulkua.
Peliä on ollut tekemässä eri alojen ammattilaisia, muun muassa lahtelainen pelifirma Tingleware, Hyvis-ICT ja Päijät-Hämeen keskussairaala. Sairaalasta työryhmään on kuulunut lastentautien ylilääkäri, lasten psykologi ja lasten hoitotyöhön erikoistunut sairaanhoitaja päiväkirurgiasta. Myös ääninäyttelijät löytyivät sairaalan henkilökunnasta.
Peli on ladattavissa ilmaiseksi Google Playsta ja App Storesta. Tieto pelistä ja linkki siihen löytyy kutsukirjeestä, joka lähetetään kotiin ennen sairaalaan tuloa. http://www.hyvis.fi/paijathame/fi/Sivut/Paiki-Porriainen.aspx

Hoitajat.net
Työpaikkakulttuurin huomiointi hoitotyön johtamisessa on tärkeää alan vetovoimaisuuteen, potilasturvallisuuteen ja palvelujärjestelmän kehittämiseen liittyvien haasteiden vuoksi. Nina Hahtelan väitöstutkimuksen tulokset osoittavat, että perusterveydenhuollon työpaikkakulttuurilla on useita yhteyksiä potilas-, hoitaja- ja organisaatiotuloksiin.
Tutkimukseen osallistuneen hoitohenkilöstön oli vaikea sanoa oliko työyksikön työpaikkakulttuuri positiivinen vai negatiivinen. Potilaiden alhainen koulutustaso oli yhteydessä hoitohenkilökunnan heikompaan arvioon työpaikkakulttuurista. Hoitohenkilökunnan arvio työpaikkakulttuurista vaihteli ammatti- ja ikäryhmittäin sekä työaikamuotojen välillä. Heikompi arvio työpaikkakulttuurista oli yhteydessä myös suurempiin potilasmääriin, täyttämättömiin vakansseihin ja osastonhoitajan pitkään työkokemukseen.
Potilastulosten osalta hoitohenkilökunnan antama heikompi arvio työyksikön kulttuurista oli yhteydessä potilaiden lisääntyneisiin komplikaatioihin ja haittatapahtumiin, mutta myös parempaan itsehoitoon. Myönteisellä työpaikkakulttuurilla oli yhteys yksilökeskeiseen hoitoon. Hoitajatulosten osalta yksikön työpaikkakulttuurilla oli sekä negatiivisia että positiivisia yhteyksiä hoitohenkilökunnan lyhyisiin sairauspoissaoloihin, ylityöhön ja työtapaturmiin. Organisaatiotulosten osalta työpaikkakulttuurilla oli sekä negatiivisia että positiivisia yhteyksiä sijaisten käyttöön. Myönteisellä työpaikkakulttuurilla oli yhteys lyhyempiin hoitoaikoihin sekä matalampaan osaston käyttöasteeseen. Tulosten perusteella muodostettiin malli työpaikkakulttuurin ja hoitotyösensitiivisten tulosten yhteyksistä. Malli pohjautuu potilashoitoa (Patient Care Delivery Model) kuvaavaan malliin.
- Tulokset osoittavat, että työpaikkakulttuuri on merkittävä niin potilaiden, hoitohenkilökunnan kuin organisaation näkökulmasta. Positiivisella työpaikkakulttuurilla on merkitystä, kun sosiaali- ja terveydenhuollossa pyritään kustannusten hallintaan, Hahtela toteaa.
Tutkimuksella saatiin uutta tietoa työpaikkakulttuurin ja hoitotyösensitiivisten tulosten yhteyksistä perusterveydenhuollossa. Tutkimuksen tuottamaa tietoa voidaan soveltaa työyksiköiden johtamisessa ja hoitotyön vaikuttavuuden tarkastelussa.
- Johtamisen apuvälineeksi tarvitaan yhtenäisiä ja ajantasaisia työyksikkökohtaisia tunnuslukuja, Hahtela sanoo.
Workplace Culture in Primary Health Care. The connection to nursing-sensitive outcomes

Hoitajat.net
Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirasto on ottanut kantaa hoitotasoisen ambulanssin henkilökunnan riittävään osaamiseen. Tampereen yliopistollisen keskussairaalan ensihoidon vastaava lääkäri pyysi AVI:a määrittelemään millä edellytyksillä nimikesuojatuilla terveydenhuollon ammattihenkilöillä on oikeus toimia hoitotason yksikössä.

