Hoitajat.net - hoitajan asialla jo vuodesta 2002

Tervetuloa Suomen suurimpaan hoitotyön ammattilaisten yhteisöön!

Ota rohkeasti osaa keskusteluihin, konsultoi kollegaa ja verkostoidu! Yhteisössämme on suomalaisia alan ammattilaisia ja opiskelijoita ympäri maailmaa. Kurkkaa mitä jäsenetuja meillä on ja rekisteröidy. Se ei maksa mitään!

Hoitajat.net

Opiskelijoiden soveltuvuus hoitoalalle varmistetaan

Kirjoittaja: Hoitajat.net Kategoria: Ajankohtaista

Opetus- ja kulttuuriministeriö käynnistää uudistuksen, joka koskee sosiaali- ja terveysalan soveltuvuuden arviointia opiskelijavalinnoissa. Niin sanottujen SORA-säännösten tarkoituksena on varmistaa potilaiden ja asiakkaiden turvallisuus siten, että terveydentilan tai toimintakyvyn puolesta soveltumattomia henkilöitä ei oteta sote-alojen koulutukseen.
Ministeriö kuulee koulutuksen järjestäjiä ja korkeakouluja SORA-lainsäädännön uudistamistarpeista ja mahdollisista ongelmakohdista keväällä.
- Sosiaali- ja terveysalan ammattilaiset tekevät arvokasta ja vaativaa työtä. Potilasturvallisuuden kannalta on välttämätöntä, että sote-alalle hakeutuu sille soveltuvia ja motivoituneita opiskelijoita. Myös hakijan itsensä kannalta on eduksi, että hänen soveltuvuutensa työhön selvitetään jo opintoihin hakeutuessa, sanoo opetus- ja kulttuuriministeri Grahn-Laasonen.
JHL, OAJ, SuPer ja Tehy jättivät vuoden alussa Grahn-Laasoselle esityksen pakollisista soveltuvuuskokeista.
Hoitajat.net
Ensihoitajien mielestä turvallisuuskoulutusta on järjestettävä enemmän ja yhteistyössä poliisin kanssa.
- Ensihoitohenkilöstölle on koulutettava uhka- ja vaaratilanteiden lukutaitoa, tilanteiden tunnistamista, niihin reagoimista sekä tärkeimpänä keinoja niiden välttämiseksi, sanoo Suomen Ensihoitoalan Liitto kannanotossaan.
Ensihoitohenkilöstöön kohdistuvat väkivallanteot ovat lisääntyneet.
- On vain ajan kysymys, että jotain vakavaa tapahtuu, liitto sanoo.
Väkivaltatilanteissa on aina muistettava, että ensihoitohenkilöstö toimii tilanteessa auttajana, ei järjestyksenvalvojana.
Lain mukaan työntekijän työturvallisuus on työnantajan vastuulla. Laki edellyttää, että riskiammateissa työnantaja ohjeistaa ja kouluttaa työntekijän suojautumaan väkivallalta. 
Hoitajat.net

