Jump to content

Hoitajat.net - hoitajan asialla jo vuodesta 2002

Tervetuloa Suomen suurimpaan hoitotyön ammattilaisten yhteisöön!

Ota rohkeasti osaa keskusteluihin, konsultoi kollegaa ja verkostoidu! Yhteisössämme on suomalaisia alan ammattilaisia ja opiskelijoita ympäri maailmaa. Kurkkaa mitä jäsenetuja meillä on ja rekisteröidy. Se ei maksa mitään!
Hoitajat.net
Joka neljäs suomalainen suhtautuu positiivisesti robotiikan hyödyntämiseen kotihoidossa. Yli puolet vastaajista taas uskoo robotiikkaa kohtaan tuntemastaan varauksellisuudesta huolimatta sen voivan hyödyttää kotihoitoa. Tulokset selvisivät Suomalaisen Työn Liiton teettämästä Made by Finland -kampanjatutkimuksesta. 
Suomalaiset suhtautuvat positiivisesti tai varauksellisen positiivisesti robotiikan hyödyntämiseen ikäihmisten kotihoidossa. Kaiken kaikkiaan neljänneksen mielestä on hyvä, että robotiikkaa hyödynnetään kotihoidossa. Runsas puolet suomalaisista suhtautuu robotiikkaan pienellä varauksella, mutta uskoo sen luovan myös mahdollisuuksia. Vain joka kuudes ei haluaisi robotteja mukaan kotihoitoon lainkaan.
– Tulos lupaa hyvää ikäihmisille, hoitohenkilöstölle ja koko suomalaiselle yhteiskunnalle. Tarvitsemme robotteja osaksi hoitoketjua kun hoitavat kädet eivät tulevaisuudessa enää yksinkertaisesti riitä. Oma lääkeannostelurobottimme on oiva esimerkki niin ikäihmisille, hoitohenkilöstölle kuin palvelua tarjoavalle kunnille etua tuovasta robotiikasta: se nostaa lääketurvallisuuden täysin uudelle tasolle, tuo tarkkuutta lääkkeenjakoon, vähentää työruuhkia ja työstressiä, vähentää kotikäyntien tarvetta ja aikaansaa siten säästöjä. Kaikkein hienointa on kuitenkin palaute palvelustamme, jonka mukaan ikäihmiset todella pitävät roboteistamme, salolaisen Evondosin toimitusjohtaja Jyrki Niinistö toteaa tyytyväisenä.
Nuoret suhtautuvat robottien hyödyntämiseen kotihoivatyössä positiivisimmin, mutta myös vanhimmissa ikäluokissa positiivisesti robotteihin asennoituu reilu 70 %.
– Suomessa on korkealuokkainen terveydenhoito ja teknologinen osaaminen, ja meillä vallitsee tutkimuksen tuloksienkin kuvastama ennakkoluuloton asenne uusia malleja kohtaan. Suomessa on lähtökohtaisesti siis hyvät lähtökohdat kehittää vanhusten kotihoitoon liittyviä innovaatioita. Robotisaatio ja uudet teknologiat voivat mahdollistaa ikäihmisillemme itsenäisen ja arvokkaan elämän mahdollisimman pitkälle, sanoo Suomalaisen Työn Liiton toimitusjohtaja Tero Lausala.
Tutkimustiedot perustuvat Suomalaisen Työn Liiton tilaamaan Made by Finland -kampanjatutkimukseen. Taloustutkimuksen tekemä kyselytutkimus toteutettiin helmikuussa 2017 ja siihen vastasi 2 219 18–79-vuotiasta suomalaista. 

Hoitajat.net
Laitoshoitoa ei pääsääntöisesti voida ennakoida yksittäisten diagnoosien perusteella, vaan laitoshoidon tarpeeseen vaikuttavat useammat asiat. Alle prosentti 75 vuotta täyttäneestä väestöstä tarvitsee pitkäaikaista laitoshoitoa lääketieteellisillä perusteilla. Näin todetaan työryhmäraportissa, jossa ehdotetaan yhdenmukaisia lääketieteellisiä perusteita iäkkäiden henkilöiden pitkäaikaiseen laitoshoitoon.
Vanhuspalvelulain mukaisesti laitoshoitoon voidaan sijoittaa ainoastaan lääketieteellisillä syillä ja niihin perustuvan yksilöllisen harkinnan mukaan. Ennen laitoshoitoon sijoittamista on aina selvitettävä muut vaihtoehdot sekä huolehdittava siitä, että potilaan lääketieteellinen tila on asianmukaisesti selvitetty ja potilas on saanut riittävän kuntoutuksen.
Ehdotuksen mukaan sairaudesta tai sairauksista johtuva laitoshoidon tarve voi olla peruste esimerkiksi silloin, kun henkilöllä on useita samanaikaisia sairauksia, jotka edellyttävät vaativia, usein toistuvia ja ennakoimattomia lääketieteellisiä hoitoja. Syynä voi olla myös vaikeasti järjestettävissä oleva tai erityisosaamista vaativa hoito ja/tai hoitovälineistö tai sairaan oman tai muiden ihmisten vakava terveyden tai turvallisuuden vaarantuminen. Laitoshoidon tulee pääasiassa olla määräaikaista.
Koko ikääntyneiden palvelujärjestelmää on muutettava, jotta laitoshoitoa voidaan onnistuneesti vähentää. Työryhmän mielestä palveluasumista on edelleen kehitettävä vastaamaan iäkkäiden tarpeita. Työryhmä piti erittäin tärkeänä vahvistaa kotona asumista ja palveluasumista tukevia tukipalveluja, kuten kuntoutusta, kotisairaalatoimintaa ja lääkäripalveluja. Omaisilla ja yhteisöillä on mahdollisuus vaikuttaa iäkkäiden elämänlaatuun.
Lisätietoa: Iäkkäiden pitkäaikaisen laitoshoidon perusteiden alatyöryhmän muistio. Iäkkäiden laitoshoidon perusteet

