Hoitajat.net - hoitajan asialla jo vuodesta 2002

Tervetuloa Suomen suurimpaan hoitotyön ammattilaisten yhteisöön!

Ota rohkeasti osaa keskusteluihin, konsultoi kollegaa ja verkostoidu! Yhteisössämme on suomalaisia alan ammattilaisia ja opiskelijoita ympäri maailmaa. Kurkkaa mitä jäsenetuja meillä on ja rekisteröidy. Se ei maksa mitään!

Hoitajat.net

Sairaanhoitajat kannattavat eutanasiaa

Kirjoittaja: Hoitajat.net Kategoria: Ajankohtaista

Selvä enemmistö eli 64 prosenttia sairaanhoitajista on sitä mieltä, että potilaan oikeus eutanasiaan pitäisi laillistaa, selviää Sairaanhoitajaliiton jäsenilleen tekemästä kyselystä. Seitsemän kymmenestä (69 %) sairaanhoitajasta katsoo, että eutanasia on oikeutettu parantumattomasti sairaille aikuisille, jotka kykenevät itse tekemään päätöksen eutanasiasta.
Valtaosa kyselyyn vastanneista sairaanhoitajista hoitaa kuolevia potilaita ainakin joskus. Myös niiden hoitajien, jotka hoitavat kuolevia potilaita viikoittain, näkemykset eutanasiasta ovat samansuuntaisia: kuusi kymmenestä kannattaa eutanasian laillistamista.
Lähes puolet (48 %) kyselyyn vastanneista sairaanhoitajista olisi myös itse valmis avustamaan lääkäriä eutanasian toteuttamisessa. Vastanneista 22,5 % kieltäytyisi avustamisesta. Kolme kymmenestä (31 %) sairaanhoitajasta ei ole vielä muodostanut asiasta mielipidettä. Valtaosa vastaajista (82 %) katsoo, että sairaanhoitajan pitää itse saada päättää eutanasiassa avustamisesta.
– Sairaanhoitajat tekevät työtään lähellä kuolevia ihmisiä ja heillä on hyvin realistinen kuva siitä, millaisissa tilanteissa eutanasiaa voitaisiin soveltaa. Moni sairaanhoitaja tuokin esiin kyselyssämme, kuinka eutanasiasta ja saattohoidosta käytävässä keskustelussa puhutaan usein hyvin teoreettisesti, ilman kosketusta hoidon kokonaisuuteen ja nykytilanteeseen, sanoo Sairaanhoitajaliiton puheenjohtaja Nina Hahtela.
Hyvin moni sairaanhoitaja tuo vastauksissaan esiin saattohoidon vaihtelevan tason ja niukat resurssit.
Saattohoidossa puutteita – selvä ohjeistus puuttuu
Yhdeksän kymmenestä sairaanhoitajasta katsoo, että saattohoitoa ei ole kehitetty Suomessa riittävästi. Myös saattohoidon ohjeistus omalla työpaikalla on kyselyn perusteella suurelle osalle sairaanhoitajista epäselvä.
Yli puolet (55,5 %) sairaanhoitajista kertoo, että heidän omassa työyksikössään ei ole yhdessä sovittua toimintamallia saattohoidon toteutuksesta. Tällainen toimintamalli puuttuu myös yli kolmasosalta niistä sairaanhoitajista, jotka hoitavat kuolevia potilaita viikoittain.
Suurin osa kyselyyn vastanneista sairaanhoitajista kokee myös itse tarvitsevansa lisäkoulutusta saattohoidossa.
– Eutanasiaa ja tasokasta saattohoitoa ei jäsenistömme mielestä pidä nähdä vaihtoehtoina toisilleen. Samalla, kun eutanasian laillistaminen saa kannatusta, saattohoidon kehittäminen nähdään ensiarvoisen tärkeänä. On todella huolestuttavaa, että saattohoidon käytännöt ovat niin monen sairaanhoitajan mielestä epäselviä, Hahtela sanoo.
Sairaanhoitajien näkemyksiä eutanasiasta ja saattohoidosta
Hoitajat.net
Työnantajan tulee henkilöstöä palkatessaan varmistaa terveydenhuollon ammattihenkilön kielitaito ja oikeus toimia tehtävässään, muistuttaa Valvira. 
Terveydenhuollon ammattihenkilön ammattioikeuden voi tarkistaa Valviran ylläpitämästä julkisesta tietopalvelusta JulkiTerhikistä, josta löytyvät tiedot muun muassa laillistetuista ja nimikesuojatuista terveydenhuollon ammattihenkilöistä.
Terveydenhuollon ammattihenkilöksi valmistunut voi työskennellä 30 vuorokautta opiskelijaoikeuksin odottaessaan laillistamispäätöstä ja merkintää Terhikki-rekisteriin. Laillistusta kannattaa hakea välittömästi valmistumisen jälkeen, jotta työskentelyoikeus ei katkea. Suomesta valmistuvien terveydenhuollon ammattihenkilöiden ammattioikeushakemusten käsittelyaika on alle 30 vuorokautta, mikä mahdollistaa katkeamattoman työskentelyn.
Riittävä kielitaito turvallisen hoidon edellytys
Hoitohenkilöstöllä sekä lääkäreillä pitää olla tehtäviensä edellyttämä riittävä suullinen ja kirjallinen kielitaito. Työnantajan velvollisuutena on varmistaa, että näin on. Valvira tarkistaa lisäksi kansalaisuudesta riippumatta kielitaidon hakijoilta, joiden ammatillinen koulutus on suoritettu jollain muulla kuin suomen tai ruotsin kielellä. 
Hoitajat.net
Luonto, ekologisuus ja kierrätys ovat vuoden lastenhoitajalle tärkeitä asioita, samoin kuin lasten aktivointi liikkumaan, leikkimään sekä käyttämään omaa luovuuttaan ja mielikuvitustaan. Suomen Lastenhoitoalan Liitto on valinnut vuoden lastenhoitajaksi Annukka Stoltin Littoisista.