Vuoden ensihoitaja on uudistaja

Kirjoittaja: Hoitajat.net Kategoria: Ajankohtaista

Lappeenrantalainen Jan-Erik Palviainen on valittu Vuoden ensihoitajaksi 2017. Hän on ollut kehittämässä eteläkarjalaista ensihoitoa kymmenen vuoden ajan. Palviaisen johtama Eksote Akuutti kuuluu alallaan maan seuratuimpien ja innovatiivisimpien organisaatioiden joukkoon. 
Lappeenrannan yhden hengen ensihoitoyksikkö on seuratuimpia eteläkarjalaisia ensihoitohankkeita. Palviaisen tiimi ideoi sen jatkuvasti lisääntyvään tehtävämäärän takia. Yksikön on laskettu säästävän vuodessa 280 000 euroa. Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri (Eksote) otti käyttöön toisenkin samanlaisen yksikön Imatralla.
Yhden hengen yksikkö on osa isompaa kokonaisuutta, jossa ensihoito ja tehostettu kotisairaanhoito (tehosa) yhdistettiin samaksi tulosyksiköksi. Idean yhdistymisestä keksi Palviainen mutta kun kaikki työstivät sitä, siitä tuli parempi kuin mitä Palviainen osasi odottaa. Ratkaisu on parantanut kiireettömien potilaiden hoitoa ja selkeyttänyt ensihoitajien työnkuvaa.
Muutokset kohdistuvat kiireettömään työhön, mutta kiireellisetkin tehtävät pidetään tapetilla.
- Aina tulee muistaa raakaa ensihoitotyötä tekevät. Tätä osaamista ja innostusta ei sovi sivuuttaa. Ensihoitoa haluaville pitää antaa mahdollisuus tehdä työ hyvin ja tarjota siihen resurssit, Palviainen sanoo.
Palviainen tiiminsä kanssa haastaa henkilöstön mukaan muutoksiin. Henkilöstö onkin ollut itseään säästämättä mukana  muutoksen etulinjassa. 
- Arvostan henkilöstöä yli kaiken. He ovat olleet kovilla ja kehittäneet asioita ja halunneet olla työssä mukana. Eihän näitä mitään olisi saatu toteutettua elleivät he olisi olleet siinä mukana. Se on se ykkösporukka.
Huhtikuun alussa ensihoitoon ja tehosaan liittyi myös päivystys, koko paketin nimi on nyt Eksote Akuutti. Palviainen on sen palvelupäällikkö ja organisaatioon kuuluu 208 henkilöä.
Vuoden ensihoitajan valitsee raati, johon kuuluvat: Suomen Anestesiologiyhdistyksen ensihoidon alajaos (ensihoitolääkärit), ensihoidon opettajat, Suomen Ensihoitoalan Liitto (SEHL), Tehy ja ensihoidon erikoislehti Systole.
Hoitajat.net
Tilastokeskuksen ennakkotiedon mukaan Suomessa syntyi viime vuonna 52 645 vauvaa. Potilasvakuutuksesta korvattiin yhteensä 26 synnytykseen tai sektioon liittynyttä potilasvahinkoa. Korvattavien vahinkojen määrä on puolen promillen luokkaa suhteessa kaikkiin synnytyksiin.
Määrä on pysynyt viime vuosina suurin piirtein ennallaan. Synnytyksiin liittyvät vahinkoilmoitukset koskevat tavallisimmin sikiön sykekäyrän seurantaa ja synnytyksen päättämisen viivettä, synnytysrepeämän hoitoa ja infektioita.
Kaikkiaan synnytykseen tai sektioon liittyviä vahinkoilmoituksia käsiteltiin viime vuonna 95. Vahinkoilmoituksista noin 27 prosenttia johti korvausten maksamiseen, eli ilmoitetuista tapauksista suurinta osaa ei katsottu korvattaviksi potilasvahingoiksi.
- Tavallinen syy kielteiseen korvauspäätökseen on se, että vahinko ei ole ollut ennustettavissa eikä siten vältettävissä. Toisaalta osa ilmoitetuista vahingoista liittyy synnytystapahtumaan eikä hoitoon, jolloin vahinko ei lähtökohtaisesti ole korvattava, kertoo naistentautien ja synnytysten erikoislääkäri dosentti Mikko Loukovaara.
- Esimerkiksi synnytysrepeämä sinällään ei yleensä ole korvattava potilasvahinko, mutta repeämän puutteellinen diagnosointi tai hoito voi olla. Lapsen olkahermopunosvaurio liittyy useimmiten hartiadystokiaan, joka on harvinainen ja vaikeasti ennustettavissa oleva synnytyksen hätätilanne. Olkahermopunosvauriota pidetään tämän takia korvattavana vahinkona vain poikkeustapauksissa, Loukovaara täydentää.
Synnytyksen jälkeisten infektioiden katsotaan pääsääntöisesti liittyvän synnytystapahtumaan eikä hoitoon, minkä takia ne jäävät useimmiten korvaamatta.
Hoitajat.net
Koulutusministeriön julkisuuteen vuotaneen sote-muistion mukaan perinteikästä sairaanhoitajakoulutusta ollaan lopettamassa Suomessa. Tulevaisuudessa hoitoalalle koulutetaan vain lähihoitajia. Tähän ollaan päätymässä säästösyistä.
Lopettamisuhan alla ovat myös kätilö-, fysioterapeutti-, röntgenhoitaja-, bioanalyytikko-, suuhygienisti sekä terveydenhoitajakoulutukset. 
Ministeriön muistiossa todetaan, että ei ole järkevää ylläpitää sekavaa koulutusjärjestelmää, koska lähihoitajat ovat kuitenkin laaja-alaisesti koulutettuja ja pystyvät ottamaan ilman lisäkoulutusta haltuun myös nämä tehtävät. 
- Jonkin verran perehdytystä se tietysti voi vaatia, mutta uskomme tällä syntyvän merkittäviä säästöjä sote-alalle, kommentoi ministeriön edustaja vuodettua muistiota Hoitajat.netille.
Vanhat koulutusmuodot lakkautetaan virallisesti 1.4.2019. Vastaavasti lähihoitajien aloituspaikkoja lisätään ympäri maata. Lähihoitajakoulutukseen ollaan yhdistämässä myös maatalouslomittajan opintoja, jolla tavoitellaan parannusta syrjäseutujen hoitajapulaan.
Hoitajat.net ei tavoittanut ammattiliittoja kommentoimaan lakialoitetta. Tiettävästi ainakin ammattiliitto Uberissa ollaan tavoiteltu lähihoitajien laaja-alaisen ammattitaidon parempaa hyödyntämistä.
Hoitajat.net

Vuoden mielenterveyshoitaja on tv:stä tuttu

Kirjoittaja: Hoitajat.net Kategoria: Ajankohtaista

Vuoden mielenterveyshoitajaksi on valittu Kellokosken psykiatrisen sairaalan suljetulla osastolla työskentelevä hoitaja Tapio Kosamo.
– Olen ollut koko elämäni ajan töissä suljetulla osastolla. Huumorilla on hyvin suuri merkitys tässä raskaassa työssä, kertoo vuoden mielenterveyshoitaja,
Kosamo tuli suurelle yleisölle tutuksi Ylen dokumentissa ”Hulluus kylässä”, joka kuvasi Kellokosken sairaalan arkea ja historiaa. Hoitajan ammattia avattiin dokumentissa Kosamon haastattelujen kautta.
Kosamo kertoo tuntevansa suurta mielenkiintoa psykoedukaatioon, jonka avulla pyritään antamaan sairaudesta mahdollisimman realistinen kuva potilaalle ja omaisille.
– Muutenkin pidän tärkeänä, että ihmiset tietäisivät enemmän psykiatriasta ja psyyken sairauksista. Tietämättömyys ja virheellinen tieto sekä väärät ennakkoluulot estävät usein varhaisen hoitoon hakeutumisen ja sitä kautta vähentävät myös paranemismahdollisuuksia.
– Me tiedämme paljon rintasyövästä ja meillä on tietoa diabeteksesta, mutta paljon vähemmän tiedämme esimerkiksi psykoosista. Mielestäni senkin tiedon pitäisi olla yksi kansalaistaidoistamme, tieto, joka on kaikilla, jatkaa Kosamo.
Kosamo palkittiin torstai-iltana Tampereella Suomen Mielenterveysalan Liiton psykiatrisen hoitotyön opintopäivillä.


Facebook

Twitter

Instagram