Hoitajat.net - hoitajan asialla jo vuodesta 2002

Tervetuloa Suomen suurimpaan hoitotyön ammattilaisten yhteisöön!

Ota rohkeasti osaa keskusteluihin, konsultoi kollegaa ja verkostoidu! Yhteisössämme on suomalaisia alan ammattilaisia ja opiskelijoita ympäri maailmaa. Kurkkaa mitä jäsenetuja meillä on ja rekisteröidy. Se ei maksa mitään!

Hoitajat.net

Väitös: Hoitotyön johtajien osaaminen vahvaa

Kirjoittaja: Hoitajat.net Kategoria: Ajankohtaista

Hoitotyön johtajilla on laaja-alaista ja monipuolista johtamisosaamista kunta-alan työpaikoilla. Tähän tulokseen tuli Kati Kantanen väitöstutkimuksessaan, jossa avataan kuntasektorilla toimivien hoitotyön johtajien osaamista johtamisesta heidän itsensä arvioimana.  
Hoitotyön johtajaryhmillä on eroavaisuuksia johtamisosaamisessa. Lähijohtajien osaaminen on vahvempaa substanssiosaamisen osalta. Keski- ja ylempien johtajien (ylihoitajat ym) johtamisosaaminen on parempaa muiden osaamisalueiden osalta. Lähijohtajilla johtamisosaaminen korostuu henkilöstö- ja talousosaamisen osalta. Keski- ja ylemmän johtajilla korostuu palveluketju-, arviointi- ja tutkimusosaaminen. Johtamisosaamiseen vaikuttaa esimerkiksi työuran pituus sekä asiakas-/potilastyön tekemisen määrä.
Tutkimuksessa kehitettiin myös hoitotyön johtajan johtamisosaamista mittaava mittari ja kerättiin valtakunnallinen empiirinen aineisto kuvaamaan hoitotyön johtajan itsearvioimaa johtamisosaamista ja sen muuttumista ajan kuluessa sekä kuvaamaan siihen yhteydessä olevia tekijöitä.
Ensimmäiseen verkkopohjaiseen kyselyyn vastasi 91 kunnallisen sosiaali- ja terveydenhuollon organisaation 1025 hoitotyön johtajaa, jotka toimivat organisaatiossa lähijohtajan, kuten osastonhoitajan, tai keski- ja ylemmän johtajan, kuten ylihoitajan, tehtävissä. 
Väitös: Kuntasektorilla toimivien hoitotyön johtajien johtamisosaaminen ja sen muutos (Municipal sector nursing managers’ management and leadership competence and the changes in it)
Hoitajat.net
Työmarkkinajärjestöjen neuvottelema kilpailukykysopimus astuu voimaan tänään. Tätä se tarkoittaa julkisella sektorilla työskentelevälle hoitajalle:
Työaika pitenee keskimäärin 24 tuntia vuodessa. Lomarahoja leikataan 30 % vuosina 2017-19. Lisäksi mm. työntekijöiden sosiaalivakuutusmaksuihin tulee muutoksia. Lomarahaleikkaus ei koske yksityistä sektoria. 
Kilpailukykysopimuksen tavoitteena on parantaa suomalaisen työn ja yritysten kilpailukykyä ja luoda uusia työpaikkoja. Sen pohjalta neuvoteltiin ratkaisu, jonka mukaan kunta-alan virka- ja työehtosopimukset ovat voimassa 1.2.2017–31.1.2018. 
Lisätietoja: Kiky pähkinänkuoressa
Hoitajat.net
Työmäärä ja muutokset ovat lisääntyneet kunta-alalla. Jopa 47 % sairaanhoitajista kokee työmäärän lisääntyneen yli sietorajan, osoittaa Työterveyslaitoksen Kunta10-tutkimus.
– Kohtuuttomista työmääristä raportoivat etenkin sosiaali- ja terveysalalla sekä opetuspuolella työskentelevät, kertoo Kunta10-tutkimuksen johtaja Tuula Oksanen Työterveyslaitoksesta.
Kuntatyöntekijät kokevat työssä tapahtuvat muutokset entistä suurempina. Varsinkin sosiaali- ja terveysalalla toimivat työntekijät kokevat, ettei heillä ole mahdollisuuksia vaikuttaa muutoksiin.
Sairaanhoitajat aikaisempaa tyytyväisempiä työoloihinsa
Laskeva trendi on saatu taitettua, mutta työtyytyväisyys on edelleen vain tyydyttävällä tasolla. Tämä käy ilmi Sairaanhoitajaliiton työolobarometristä, joka kartoittaa sairaanhoitajien työoloja, työhyvinvointia ja alan vetovoimaisuutta. Tyytymättömimpiä työelämään ovat 26-35 vuotiaat sairaanhoitajat. Säännöllisessä vuorotyössä ja yötyössä työskentelevät sairaanhoitajat ovat päivätyössä työskenteleviä tyytymättömimpiä. Kokemus työoloista vaihtelee myös erityyppisten työyksiköiden välillä, esimerkiksi päivystyksessä työskentelevät ovat muita tyytymättömimpiä.
Saadakseen alasta kiinnostuneita ja alalla pysyviä sairaanhoitajia, sosiaali- ja terveydenhuollon organisaatioiden on panostettava hyvään ja toimivaan työympäristöön.
– Tulevaisuudessa palveluiden laadusta sekä henkilöstön työhyvinvoinnista tulee kilpailuvaltti, toteaa Sairaanhoitajaliiton puheenjohtaja Nina Hahtela.
Lisätietoja:
Kunta10-tutkimus Sairaanhoitajien työolobarometri 2016
Hoitajat.net

