Hoitajat.net - hoitajan asialla jo vuodesta 2002

Tervetuloa Suomen suurimpaan hoitotyön ammattilaisten yhteisöön!

Ota rohkeasti osaa keskusteluihin, konsultoi kollegaa ja verkostoidu! Yhteisössämme on suomalaisia alan ammattilaisia ja opiskelijoita ympäri maailmaa. Kurkkaa mitä jäsenetuja meillä on ja rekisteröidy. Se ei maksa mitään!

Hoitajat.net
Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) kyselyn mukaan perheet ovat pääsääntöisesti tyytyväisiä synnytyssairaaloiden palveluihin, mutta kehitettävääkin löytyy. Paljon positiivista palautetta saa kätilöiden ammattitaitoinen toiminta ja synnytyksen aikana antama tuki ja kannustus.
Potilasturvallisuudesta huolehtiminen sai myös kiitosta. Perheet kokivat myös, että oman sairaalan sijainti oli hyvä ja he olivat päässeet synnyttämään juuri siihen sairaalaan, mihin olivat halunneetkin.
Useimmissa sairaaloissa eniten kehitettävää ilmeni imetysasioissa. Imetysohjaus koettiin heikoksi ja erot eri kätilöiden antaman tuen välillä olivat suuria. Samalla osastolla annetut ohjeet saattoivat olla keskenään myös ristiriitaisia. Eniten ohjauksen puutteesta kertoivat ensisynnyttäjät, mutta myös uudelleen synnyttäjät kaipasivat parempaa imetysohjausta. Moni kiittää Imetyksen tuki ry:n nettisivuja, joiden avulla imetys saatiin kotona käyntiin. 
Puutteita oli myös synnytyssairaaloiden tiloissa: perheet kokivat etenkin isojen sairaaloiden osastot rauhattomina ja ahtaina. Perhehuoneita toivottiin lisää. Juuri synnyttäneistä äideistä oli erittäin raskasta se, että puolison piti lähteä osastolta yöksi kotiin ja äidit jäivät vastuuseen vauvasta osastolle, jossa he eivät pystyneet nukkumaan ja toipumaan synnytyksestä hälinän takia.
Kysely toteutettiin syksyllä 2016. Synnytyssairaaloiden kysely toteutettiin ensimmäistä kertaa koko maan laajuisena ja siihen osallistui 26 synnytyssairaalaa. 
Lisätietoja www.thl.fi/fi/web/sote-uudistus/palvelujen-tuottaminen/asiakkaat-ja-osallisuus/asiakaspalaute
Hoitajat.net

Suosikkiin vietyjen lähihoitajien laskutus käynnissä

Kirjoittaja: Hoitajat.net Kategoria: Ajankohtaista

Valvira vei kerta-ajolla 26.4.2017 noin 4 300 vuonna 2016 valmistunutta lähihoitajaa Suosikkiin. Nämä lähihoitajat saavat lähiaikoina 40 euron laskun rekisteröinnistä. Lasku on maksettava, todetaan Valviran tiedotteessa.
Laskussa todetaan, että sen vastaanottajalle on merkitty sosiaalihuollon ammattihenkilöiden keskusrekisteriin oikeus käyttää lähihoitajan ammattinimikettä. Lasku on maksettava, sillä maksuton Suosikki-rekisteröinti koskee vain lähihoitajia, jotka ovat rekisteröityneet Terhikki-rekisteriin ennen 1.3.2016 eli ennen kuin laki sosiaalihuollon ammattihenkilöistä tuli voimaan. Mahdollisista muutoksista tiedotetaan myöhemmin.
Lue lisää: Valviran ohjeet lähihoitajille: Terhikissä pitkään olleiden lähihoitajien kannattaa odottaa lainmuutosta
Hoitajat.net
Hoitajien väsymys näkyy Työterveyslaitoksen tilastoissa. Sairaanhoitajat, lähihoitajat ja kodinhoitajat sairastavat selvästi enemmän kuin muut.
Viime vuonna sairaanhoitajilla oli sairauspäiviä keskimäärin 20, lähihoitajilla 26 ja kodinhoitajilla 31. Lääkäreillä sairauspoissaoloja oli 8 päivää vuodessa. Kunta-alalla keskiarvo oli 16,7 päivää, joten hoitohenkilöstö on sairauslomalla selkeästi enemmän kuin keskimäärin. Heillä sairauspoissaolojen määrä on myös kasvanut vuodesta 2015. 
– Luvut ovat sote-uudistuksen toteutumisen kannalta huolestuttavia. Varsinkin sairaanhoitajat, lähihoitajat ja kodinhoitajat tarvitsevat erityistä tukea työkyvyn ylläpitämisessä muutoksen keskellä, sanoo johtava asiantuntija Tuula Oksanen Työterveyslaitoksesta.