Hoitajat.net
Valvira kehottaa sosiaali- ja terveydenhuollon toimintayksiköitä varmistamaan, että kaikkiin asianmukaisiin toimenpiteisiin on ryhdytty viimeaikaisten tietoturvauhkien vuoksi ja tuleviin tietoturvauhkiin varautumiseksi. Petya- ja WannaCry-virusten ja muiden vastaavantyyppisten virusten uhka jatkuu, mistä syystä tietojärjestelmien virussuojaukset on pidettävä jatkuvasti ajan tasalla.
Toimintayksiköissä on huomioitava, että kaikkien tietoverkkoon kytkettyjen lääkintälaitejärjestelmien virussuojausta ei voi omatoimisesti päivittää, vaan usein sen voi tehdä ainoastaan laitevalmistajan valtuuttama asentaja. Verkkoyhteyden kautta huollettavien laitteiden virussuojaukset ovat päivitettävissä nopeasti, mutta paikan päällä tehtävistä toimenpiteistä on sovittava laitevalmistajien kanssa heti, kun mahdollista.
Kyberturvallisuus kuuluu ensisijaisesti Viestintäviraston vastuulle. Se tuottaa tilannekuvaa tietoturvallisuuden ilmiöistä ja tiedottaa niistä sekä toimii tietoliikenneturvallisuusviranomaisena. Valviran tehtävänä on varmistaa potilasturvallisuutta myös kyberuhkatilanteissa. Potilasturvallisuuden tai tietoturvan vaarantavista merkittävistä poikkeamista on ilmoitettava Valviraan.
Vain Valviran rekisterissä olevien tietojärjestelmien käyttöönotto sallittua
Vuoden 2017 alusta alkaen ainoastaan Valviran rekisteriin ilmoitettujen sosiaali- ja terveydenhuollon tietojärjestelmien käyttöönotto on ollut sallittua. Vaatimusten mukaisten tietojärjestelmien tiedot on julkaistu Valviran ylläpitämässä rekisterissä. Tällä hetkellä rekisterissä on noin 100 tietojärjestelmää. Tietojärjestelmien olennaiset vaatimukset on määritelty THL:n määräyksissä. 
Lähde: Valvira

Hoitajat.net

Kätilöopiston sairaalan synnytyksiä Espooseen

Kirjoittaja: Hoitajat.net Kategoria: Ajankohtaista

Osa Kätilöopiston sairaalan synnytyksistä siirretään uuteen Espoon sairaalaan vuoden 2018 alussa. Sairaala voi vastaanottaa 4 000 - 5 000 synnyttäjää vuodessa.
HUS on saanut valmiiksi suunnitelman sisäilmaongelmista kärsivän Kätilöopiston sairaalan toimintojen siirtämisestä muihin sairaaloihin ja väistötiloihin. HUS ja Espoon kaupunki valmistelevat Kätilöopiston sairaalan synnytystoimintojen osittaista siirtämistä keväällä valmistuneeseen Espoon sairaalaan. Toimintojen siirrosta on allekirjoitettu 30.6.2017 aiesopimus HUS:n ja Espoon kaupungin kesken.

Espoon uusi sairaala sijaitsee Jorvin sairaala-alueella ja sinne on katettu kulkuyhteys Jorvin sairaalarakennuksesta. Espoon sairaalassa on myös alueen yhteinen pysäköintihalli. Lisätietoja sairaalasta löytyy Espoon kaupungin sivuilta.

Espoon sairaalaan sijoitetaan Kätilöopistolta synnytyssalit, synnytysten päivystystoiminta ja lapsivuodeosastot. Samalla myös Jorvin sairaalan synnytystoiminta siirtyy Espoon sairaalaan. Jorvin sairaalan N-siipeen sijoitetaan puolestaan lasten toiminnot. Kätilöopistolle jäävät toistaiseksi lastenpsykiatrian toiminnot ja naistentautien poliklinikka. Kuvantamisyksikkö siirtyy ensi vuonna Helsingin keskustassa sijaitsevaan Postitaloon.