Lähihoitajia on jo yli 130 000

Kirjoittaja: Hoitajat.net Kategoria: Ajankohtaista

Lähes kolmannes työelämässä olevista naisista työskentelee sosiaali- ja terveysalalla. Lähihoitajia valmistuu vuosittain noin 8 000, joista oppisopimuksella noin 1000. Työelämässä lähihoitajia on jo yli  130 000. Lähihoitajista eläköityy noin 44 prosenttia vuoteen 2020 mennessä.
Noin 70 prosenttia lähihoitajista työskentelee kuntasektorilla, heistä vanhainkodeissa ja palvelutaloissa 30 prosenttia, terveyskeskuksissa 15 prosenttia, päiväkodeissa 15 prosenttia, kotipalvelussa 15 prosenttia ja sairaaloissa 10 prosenttia. Yksityissektorilla työskentelevien osuus on kasvussa. Lähihoitajia toimii myös itsenäisinä ammatinharjoittajina ja yrittäjinä. 
Ulkomaalaisten osuus lähihoitajista oli vuonna 2014 oli 13 prosenttia. Ulkomaalaiset lähihoitajat tulevat yleisimmin seuraavista maista: Venäjä, Viro, entinen Jugoslavia ja Ruotsi.
Lähihoitajatutkinnossa koulutusohjelmia/osaamisaloja on kymmenen: ensihoito, lasten ja nuorten hoito ja kasvatus, mielenterveys ja päihdetyö, sairaanhoito ja huolenpito, suu- ja hammashoito, vammaistyö, vanhustyö, asiakaspalvelu ja tietohallinta, kuntoutus ja jalkojenhoito.
Lähde: SuPer
Hoitajat.net