Työterveyslaitoksen Kunta10-tutkimus on Suomen suurin kunta-alan henkilöstön seurantatutkimus. 
Kunta10-verkkosivut
Hoitajat.net
Muuttuva työelämä vaatii ammattilaisilta yhä enemmän yhteistä kehittämistä ja joustavampaa yhdessä tekemistä, minkä vuoksi myös terveydenhuollon ammattilaisten työnjako kaipaa uudistamista. Luottamus on perusta tuottavalle työjaolle ja sen kehittämiselle. Fysioterapeutit ja lääkärit eivät hyödynnä työnjaossaan yhdessä tekemistä, vaikka suhtautuvat siihen myönteisesti ja se olisi myös tuottavampi toimintatapa, osoittaa terveystieteiden maisteri Heli Kangas väitöstutkimuksessaan.
Tutkimuksen mukaan tuottavinta työnjako on toimipisteissä, joissa fysioterapeuttien ja lääkäreiden välinen työnjako perustuu vastavuoroisuuteen ja yhdessä tekemiseen. Työnjaon uudistamiset jäävät usein listoiksi, joissa luetellaan, mitä kunkin ammattilaisen odotetaan tekevän. Tällainen työnjaon uudistaminen ei edistä yhdessä tekemistä, ellei vanhaa toimintakulttuuria uudisteta rinnakkain työjaon muutosten kanssa.
Kangas havaitsi, että luottamus näyttäytyi fysioterapeuttien ja lääkäreiden käsityksissä tilannesidonnaisena. Ammattilaisten odotukset, oletukset ja uskomukset ohjasivat herkästi heidän työskentelyään, mikäli sitoutuminen sovittuun työnjakoon oli heikkoa. Tämä näkyi turhana päällekkäisenä työnä, kun potilas ei ohjautunut sovitun työnjaon mukaisesti.
Työnjako ei toimi pelkällä retorisella luottamuspuheella
Yhdessä tekeminen edellyttää Kankaan mukaan fysioterapeuttien ja lääkäreiden syvempää ymmärrystä toistensa työstä. Fysioterapeuttien ja lääkäreiden käsityksien mukaan terveydenhuollossa toimivien tietämys eri ammattiryhmien osaamisesta ja työn sisällöstä on heikkoa. Yhteistyötä yritetään pitää yllä retorisella luottamuspuheella.
Tutkimus: Asiantuntijoiden välinen luottamus ja sosiaalinen työnjako julkisen terveydenhuollon organisaatioissa :fenomenografinen tapaustutkimus fysioterapeuttien ja lääkäreiden luottamus- ja työnjakokäsityksistä kahdessa kuntaorganisaatiossa
Hoitajat.net

