Jump to content

Hoitajat.net - hoitajan asialla jo vuodesta 2002

Tervetuloa Suomen suurimpaan hoitotyön ammattilaisten yhteisöön!

Ota rohkeasti osaa keskusteluihin, konsultoi kollegaa ja verkostoidu! Yhteisössämme on suomalaisia alan ammattilaisia ja opiskelijoita ympäri maailmaa. Kurkkaa mitä jäsenetuja meillä on ja rekisteröidy. Se ei maksa mitään!
Hoitajat.net

Väitös: Nuorten aikuisten huolenaiheet entistä monimutkaisempia

Kirjoittaja: Hoitajat.net Kategoria: Ajankohtaista

Aikuisväestön hyvinvointiin liittyvät huolet ja hyvinvoinnin heikentäjät -tutkimuksessa havaittiin, että mitä nuoremmista aikuisista oli kyse, sitä moninaisempia ovat huolenaiheet. Tutkimuksessa keskityttiin siihen, mihin tulisi kiinnittää erityistä huomiota yli 18-vuotiaiden aikuisten hyvinvoinnin edistämistyössä.
Terveyttä ja hyvinvointia heikentävien tekijöiden ennaltaehkäisy on sekä inhimillisesti että taloudellisesti kannattavampaa kuin todettujen hyvinvointiongelmien hoitaminen. Tutkimuksessa selvitettiin millaisia huolia eri-ikäisten aikuisten keskuudessa koetaan, mitkä hyvinvoinnin osa-alueet koetaan yleisimmin hyvinvointia heikentävinä tekijöinä, ketkä kokevat yleisimmin hyvinvointinsa heikkenemistä sekä millainen suhde hyvinvoinnin eri osa-alueilla on toisiinsa.
Taloudellinen tilanne koetaan aikuisväestön keskuudessa yleisimmin hyvinvointia heikentävänä tekijänä. Myös fyysinen terveys, työ, elintavat sekä yhteiskunta koetaan yleisesti tällaisiksi tekijöiksi. 
Hyvinvoinnin heikkenemiskokemukset liittyvät erityisesti naissukupuoleen, matalaan koulutustasoon, ilman parisuhdetta asumiseen, alhaiseen tulotasoon sekä työikäisillä työelämän ulkopuolella olemiseen. Taloudellisen tilanteen ja fyysisen terveyden heikoksi kokeminen on lisäksi yleisesti yhteydessä hyvinvoinnin muiden osa-alueiden heikoksi kokemiseen.
Viimeisten vuosikymmenten aikana ihmisten hyvinvoinnin tekijöissä on tapahtunut merkittäviä muutoksia. Tällaisia muutoksia ovat esimerkiksi ihmisten fyysisen terveyden kohentuminen sekä varallisuuden ja osaamisen lisääntyminen. Muutosta edustavat myös yhteisöllisyyden heikentyminen, jatkuva kiire sekä erilaiset työelämän epävarmuustekijät. Myös ihmisryhmien keskinäiset hyvinvointierot ovat osoittautuneet laajoiksi. Erityisesti väestön keskinäiset erot edellyttävät hyvinvointikokemuksiin kohdistuvaa tutkimusta oikein suunnatun päätöksenteon sekä terveys- ja hyvinvointipalveluiden suunnittelun mahdollistamiseksi. Aikuisväestön hyvinvointiin liittyvät huolet ja hyvinvoinnin heikentäjät -tutkimuksella vastataan tähän tarpeeseen.
Aikuisväestön hyvinvointiin liittyvät huolet ja hyvinvoinnin heikentäjät
Marika Kunnari väitteli aiheesta Oulun yliopistossa kesäkuussa. Tutkimuksen tieteellinen merkitys perustuu sen tuottaman tiedon uutuusarvoon, sillä hyvinvointia koskevaa tutkimusta ei tutkijan mukaan ole hoitotieteessä aiemmin tehty vastaavasta näkökulmasta.