Stolt on aloittanut Itäharjun päivähoitoyksikössä Turussa ryhmän, joka on herättänyt kiinnostusta maanlaajuisesti, jopa ulkomaita myöten. Ryhmä ulkoilee päivästä n. 6-7 tuntia.  Lapset leikkivät ja liikkuvat luonnossa kiireettömästi motorisia taitoja mielikuvitusta ja luontotietoutta lisäten – samalla taitojen kehittyessä osin itsestään.  
Huumori, ilo, lasten kiittäminen ja kannustaminen, rajojen ja rakkauden antaminen sekä selkeät päivä-ja viikkorytmit luovat hyvän ja turvallisen kasvuympäristön ulkoryhmän lapsille.
Vuoden lastenhoitaja on työstään innostunut itsensä kehittäjä, joka aktiivisesti kouluttaa itseään luontoon, kasvatukseen, vuorovaikutukseen liittyvillä opinnoilla.
- Työpaikkani on maailman paras ja motivoiva: Päivittäin näen työssäni ulko- ja luontoryhmässäni iloisia, tyytyväisiä, leikkiviä, liikkuvia, innostuneita lapsia, joka saa minut hymyilemään ja joka luo onnellisuutta, tyytyväisyyttä, tasapainoa ja kiireettömyyttä työhöni, kertoo Stolt.
Vuoden lastenhoitaja on alan ammattilainen, joka on tehnyt ansiokasta työtä lasten, perheiden ja lastenhoitoalan puolesta, tuoden ansiokkaasti esiin lastenhoitajan osaamista ja ammattitaitoa. Suomen Lastenhoitoalan Liiton myöntämä palkinto jaettiin tänään Lapsimessujen yhteydessä Helsingin Messukeskuksessa yhdennentoista kerran.  
Hoitajat.net

