Hoitajat.net - hoitajan asialla jo vuodesta 2002

Tervetuloa Suomen suurimpaan hoitotyön ammattilaisten yhteisöön!

Ota rohkeasti osaa keskusteluihin, konsultoi kollegaa ja verkostoidu! Yhteisössämme on suomalaisia alan ammattilaisia ja opiskelijoita ympäri maailmaa. Kurkkaa mitä jäsenetuja meillä on ja rekisteröidy. Se ei maksa mitään!

Hoitajat.net

A-klinikkasäätiön asiakkaat tyytyväisiä päihdepalveluun

Kirjoittaja: Hoitajat.net Kategoria: Ajankohtaista

A-klinikkasäätiön palveluyksiköissä toteutettiin asiakastyytyväisyyskysely maaliskuussa 2015. Kyselyyn vastasi 37 % palveluissa tutkimusjaksolla asioineista, yhteensä 1600 ihmistä, jotka edustavat hyvin säätiön asiakaskuntaa. Asiakkaiden tyytyväisyys saamaansa päihdepalveluun kokonaisuutena oli 4,1 asteikolla 1 (heikko) - 5 (kiitettävä). Puolet asiakkaista arvioi palvelun kokonaisuutena hyväksi ja kolmasosa kiitettäväksi.
A-klinikkasäätiön asiakkailla on hyvin monenlaisia psykososiaalisia vaikeuksia. Yli kolmannes (35 %) kyselyyn vastanneista ilmoitti asioinnilleen useamman kuin yhden syyn. Syyt liittyivät alkoholin tai muiden päihteiden ongelmalliseen käyttöön tai muihin riippuvuuksiin, kuten rahapelaamiseen.
Mielenterveyssyiden vuoksi A-klinikkasäätiön palveluihin oli hakeutunut 18 % asiakkaista. Heidän elämäntilanteensa oli lähtökohtaisesti vaikeampi kuin muilla, mutta he olivat yhtä tyytyväisiä saamaansa palveluun kuin päihdeasiakkaat.
– Päihde- ja mielenterveysongelmat kulkevat usein käsi kädessä ja me hoidamme ihmistä kokonaisuutena. Asiakkaamme kohtaavat elämässään ennakkoasenteita muutenkin riittämiin, sanoo A-klinikkasäätiön johtava ylilääkäri Kaarlo Simojoki.
A-klinikkasäätiön asiakkaat arvioivat elämäntilanteensa vastaushetkellä huomattavasti paremmaksi kuin ennen hoitojaksonsa alkamista: elämäntilanteen arvion keskiarvo ennen hoitojakson alkua oli välttävä 2,1, mutta vastaushetkellä tyydyttävä 3,5. Suurimmaksi elämäntilanteen muutoksen parempaan arvioivat naiset sekä nuorisoasemien ja korvaushoidon asiakkaat.
– Päihteettömyyden tavoittelun rinnalla tärkeää on asiakkaan hyvinvoinnin lisääntyminen. Kuntoutumisen tie on pitkä ja tavoitteet asetetaan yksilöllisesti. Kun ihminen kokee elämänsä kohentuneen, se lisää hoitoon sitoutumista ja vähentää syrjäytymisalttiutta ja sairastelua. Nämä ovat juuri niitä asioita, joista niin yksilö kuin yhteiskuntakin hyötyvät, muistuttaa Kaarlo Simojoki.
www.a-klinikka.fi
Hoitajat.net

