Hoitajat.net - hoitajan asialla jo vuodesta 2002

Tervetuloa Suomen suurimpaan hoitotyön ammattilaisten yhteisöön!

Ota rohkeasti osaa keskusteluihin, konsultoi kollegaa ja verkostoidu! Yhteisössämme on suomalaisia alan ammattilaisia ja opiskelijoita ympäri maailmaa. Kurkkaa mitä jäsenetuja meillä on ja rekisteröidy. Se ei maksa mitään!

Hoitajat.net
Työkyvyn väheneminen iän myötä voi lisätä työssä kuormittumista ja siitä aiheutuvia työperäisiä oireita. Keski-iässä naisilla alkavat myös vaihdevuodet, joiden vaikutuksista naisten työkykyyn on olemassa melko vähän tietoa. Tuore väitöskirja osoittaa, että lisätyllä liikunnalla voidaan vaikuttaa keski-ikäisten naisten työkykykyyn, fyysiseen kuormittumiseen ja henkisiin voimavaroihin. Lisäksi se vähentää vaihdevuosioireita ja parantaa keski-ikäisten naisten elämänlaatua. 
Tutkimukseen osallistui 176 Pirkanmaalaista naista, joilla oli häiritseviä vaihdevuosioireita. Tutkimus oli kuuden kuukauden satunnaistettu harjoittelututkimus, jossa tutkittavat jaettiin koe- ja kontrolliryhmiin. Koeryhmän naiset ohjeistettiin liikkumaan neljä kertaa viikossa. Liikuntakerroista vähintään kaksi oli ripeää kävelyä tai sauvakävelyä.
Kuuden kuukauden harjoittelututkimuksen tulokset osoittavat, että liikunnan lisääminen hyvä vaihtoehto vaikuttaa omaan työkykyyn ja hyvinvointiin keski-iässä. Naisten koettu fyysinen kuormittuminen ja vaihdevuosioireitten määrä väheni, työkyky, elämänlaatu ja henkiset voimavarat paranivat.
Hyvä työkyky koostuu tasapainosta työntekijän terveyden, omien voimavarojen, työn vaatimusten ja mahdollisuuksien sekä ulkoisten tekijöiden välillä. Työkyvyn tiedetään laskevan iän myötä ja se voi vaikuttaa ikääntyvän työntekijän työssä kuormittumiseen. Keski-iässä naisilla alkavat vaihdevuodet, jotka ovat naisen elämässä merkittävä ajanjakso. Vaihdevuosien aiheuttamat hormonitoiminnan muutokset voivat heikentää paitsi elämänlaatua, myös vaikuttaa työkykyyn ja yleisesti jaksamiseen työssä.
Physical Exercise, Work Ability and Quality of Life in Middle-aged Women: short- and long-term effects of a randomized controlled intervention
Hoitajat.net