SuPer: Kuka tahansa ei voi toimia hoitotyössä

Kirjoittaja: Hoitajat.net Kategoria: Ajankohtaista

Suomen lähi- ja perushoitajaliitto SuPerin puheenjohtaja Silja Paavola tyrmää suunnitelmat korvata lähi- ja perushoitajat hoiva-avustajilla vanhustenhoidossa. Kustannussäästöt, joita tällä toiminnalla tavoitellaan, ovat Paavolan mukaan kyseenalaisia.
Kouluttamattomien hoitajien käytöstä seuraa Superin mukaan suoranaisia hoitovirheitä ja erittäin suuret kustannukset päivystyspoliklinikoilla, sairaankuljetuksessa ja erikoissairaanhoidossa.
– Kotihoidossa ja laitoshoidossa olevat vanhukset tarvitsevat hoitoa, pelkkä hoiva ei tänä päivänä riitä, Paavola painottaa.
SuPerin tietoon on tullut tapauksia, joissa koulutettuja lähihoitajia korvataan kotihoidossa hoiva-avustajilla, vaikka lähihoitajia olisi alueella työttöminä työnhakijoina. Näin korvataan henkilöstövajetta. SuPer tuomitsee toiminnan ja vaatii, että hoitotyöhön palkataan koulutettuja hoitajia. Lähi- ja perushoitajien työttömyys on kasvanut viime vuosina ja oli viime vuonna noin viisi prosenttia. Alalla ei ole tällä hetkellä työvoimapulaa.
– Suomen ei kannata lähteä tielle, jolla hukataan koulutusta ja ammattitaitoa. Samaan aikaan ei voida ajaa alas koulutettujen hoitajien työpaikkoja ja pitää yllä tai parantaa hoidon turvallisuutta ja laatua. Tällainen yhtälö on mahdoton, Paavola muistuttaa.
 
Hoitajat.net
Kotihoidon henkilöstöä on vähennetty, vaikka samaan aikaan asiakasmäärät ovat kasvaneet, kertoo THL:n Vanhuspalvelujen tuottajakohtainen seurantatutkimus. Kotihoidossa oli seurantaviikolla päivittäin keskimäärin 3000 asiakasta enemmän kuin kaksi vuotta sitten. Kotihoidon työntekijöiden määrä oli silti vähentynyt yli 400 henkilöllä.
Samanaikaisesti ympärivuorokautisesta hoidosta on vähentynyt 2800 asiakaspaikkaa. Vaikka tämä on lisännyt kotihoidon asiakaspainetta, resursseja ei ole siirretty kotihoitoon. Kotihoidossa asiakasmäärät tulevat yhä kasvamaan väestön vanhetessa, ja kotihoito saa uusia tehtäviä hoitaakseen.
– Sairaalahoidosta kotiutetaan aikaisempaan nopeammin, akuuttitilanteet pyritään entistä useammin hoitamaan kotona ja kuntoutus on siirtymässä koteihin. Nämä tehtävät vaativat resursseja, toteaa tutkimuspäällikkö Sari Kehusmaa THL:stä.
Hallituksen kärkihanke ”Kehitetään ikäihmisten kotihoitoa ja vahvistetaan kaikenikäisten omaishoitoa" keskittyy myös kotihoidon parantamiseen.  
– Tavoitteena on, että kotiin saa tarvittaessa palvelua 24 tuntia vuorokaudessa myös viikonloppuisin. Äkilliseen avun tarpeeseen kehitetään uusia liikkuvia palveluja ja kuntoutusta tehostetaan”, Kehusmaa sanoo.
Kuntouttaminen ei ole riittävästi mukana asiakkaiden hoito- ja palvelusuunnitelmissa.
– Kun kuntoutustavoitteet on kirjattu asiakkaan hoito- ja palvelusuunnitelmaan, ne myös toteutuvat todennäköisemmin, sanoo erikoistutkija Hanna Alastalo THL:sta.
– Positiivista on, että fysioterapeuttien määrä lisääntyy, mikä vahvistaa kuntouttavaa työotetta, hän jatkaa.
Teknologiasta apua
Teknologia voi auttaa kotona asuvaa. Silti asiakkaan omatoimisuutta tukevia teknologisia ratkaisuja käytetään vasta vähän. Painotus on turvallisuutta lisäävissä laitteissa, kuten kuten turvarannekkeissa ja kulkemisen seurannassa.
Erityisesti julkinen kotihoito on ottanut harppauksen henkilöstön työntekoa helpottavan teknologian hyödyntämisessä. Esimerkiksi älypuhelin, tabletti tai kannettava tietokone on  käytössä jo yhdeksässä kymmenestä julkisesta kotihoidon yksiköstä.
– Asiakastyölle jää enemmän aikaa, kun kun työntekijällä on reaaliaikainen pääsy asiakastietoihin ja mahdollisuus tehdä kirjaukset paikan päällä yhdessä asiakkaan kanssa, sanoo Hanna Alastalo.
Vanhuspalvelujen seuranta -tutkimus kattaa valtaosan vanhuspalvelujen asiakaspaikoista Suomessa, 67% säännöllisistä kotihoidon asiakkaista ja 96% pitkäaikaisen hoidon asiakkaista.



Facebook

Twitter

Instagram