Kansalaisten sähköisen terveydenhuollon palvelut ovat yleistyneet

Kirjoittaja: Hoitajat.net Kategoria: Ajankohtaista

Terveydenhuollon tietojärjestelmät ovat maassamme kattavasti käytössä, sähköisen terveydenhuollon palvelut kansalaiselle ovat yleistyneet ja potilastiedon alueellinen käyttö on entisestään kasvanut ja monimuotoistunut.
Tuore terveydenhuollon tietoteknologiakartoitus kuvaa tieto- ja viestintäteknologian käyttöä Suomen terveydenhuollossa hetkellä, jolloin Kanta-palveluiden sähköinen resepti oli otettu käyttöön julkisessa terveydenhuollossa ja Potilastiedon arkiston käyttöönotto oli aloitettu.
Sairaanhoitopiireissä, terveyskeskuksissa ja yksityisten terveyspalvelujen tuottajien toiminnassa tapahtuneita muutoksia verrataan neljään aiempaan selvitykseen vuosilta 2003, 2005, 2007 ja 2011.
Professori Jarmo Reponen Oulun yliopistosta toteaa, että kansalaisille suunnatut sähköisen terveydenhuollon palvelut ovat selvästi lisääntyneet edellisistä kartoituksista. Suosituin näistä palveluista on sähköinen ajanvaraus.
Raportti tarkastelee terveydenhuollon tietoteknologian käytön tilannetta myös Sosiaali- ja terveysministeriön ja Kuntaliiton julkistaman Sote-tieto hyötykäyttöön 2020 -strategian valossa. Raportti antaa pohjaa sote-palvelujärjestelmän digitalisoitumisen suunnitteluun.
Tietoteknologiakartoitus hyödyttää terveydenhuollon palvelujärjestelmän sekä tietojärjestelmien kehittäjiä. Raportista saavat tukea myös muut terveydenhuollon toiminnan digitalisaation kanssa työskentelevät.
Selvitys on tehty sosiaali- ja terveysministeriön pyynnöstä Oulun yliopiston FinnTelemedicumin ja THL:n yhteishankkeena.
Lue lisää:
Tieto- ja viestintäteknologian käyttö terveydenhuollossa vuonna 2014 - Tilanne ja kehityksen suunta 
Minne Terveydenhuollon eKartta vie? (diasarja)
Hoitajat.net

Robottihoitajat tulevat! Olemmeko valmiita?

Kirjoittaja: Hoitajat.net Kategoria: Ajankohtaista

Voiko robotti olla hoitajalle paras työkaveri tai potilaalle paras hoitaja? Voiko teknologia korvata ihmisen?
Hoitotyössä palveluroboteilla nähdään valtavia mahdollisuuksia ja ne mullistavat terveydenhuollon jo tulevalla vuosikymmenellä. Niiden uskotaan tuovan ratkaisuja terveydenhuollon työvoimapulaan ja siirtävän raskaita töitä pois hoitajilta. Tulevaisuuden robotit voivat myös tukea omahoitoa, sekä auttaa sairaita ja iäkkäitä pärjäämään pidempään omassa kodissaan. Aiheesta keskustellaan myös SuomiAreenalla maanantaina 13.7. klo 14-15.15 Sairaanhoitajaliiton tulevaisuusdebatissa.
Hoitajat.net