Hoitajat.net

Tänään on kansainvälinen hepatiittipäivä

Kirjoittaja: Hoitajat.net Kategoria: Ajankohtaista

Maailman hepatiittipäivää vietetään 28. heinäkuuta. Virushepatiiteista B- ja C-hepatiitti tarttuvat veren välityksellä, A-hepatiitin voi saada saastuneesta vedestä tai ruoasta. Tartunnan saamiseen voi vaikuttaa omilla valinnoillaan.
Virushepatiitti koskettaa 400 miljoonaa ihmistä maailmassa, arviolta 1,4 miljoonaa heistä kuolee joka vuosi. Vain viisi prosenttia tartunnan saaneista tietää siitä.
– Virushepatiitti on ehkäistävissä ja hoidettavissa. A- ja B- hepatiittiin on olemassa rokote ja C-hepatiittiakin voidaan nykyään hoitaa tehokkaasti. Tartunnan saamiseen voi myös vaikuttaa omilla valinnoillaan, sanoo Munuais- ja maksaliiton viestintäpäällikkö Petri Inomaa. 
C-hepatiitti on Suomen yleisin virushepatiitti. Tartuntoja todetaan noin 1100 vuosittain, valtaosa nuorilla alle 35-vuotiailla. STM:n viime vuonna julkaiseman kansallisen C-hepatiittistrategian tavoitteena on tehostaa C-hepatiitin ennaltaehkäisyä, yhdenmukaistaa testausta ja pitkällä aikavälillä hoitaa kaikki tartunnan saaneet.  
– Virushepatiitti on sairaus. Sitä ei tarvitse hävetä, kuten ei muitakaan sairauksia. Hepatiittitartunnan voi saada kuka vaan. Sairastuneet voivat elää yleensä normaalia elämää, Inomaa muistuttaa. 
On tärkeä todeta tartunta ajoissa verikokeella. Sairautta voidaan tarvittaessa hoitaa lääkityksellä ja viruksen leviämistä ehkäistä. 
Tämä on virushepatiitti
– A-hepatiitti tarttuu ruoan tai veden välityksellä.
– B- ja C-hepatiitti tarttuvat verenvälityksellä.
– A- ja B-hepatiittiin on rokote, C-hepatiittiin rokotetta ei ole.
– Juo matkoilla pullovettä ja vältä katukeittiön ruokia.
– Älä ota tatuointia tai lävistystä, jos et ole varma välineiden puhtaudesta.
– Tartunnan voi saada jo yhdestä suonensisäisten huumeiden kokeilusta.
– Jos epäilet tartuntaa, käy testissä. Virushepatiittia voidaan hoitaa.
Munuais- ja maksaliiton sivulla www.maksa.fi/hepatiittipaiva voi tehdä riskitestin ja testata tietonsa virushepatiiteista. 
 

Hoitajat.net
Elintoimintojen yllättävä palautuminen tuloksettoman elvytyksen jälkeen on erittäin harvinaista, mutta kuitenkin mahdollista. Hiljattain julkaistun suomalaistutkimuksen löydösten perusteella elvytyssuosituksia tulee päivittää.
Kansainvälisessä lääketieteellisessä kirjallisuudessa on kymmeniä raportteja viivästyneistä ja siten yllättävistä elintoimintojen palautumisista tuloksettomien elvytystoimenpiteiden jälkeen. Ensimmäinen raportti julkaistiin brittiläisessä lääketieteen aikakauslehdessä Lancetissa vuonna 1982, jossa kerrottiin Suomessa sattuneista tapauksista. Yllättävää spontaania elintoimintojen palautumista kutsutaan Lasarus-ilmiöksi.
- Ilmiö on erittäin harvinainen ja on todennäköistä, että yksittäinen terveydenhuollon ammattihenkilö ei kohtaa tällaista tapahtumaa koskaan uransa aikana. Kaikki Lasarus-ilmiöstä saatavilla oleva tieto on tähän asti perustunut yksittäisiin tapausselostuksiin ja siten esimerkiksi ilmiön todellinen esiintyvyys ei ole ollut tiedossa, kertoo ylilääkäri Markku Kuisma HYKS Akuutista.
Kuisman johtama ensihoidon tutkimusryhmä seurasi kuuden vuoden ajan (2011-2016) elvytyspotilaiden elintoimintoja normaalia pidempään tuloksettomien elvytysyritysten jälkeen. Hyksin lisäksi tutkimukseen osallistui Helsingin kaupungin pelastuslaitos. Potilaita monitorointiin tarkasti 10 minuutin ajan sen jälkeen, kun elvytys oli hoito-ohjeiden mukaisesti todettu tuloksettomaksi.
Tuloksettomia elvytysyrityksiä oli yhteensä 840 ja näistä viidessä tapauksessa elintoiminnot yllättäen palautuivat 10 minuutin seurantajakson aikana. Elintoiminnot palautuivat 3-8 minuutin kuluttua elvytyksen lopettamisesta. Kaikilla potilailla elintoimintojen palautuminen oli tilapäistä ja potilaat menehtyivät nopeasti ilman aivotoimintojen palautumista. Näin ollen Lasarus-ilmiön ilmaantuvuudeksi tutkimuksen potilasaineistossa muodostui kuusi 1000 tuloksetonta elvytysyritystä kohti (6/1000).
- Kansainvälisissä ja suomalaisissa elvytyssuosituksissa tai terveydenhuoltoalan tutkintojen perusopetuksessa ei ole huomioitu Lasarus-ilmiön mahdollisuutta. Myöskään Sosiaali- ja terveysministeriön (STM) asetus kuoleman toteamisesta (2004) ei ota kantaa potilaiden seurantaan tuloksettomien elvytysyritysten jälkeen. Asetuksen mukaan kuolema voidaan todeta, kun hengitys ja verenkierto ovat pysähtyneet, eikä verenkierto hoitotoimenpiteistä huolimatta käynnisty, kertoo Kuisma.
Tutkimuksen tulokset ovat välittömästi hyödynnettävissä terveydenhuolto- ja pelastushenkilöstön tutkinto- ja täydennyskoulutuksessa sekä kansainvälisten ja kansallisten elvytyssuositusten päivityksessä. Lisäksi tutkimusryhmä tulee esittämään STM:lle, että asetusta kuoleman toteamisesta päivitettäisiin huomioimaan Lasarus-ilmiön mahdollisuus lisäämällä asetukseen 10 minuutin seuranta-aikavelvoite ennen kuoleman toteamista.
Lisätietoja antaa tutkimusryhmän johtajana toiminut ylilääkäri, dosentti Markku Kuisma: markku.kuisma@hus.fi