Synnytyspelkoa voidaan hoitaa tehokkaasti

Kirjoittaja: Hoitajat.net Kategoria: Ajankohtaista

Vaikeasta synnytyspelosta kärsii noin 6-10 prosenttia synnyttäjistä. Vaikea synnytyspelko altistaa synnytyskomplikaatioille, lisää synnytyksessä käytettävien toimenpiteiden määrää ja voi vaikeuttaa vanhemmuuteen valmistautumista.
Psykologit Riikka Toivanen ja Maiju Tokola ovat kehittäneet kansainvälistäkin huomiota saaneen tehokkaan hoidon vaikeaan synnytyspelkoon eli Nyytti-ryhmähoitomallin. Nyyttiryhmät ovat HUSin ensisijainen hoito synnytystä pelkääville ensisynnyttäjille. Nyytti- ryhmähoitomallia on käytetty HUS:illa jo 19 vuotta.
Nyyttiryhmässä ensisynnyttäjät voivat pienessä (max 7 osallistujaa) ja luottamuksellisessa psykologin ohjaamassa ryhmässä keskustella synnytykseen ja vanhemmuuteen liittyvistä vaikeistakin tunteista, saada uusinta tietoa synnytyksestä ja varhaisesta vuorovaikutuksesta sekä harjoitella itsesäätelytaitoja ja itsensä rauhoittamista rentoutumisharjoitusten avulla. Nyyttiryhmä kokoontuu 6 kertaa ennen synnytyksiä ja kerran synnytysten jälkeen.
Tuore tutkimus, Riikka Toivasen psykologian lisensiaattityö Jyväskylän yliopistosta, tuo lisävalaistusta synnytyspelon hoitoon. Tutkimuksessa kartoitettiin, miten odottajien tunteet ja tavoitteet muuttuvat Nyytti-hoidon aikana.
Tutkimuksen mukaan ryhmämuotoinen, vertaistukea hyödyntävä hoito vähensi tehokkaasti synnytyspelon kokemusta ja synnytyksen liittyviä negatiivisia tunteita. Odottajat hyötyivät erityisesti siitä, että saivat apua negatiivisten tunteiden säätelyyn. Kun negatiiviset tunteet synnytystä kohtaan helpottuivat, samanaikaisesti käynnistyi osallistujien vanhemmuuteen valmistautumisen prosessi. Tämä näkyi odottajien tavoitteiden muutoksessa kohti vanhemmuuteen sopeutumista edistäviin tavoitteisiin.
- Synnytyspelkoa kannattaa siis hoitaa, sillä hoito ei ainoastaan lisää valmiuksia turvallisempaan ja myönteisempään synnytyskokemukseen vaan myös edistää vanhemmuuteen valmistautumista, Riikka Toivanen korostaa. Synnytyspelko on tutkimusten mukaan huomattavasti laajempi vyyhti asioita kuin pelkkä synnytystapaan liittyvä huoli.
Aiemmissa tutkimuksissa on jo todettu, että Nyytti-hoitoa saaneiden synnytykset ovat olleet nopeampia ja turvallisempia, niissä on ollut vähemmän toimenpiteitä ja synnytystyytyväisyys on ollut korkeampi kuin verrokeilla. Sen lisäksi vanhemmuuteen siirtymä on tapahtunut myönteisemmin ja heillä on ollut vähemmän synnytyksen jälkeistä masennusta.
Psykologi, psykoterapeutti Riikka Toivasen lisensiaattityö /Jyväskylän yliopiston psykologian laitos, 11/2016 “Changes in Emotions and Personal Goals During Group Intervention for Fear of Childbirth”. Työ julkaistaan artikkelina julkaisussa Journal of reproductive and infant psychology.
Hoitajat.net

Vanhustenhuollon omavalvontasuunnitelmissa puutteita

Kirjoittaja: Hoitajat.net Kategoria: Ajankohtaista

Valvira otti vanhusten kaltoinkohteluselvityksen (2016) perusteella valvontaansa 40 ympärivuorokautisen vanhustenhuollon toimintayksikköä. Valvira on käsitellyt yli puolet valvontatapauksista, eikä minkään toimintayksikön osalta ole ilmennyt tarvetta kaltoinkohteluun liittyviin jatkotoimenpiteisiin. Kaikissa yksiköissä on puututtu havaittuun kaltoinkohteluun. Valvira on kuitenkin velvoittanut lähes kaikkia valvontaan otettuja yksiköitä täydentämään omavalvontasuunnitelmiaan.
Toimintayksiköitä on pyydetty tarkentamaan mm. työntekijän ilmoitusvelvollisuutta ja asukkaisiin kohdistuvia rajoitustoimenpiteitä koskevaa ohjeistustaan. Valvira on kiinnittänyt huomiota myös siihen, ettei henkilökuntaa aina ole osallistettu omavalvontasuunnitelman laatimiseen riittävällä tasolla.
Työntekijän ilmoitusvelvollisuutta koskevissa ohjeissa havaittiin monenlaisia puutteita. Suurella osalla toimintayksiköistä ilmoitusvelvollisuuden toteuttamista koskeva ohjeistus oli liian yleisellä tasolla tai puuttui kokonaan. Työntekijän ilmoitusvelvollisuuden toteuttamista koskevat menettelyohjeet on sisällytettävä toimintayksikön omavalvontasuunnitelmaan. Ohjeiden on myös oltava riittävän yksityiskohtaiset.
- Erityisen tärkeää on huomata, että työntekijän on voitava ilmoittaa epäkohdista seuraamuksia pelkäämättä, korostaa Valvira tiedotteessaan.
Valvonnassa kävi ilmi, että asukkaiden keskinäistä väkivaltaa ei usein tunnisteta kaltoinkohteluksi. Kaltoinkohtelija voi kuitenkin olla paitsi yksikön työntekijä myös toinen asukas tai vanhuksen omainen. Toimintayksiköissä tarvitaan yhteinen näkemys siitä, mitä kaltoinkohtelulla tarkoitetaan. Lisäksi tarvitaan ohjeet kaltoinkohtelun riskin ehkäisemiseksi ja siihen puuttumiseksi.
Lue lisää:
Kaltoinkohtelu ympärivuorokautisissa vanhustenhuollon yksiköissä työntekijöiden havainnoimana -loppuraportti (pdf)


Facebook

Twitter

Instagram