Aluehallintoviraston mukaan vuonna 2013 voimaan tullut asetus vaatii, että hoitotason ambulanssissa tulee vähintään toisen hoitavasta henkilökunnasta olla koulutettu sairaanhoitaja tai ammattikorkeakoulututkinnon suorittanut ensihoitaja. Perusteena vaatimukselle on, että hoitotason ambulanssissa voidaan aloittaa esimerkiksi suonensisäinen lääkitys välittömästi ja tähän löytyy myös oikeus ja riittävä osaaminen.

Lausunnossa todetaan, että ensihoitaja AMK on sosiaali- ja terveysalan ammattikorkeakoulututkinto, joka antaa myös sairaanhoitajan pätevyyden. Laillistettu sairaanhoitaja on hoitotyön ammattilainen, mutta koulutus ei anna erityisosaamista ensihoitoon, minkä vuoksi hoitotasolla edellytetään ensihoitoon suuntaavaa vähintään 30 opintopisteen laajuista opintokokonaisuutta. Kyseinen lisäkoulutus voidaan suorittaa yhteistyössä sellaisen ammattikorkeakoulun kanssa, jossa on opetus- ja kulttuuriministeriön päätöksen mukaisesti ensihoidon koulutusohjelma.

Lue koko lausunto

Hoitajat.net
Valmistumassa olevien sairaanhoitajaopiskelijoiden osaamisessa ohjata potilaita on kehitettävää. Turun yliopistossa tarkastettava väitöstutkimus osoittaa, että harjoittelun apuvälineeksi voidaan valjastaa tietokonesimulaatio.

Potilaiden ohjaus on olennainen osa sairaanhoitajan työtä. Arjessa potilaiden odottama tieto ja heille välitetty tieto eivät aina kohtaa.
– Terveydenhuollon rakennemuutoksen myötä potilaiden vastuu ja osuus omasta hoidostaan kasvavat entisestään. Nämä lisäävät laadukkaan potilasohjauksen merkitystä ja kehittämistarpeita, aihepiiristä Turun yliopistossa väittelevä Heli Virtanen sanoo.
Virtanen tarkasteli väitöskirjatutkimuksessaan potilaiden ja sairaanhoitajan välisen ohjauskeskustelun toteuttamista. Hän testasi, miten tutkimuksessa kehitettyä tietokonesimulaatio-ohjelmaa voidaan käyttää potilasohjauksen opettamisessa sairaanhoitajaopiskelijoille.
Potilasohjaus on vuorovaikutusta
Potilaan ja sairaanhoitajan välisen ohjauskeskustelun tavoitteena on tukea potilaan terveyden- ja sairaanhoitoon liittyvän tiedon ymmärtämistä. Potilaan tulisi saada valmiudet käyttää saamaansa tietoa niin, että hän selviytyy parhaalla mahdollisella tavalla päivittäisistä toiminnoistaan.
– Potilasohjaus ei ole vain faktatiedon välittämistä, vaan potilaan odotusten arviointia ja tilanteen läpikäymistä, jotta potilas tietää ja ymmärtää, miten hoitaa terveyttään ja sairauttaan.
Tutkimus osoitti, että potilaan ja sairaanhoitajan välistä ohjauskeskustelua voidaan oppia tietokonesimulaatio-ohjelmalla. Ohjelma tarjosi opiskelijoille mahdollisuuden toteuttaa ja hallita omaa oppimisprosessiaan oppimistavoitteiden mukaisesti.
– Potilasohjauksen simulaatio-ohjelmaa voidaan pitää tärkeänä, sillä se tukee opiskelijoiden teoriatiedon ymmärtämistä. Simulaatiota hyödyntäneiden opiskelijoiden tieto ohjauskeskustelun toteuttamisesta oli kokonaisvaltaisempaa ja jäsentyneempää kuin ennen simulaatio-ohjelman käyttöä. Kaiken kaikkiaan potilasohjauksen opetukseen ja oppimiseen on kiinnitettävä hoitotyön koulutuksessa erityishuomiota, ja nyt testattu tietokoneavusteinen menetelmä tarjoaa yhden hyvän väylän, Heli Virtanen sanoo.


Facebook

Twitter

Instagram

×