Synnytyksiä kahdessa sairaalassa

Pääkaupunkiseudun synnytykset jakautuvat muuton jälkeen kahteen sairaalaan siten, että Naistenklinikka hoitaa 9 000–10 000 synnytystä ja Espoon sairaala 4 000–5 000 synnytystä vuosittain. 

- Tämä on paras mahdollinen ratkaisu, koska Espooseen saadaan varsin vähäisin töin rakennettua kaikki synnytystoiminnassa tarvittavat tekniset ratkaisut. Modernin sairaalan tilat ovat helposti muunnettavissa, mutta käyttöömme tulevista kolmesta sairaalasiivestä kaksi voidaan ottaa käyttöön jopa aivan sellaisenaan, toimialajohtaja Seppo Heinonen HUS:sta sanoo.

HUS:ssa kiitetään Espoon kaupunkia vastaantulosta hankalassa tilanteessa ja halusta luovuttaa osa aivan uudesta omasta sairaalasta HUS:n käyttöön.

- Pääkaupunkiseudulla ei ole toista tällaista sairaalakiinteistöä, johon nämä toiminnot voidaan näin helposti siirtää. Siihen saakka synnytykset hoidetaan Kätilöopiston sairaalan lisäksi myös Jorvin sairaalan nykyisissä tiloissa. Lisäksi Naistenklinikalla synnytetään tietysti koko ajan kuten ennenkin, HUS:n johtajaylilääkäri Markku Mäkijärvi sanoo.

- Espoon sairaala ja HUS-Jorvin erikoissairaanhoito tekevät tiivistä yhteistyötä keskenään, ja synnytystoimintojen siirto Espoon sairaalan tiloihin lisää sairaaloiden välistä yhteistyötä entisestään, Espoon perusturvajohtaja Juha Metso toteaa.

Hoitajat.net
Palkansaajajärjestöt ERTO, SuPer ja Tehy ovat närkästyneitä yksityisillä sosiaali- ja terveysalan työpaikoilla esiintyvistä tuntuvista heikennyksistä koskien asiakkaiden hoitoa ja henkilökunnan määrää. Asia käy ilmi järjestöjen toteuttamasta kyselystä, johon osallistui 117 luottamusmiestä.
Työvuoroluetteloihin suunnitellaan ns. haamuvuoroja, joissa tosiasiassa ei ole riittävästi henkilöstöä. Työvuoroluetteloita muokataan niin, että niihin merkitään ns. ”haamutyöntekijöitä”.  Työvuoroluetteloon merkittävät haamutyöntekijät eivät todellisuudessa ole työvuorossa, jopa yli puolet päivän työntekijöistä saattaa olla tällaisia ”haamuvuorolaisia”.  Työnantaja yrittää saada työvuoroluettelot näyttämään siltä, että vaadittavia hoitajamitoituksia on noudatettu.
ERTO, SuPer ja Tehy vaativat, että riittävästä henkilöstön määrästä ei tingitä. Henkilöstömitoituksia on noudatettava myös yksityisellä sosiaalipalvelualalla. Mitoituksessa on huomioitava myös ikääntyneiden palveluntarpeiden muutokset.
- Etenkin vanhusten hoidossa on tilanteita, joissa hoitajia ei ole riittävästi. Tämä kuormittaa henkilökuntaa ja vaikuttaa potilaiden hoidon laatuun, sanovat liittojen puheenjohtajat  Juri Aaltonen, Silja Paavola ja Rauno Vesivalo.
Yksityisillä sosiaali- ja terveysalan työpaikoilla tehdään paljon myös valmistautumista sote-uudistukseen tinkimällä henkilökunnan määrästä. Sijaisia ei oteta, kokoaikaisia muutetaan osa-aikaiseksi ja lomautusten tilalle tehdään pidempiaikaisia ratkaisuja irtisanomisilla. Viimeksi Attendon päätös lakkauttaa vastaavien sairaanhoitajien tehtävät oli osoitus yrityksen trimmaamisesta ”sote-kuntoon”.
Kyselyn mukaan yt-neuvotteluita käytetään lähinnä henkilökunnan vähentämiseen. Yhteistoimintalain tarkoituksena on edistää työnantajan ja henkilöstön yhteistoimintaa, mutta lakia on käytetty ennemminkin henkilöstön vähentämiseen.
ERTO, SuPer ja Tehy kannattavatkin STTK:n ehdotusta yt-lain uudistamiseksi. Nykyinen yt-laki painottaa muotoseikkoja ja määräaikoja eikä se kannusta tai velvoita riittävästi aitoon yhteistoimintaan vaan on muotoutunut pelkäksi irtisanomislaiksi. Lain alkuperäiset tavoitteet työnantajan ja työntekijän vuorovaikutuksen edistämiseksi, työntekijöiden osallistamiseksi ja työntekijöiden tiedonsaannin parantamiseksi eivät toteudu.
Myös tukipalveluita vähennetään ja henkilökuntavajeita paikataan tuntityösopimuksilla sekä matkakorvausten ehtoja kiristetään. 0-sopimukset ovat myös tavallisia.


Facebook

Twitter

Instagram

×