Sairaanhoitajaopiskelijoiden arviointikriteerit epäselviä

Kirjoittaja: Hoitajat.net Kategoria: Ajankohtaista

Sairaanhoitajaopiskelijoilla on joskus vaikeuksia osoittaa osaamistaan työharjoittelussa. Käsitykset siitä, mikä on oikeanlaista toimintaa, voivat vaihdella. Erityisesti arviointilomakkeet ja -kriteerit koetaan epäselviksi. Opiskelijat ja ohjaajat tarvitsevat myös opettajan tukea osaamisen arvoinnissa, osoittaa Kristiina Helmisen väitöstutkimus.
Tutkimuksen mukaan arviointi vaikuttaa siihen mitä sairaanhoitajaopiskelija oppii. Opiskelijat suuntaavat oppimistaan työharjoittelun aikana asioihin, jotka tullaan arvioimaan harjoittelun loppuarvioinnissa.
Opiskelijoiden itsearviointivalmiuksia pidetään useimmiten hyvinä ja opiskelijat kokevat olevansa tasavertaisia loppuarviointikeskustelutilanteessa. Ohjaajien läheinen suhde opiskelijaan voi vaikuttaa opiskelijan saamaan palautteeseen, eikä opiskelija aina saa rehellistä palautetta toiminnastaan harjoittelun aikana.
Osaamisen varmistaminen tärkeää
Terveysalan ammattilaisten osaamisen varmistaminen on keskeinen osa laadukasta ja potilasturvallista hoitotyötä. Ammattikorkeakoulutuksen aikana sairaanhoitajaopiskelijan tulee saada riittävät tiedolliset, taidolliset ja asenteelliset valmiudet hoitotyöhön, muistuttaa Helminen.
Sairaanhoitajan koulutus kestää vähintään kolme vuotta ja noin puolet opinnoista toteutetaan aidoissa hoitotyön toimintaympäristöissä. Harjoittelun ohjaaja on pääsääntöisesti sairaanhoitaja, mutta erityistä koulutusta tehtävään ei Suomessa vaadita. Kansainvälisesti, esimerkiksi Englannissa, opiskelijan ohjaamisesta ja arvioinnista vastaavilta sairaanhoitajilta vaaditaan usein lisäkoulutus.
Terveysalan opettajan vastuulla suomalaisessa sairaanhoitajakoulutuksessa on ohjata, tukea ja arvioida opiskelijan oppimista. Lopullisen arvosanan harjoittelusta, tyypillisesti hyväksytty/hylätty, antaa aina opettaja. Arvosanan perusteena tulee olla ohjaajan antama arviointi ja opiskelijan itsearviointi, joita opettaja vertaa kyseisen harjoittelujakson oppimistavoitteisiin.
Terveystieteiden maisteri Kristiina Helmisen hoitotieteen alaan kuuluva väitöskirja Nursing students’ final assessment in clinical practice. Perceptions of teacher, students and mentors (Sairaanhoitajaopiskelijan ammattitaitoa edistävän harjoittelun loppuarviointi. Opettajien, opiskelijoiden ja ohjaajien näkemyksiä) tarkastetaan Itä-Suomen yliopiston terveystieteiden tiedekunnassa 3.2.2017.
Hoitajat.net
Tehy vaatii hoitajille lisää palkkaa tehtävänsiirroista. Liitto ei vastusta lääkäreiltä hoitajille siirrettäviä tehtäviä, mutta muistuttaa että ennen tehtävänsiirtoja on sovittava tarkkaan palkasta, vastuista ja koulutuksesta.
Tehtäväsiirtoja tehdään kuntapuolen lisäksi myös entistä enemmän yksityissektorilla. Tehy kehottaa hoitajia olemaan tarkkana ennen kuin uusia tehtäviä otetaan vastaan.
- Uusia tehtäviä ei pidä ottaa vastaan ennen kuin sovitaan palkkauksen lisäksi selkeästi vastuista sekä varmistetaan uusien tehtävien vaatima osaaminen ja koulutus.  On selvää, että lisääntyneen vastuun ja uusien tehtävien on näyttävä myös palkassa, sanoo neuvottelupäällikkö Marianne Leskinen Tehyn tiedotteessa.
Hoitajia huolettaa potilasturvallisuus ja vastuukysymykset, esimerkiksi liikkeenluovutustilanteissa he ovat joutuneet joutuneet ilman riittävää perehdytystä ja koulutusta ottamaan vastaan uusia työtehtäviä.


Facebook

Twitter

Instagram