Sairaanhoitajat ovat teknologiamyönteisiä

Kirjoittaja: Hoitajat.net Kategoria: Ajankohtaista

Sairaanhoitajaliiton selvityksen mukaan teknologiasta on tullut kiinteä osa sairaanhoitajan työtä ja siihen suhtaudutaan myönteisesti. Yli 90 prosenttia kyselyyn vastanneista sairaanhoitajista ilmoitti käyttävänsä työssään teknologisia apuvälineitä ja noin 80 prosenttia haluaa olla myös mukana kehittämässä teknologian hyödyntämistä hoitotyössä. 
Yleisimpiä käytössä olevia työvälineitä ovat sähköiset potilastietokannat, tietojärjestelmät, päätöksentekojärjestelmät ja lääkintälaitteet. Uudet teknologiset sovellutukset, kuten peli- tai mobiilisovellukset, virtuaaliklinikat tai robotiikka eivät kuitenkaan vielä näy sairaanhoitajien arjessa.
- Kysely toi esiin myös sen, että suhtautuminen teknologiaan vaihtelee selkeästi eri ikäryhmissä. Alle 35-vuotiaista sairaanhoitajista yli 80 prosenttia koki, että teknologia helpottaa työtä, kun taas yli 56-vuotiaista vain 57 prosenttia. Osaaminen vaikuttaa selkeästi suhtautumiseen. Nuoret arvioivat oman teknologiaosaamisena paremmaksi kuin vanhemmat sairaanhoitajat ja kokevat myös paremmiksi omat mahdollisuutensa päästä päivittämään osaamistaan, kehittämisjohtaja Nina Hahtela sanoo.
Nuorten työntekijöiden luonteva suhtautuminen teknologiaan asettaa myös uusia odotuksia sosiaali- ja terveydenhuollon työnantajille. Vain alle puolet kyselyyn vastanneista nuorista sairaanhoitajista oli sitä mieltä, että heidän työpaikkansa hyödyntää rohkeasti uuden teknologian tuomia mahdollisuuksia.
- Jatkossa uuden teknologian hyödyntäminen lisää työpaikan houkuttelevuutta ja koko sosiaali- ja terveydenhuollon alan vetovoimaa etenkin nuorten parissa. Näyttää myös siltä, että hoitohenkilökunnalla on selkeästi valmiutta osallistua kehittämistyöhön. Jopa 80 prosenttia kaikista vastanneista iästä riippumatta haluaa olla mukana kehittämässä teknologian hyödyntämistä hoitotyössä, Hahtela sanoo.
Sairaanhoitajaliiton puheenjohtaja Merja Merasto pitää tärkeänä, että tulevaisuuden sairaanhoitajan koulutus pysyy kehityksen mukana ja on ajanhermolla. Sen lisäksi sosiaali- ja terveydenhuollon työpaikoilla tulee huomioida eri-ikäisten työntekijöiden erilainen osaamistaso.
- Sairaanhoitajan on jo nyt perustyössään hallittava lukuisten teknisten laitteiden ja tietoteknologian käyttö. Uudet sähköiset palvelut ja digitalisaatio kasvattavat henkilöstön osaamisvaatimuksia entisestään. Työssä jaksaminen ja työurien pidentäminen edellyttävät, että myös iäkkäimpien hoitohenkilöstön teknologiaosaamisesta ja mahdollisuudesta päivittää omaa osaamista huolehditaan. Lyhytnäköistä olisi myös jättää hyödyntämättä työntekijöiden halukkuutta osallistua teknologiatalkoisiin, Merasto sanoo.
Sähköisesti toteutettuun kyselyyn vastasi yhteensä 464 sairaanhoitajaa.
Hoitajat.net
Lääkintäesimies Vesa Jyrkkänen selvitti YAMK-opinnäytetyössään hoitotason ensihoitajien antaman hoidon laatua Varsinais-Suomen pelastuslaitoksella. Tutkimuksen mukaan pelastuslaitoksen ensihoitajien antama hoito ei ole tasalaatuista. Tehtävien välillä olevat selkeät erot kertovat, että ensihoitajat eivät noudata hoito-ohjeessa määrättyä rintakipupotilaan hoitoprosessia. 
- Tutkimusta tehdessäni aineistossa tuli vastaan useita sairaankuljetuskertomuksia, joiden kohdalla mietin itsekseni ”kuinka näin voi tehdä?”, Vesa Jyrkkänen kirjoittaa.
Ensihoitajien osaamisen puute näkyi potilaan hoitamisessa, reagoiminen rintakipupotilaan peruselintoimintojen häiriöihin oli heikkoa. Jyrkkänen arvelee, että ensihoitajat eivät tunne tai eivät noudata määriteltyjä hoito-ohjeita, eivät kirjaa annettua hoitoa tai eivät ole saaneet päivystävältä lääkäriltä lupaa hoitaa potilasta hoito-ohjeiden mukaisesti. 
Tutkimukseen valittiin 100 ensihoitotehtävää usealta ajankohdalta vuodelta 2014, joissa kuljetuskoodina oli A, B tai C704. Ensihoitokaavakkeisiin kirjattuja tietoja verrattiin voimassa oleviin hoito-ohjeisiin. 
Varsinais-Suomen pelastuslaitoksen asiakastyytyväisyyskyselyiden mukaan ensihoidon asiakkaat ovat kuitenkin erittäin tyytyväisiä saamaansa palveluun. 
Opinnäytetyön tavoitteena oli myös kehittää ja testata ensihoidon prosessilaatumittaria rintakipupotilaan osalta. Mittari on yksinkertainen ja helppo käyttää mitattaessa ensihoitajien antaman kirjatun hoidon laatua. Se otettiin käyttöön Varsinais-Suomen pelastuslaitoksella 1.6.2015. 
Vesa Jyrkkänen: Ensihoidon laatumittarin kehittäminen, testaaminen ja käyttöönotto
Hoitajat.net

Falck ostaa enemmistön ensihoidon 9Lives-konsernista

Kirjoittaja: Hoitajat.net Kategoria: Ajankohtaista

Ensihoito- ja sairaankuljetusyritys 9Lives laajentaa omistuspohjaansa. Maailman suurin ensihoitoalan yritys, tanskalainen Falck-konserni ostaa 51 % 9Lives Group Oy:n osakkeista. Toimiva johto jatkaa yhtiön vähemmistöomistajina ja johtotehtävissä. 9Lives jatkaa toimintaansa itsenäisenä yhtiönä entisellä nimellään.
Suomessa toimivan Falck Ensihoito Oy:n liiketoiminta siirtyy operatiivisesti 9Livesin alaisuuteen. Kauppa ei vaikuta yhtiön päivittäiseen toimintaan eikä asiakassopimuksiin. Tanskalainen Falck-konserni toimii tällä hetkellä 47 maassa ja työllistää 34 000 ihmistä.
http://www.9lives.fi/ajankohtaista


Facebook

Twitter

Instagram