Hoitajat.net

STM julkaisi potilas- ja asiakasturvallisuusstrategian

Kirjoittaja: Hoitajat.net Kategoria: Ajankohtaista

Sosiaali- ja terveysministeriö (STM) on julkaissut potilas- ja asiakasturvallisuusstrategian vuosille 2017–2021. Sen avulla suomalaista sosiaali- ja terveydenhuoltoa kehitetään kohti yhtenäistä turvallisuuskulttuuria. Tavoitteena on, että ihmisen saama hoito, hoiva ja palvelut edistävät hänen fyysistä, psyykkistä ja sosiaalista hyvinvointiaan ja niistä aiheutuu mahdollisimman vähän haittaa.
Strategia palvelee sosiaali- ja terveydenhuollon järjestäjiä ja tuottajia, henkilöstöä, potilaita, asiakkaita sekä heidän omaisiaan turvallisen ja vaikuttavan hoidon toteuttamisessa. 
Potilas- ja asiakasturvallisuuden ja laadun edistäminen on osa sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisvastuuta. Tuottajien vastuuseen kuuluu, että potilas- ja asiakasturvallisuus varmistetaan käytännössä. Vaikka sosiaali- ja terveydenhuollon henkilökunta on ammattitaitoista, sitoutunutta ja toiminta säädeltyä, vaaratapahtumia ei voida välttää ilman kokonaisvaltaista laadun ja turvallisuuden hallintaa. Estämällä inhimillistä kärsimystä aiheuttavia tapahtumia vähennetään myös kustannuksia.
Strategian tavoitteena on, että potilas ja asiakas sekä heidän omaisensa ovat aktiivisia ja toimijoita potilas- ja asiakasturvallisuuden edistämisessä. Jokainen voi vaikuttaa, tehdä valintoja ja ottaa vastuuta potilas- ja asiakasturvallisuudesta.
Lue lisää: Potilas- ja asiakasturvallisuusstrategia (valtioneuvoston periaatepäätös)

Hoitajat.net
Suomalaisten mielestä sairaanhoitajat ovat luotettavimpia ammattilaisia kuin lääkärit. Asia selviää Valittujen Palojen ja brittiläisen Wyman & Dillon -tutkimuslaitoksen kanssa tekemästä laajasta tutkimuksesta, jossa kysyttiin haastateltavien luottamusta eri ammattien edustajiin.
Luotettavimpia ammattilaisia ovat suomalaisten mielestä palomiehet, apteekin henkilöstö (esim. apteekkarit, proviisorit), lentäjät, käsityöläiset (esim. ompelijat ja puusepät) ja sairaanhoitajat. Palomieheen luottaa suuressa määrin tai melko paljon 98 prosenttia vastaajista, kun apteekin työntekijöillä ja lentäjillä vastaava luku on 96 prosenttia.
Suurimmat luottamuksen heikennykset mitattiin ammattilaisurheilijalle, papille, poliisille, lääkärille ja sairaanhoitajalle. Sairaanhoitajat pysyivät kuitenkin kärkiviisikossa.
Tutkimus toteutettiin viime vuodenvaihteessa, siihen vastasi Suomessa 1896 henkilöä. Kyselyn otos poimittiin asiakasrekisteristä, johon kuuluu noin 150 000 suomalaista.
Tulokset painotettiin iän (20+) ja sukupuolen mukaan väestöä vastaavaksi. Tutkimuksen virhemarginaali on enintään 2,2 prosenttiyksikköä.
Haastateltaville esitettiin seuraava kysymys. ”Kuinka paljon luotat seuraavien ammattien edustajiin Suomessa?” Kysymyksen perässä oli valmiiksi lueteltuna 24 ammattia.
Haastateltavia pyydettiin valitsemaan kunkin ammatin kohdalla jokin seuraavista vaihtoehdoista: suuressa määrin, melko paljon, en kovin paljon, en lainkaan. Heihin suomalaiset luottavat eniten (luottamusprosentti), suluissa tulos vuosi sitten
 
1. Palomies 98 (97)
2. Apteekin henkilöstö 96 (97)
3. Lentäjä 96 (96)
4. Käsityöläinen 95 (95)
5. Sairaanhoitaja 93 (95)


Facebook

Twitter

Instagram

×