Pelaamalla oppii potilaan hoitamista

Kirjoittaja: Hoitajat.net Kategoria: Ajankohtaista

Metropolia ammattikorkeakoulun opettajan (sh, TtM) Jaana-Maija Koiviston väitöstutkimuksessa kehitettiin peli, jossa potilaita hoidetaan virtuaaliympäristössä. Koivisto uskoo simulaatiopelien laajenevan koko terveysalan koulutukseen lähihoitajista lääkäreihin.
Tulevaisuudessa opettajilta edellytetään kykyä suunnitella ja kehittää uusia innovatiivisia oppimismenetelmiä.
– Olen opettajana kuullut useasti sairaanhoitajaopiskelijoiden kuvaavan itseään tekemällä oppijoiksi. Opetuksessa käytetyt menetelmät painottuvat kuitenkin pääosin lukemiseen ja kirjoittamiseen. Pelillisyys antaa mahdollisuuden oppia ammatin kannalta keskeistä osaamista todellisuutta vastaavassa ympäristössä, Koivisto kertoo tutkimuksensa lähtökohdista.
Koiviston mukaan merkittävät oppimiskokemukset edellyttävät, että oppimiseen tarkoitetuissa simulaatiopeleissä on hyödynnettävä viihdepelien ominaisuuksia kuten autenttisuutta, pelaamiseen uppoutumista, vuorovaikutteisuutta ja palautteen saamista.
– Eräs pelaaja kertoi, että paras palaute pelissä on se, kun potilaan tila muuttuu oman toiminnan seurauksena. Toinen kertoi eläytyneensä peliin niin voimakkaasti, että oma syke nousi potilaan tilan huonontuessa. Juuri tämän tyyppiset kokemukset tehostavat oppimista ja tuottavat parempaa osaamista työelämään, Koivisto kuvailee.
Parhaiten opiskelijat kokivat oppivansa pelaamalla tiedon keräämistä ja hoitotyön toteuttamista. Tulosten mukaan oppimista simulaatiopeliä pelaamalla selittivät käytettävyys, hoitotyön tiedon käyttö sekä tutkiskelemalla oppiminen. Lisäksi oppimiseen vaikuttivat autenttiset potilaskohtaiset kokemukset, palautteen saaminen sekä reflektointi.
Tulosten mukaan opiskelijat, jotka pelasivat digitaalisia pelejä päivittäin tai ainakin toisinaan, kokivat oppivansa kliinistä päätöksentekoa enemmän kuin ne, jotka eivät pelanneet lainkaan. 
Hyvän pelin kehittäminen vaatii eri alojen ammattilaisten tiivistä yhteistyötä. Terveysalan ammattilaisten osallistuminen pelinkehitykseen on korvaamatonta, jotta ammatin syvin olemus saadaan rakennettua sisään pelimekaniikkaan.
– Toisaalta ilman ammattimaisten pelinkehittäjien tietotaitoa oppimispelit jäävät helposti vain tekstiseikkailuiksi. Jotta pelaaja saadaan koukutettua oppimiseen, pitää opittavan sisällön, visuaalisuuden ja pelimekaniikan olla täysin yhteensopivia, Koivisto korostaa.
Koivisto on myös mukana start-up -yrityksessä, joka kehittää virtuaalisimulaatioita terveysalan koulutukseen.
– Virtual realityssä (VR) ja simulaatiopeleissä on rajattomat kehittämismahdollisuudet ja ne vievät oppimisen aivan uudelle tasolle.
Learning clinical reasoning through game-based simulation: Design principles for simulation games
Hoitajat.net
Kiireettömässä sairaankuljetuksessa on toisinaan asiakkaita, jotka käyvät rankkoja hoitoja läpi monta kertaa viikossa. Hoitoihin lähtö ei aina ole kovin mukavaa. Nyt asiakkaalta tuli hieman poikkeuksellinen pyyntö, hän toivoi ennen matkalle lähtöä lähtöä hiusten leikkuuta. Outi lupasi, että kotiin palatessa leikataan hiukset.
- Onneksi meillä ei aina ole niin kiire, että ehditään pieniä toiveitakin toteuttaa, kerrotaan sairaankuljetusyrityksen Facebook-päivityksessä.
 
Hoitajat.net
Kathy Torpie oli itsenäinen, terve nainen joutuessaan rattijuopon kolaroimaksi. Onnettomuuden seurauksena hän päätyi monivammapotilaana tehohoitoon. Kun hän heräsi teho-osastolla, hän ei ollut enää itsenäinen ja terve. Peloissaan ja hämillään hän tajusi olevansa rikkinäisessä kehossa, vieraassa ympäristössä, jossa puhuttiin kieltä jota hän ei ymmärtänyt. Hän oli täysin riippuvainen ihmisistä, jotka puhuivat hänestä "monivammapotilaana".
Videolla hän kertoo kokemuksestaan tehohoidossa. Jokaisen teholla työskentelevän hoitajan ja lääkärin kannattaa kuunnella tämä tarina. Kerro kommentissa mitä ajatuksia se herätti.
 
Hoitajat.net
Sairaanhoitajan lääkkeenmääräämisen tehtävänkuvalla parannetaan palvelujen saatavuutta, nopeutetaan hoitoon pääsyä ja turvataan lähipalvelut. Lääkkeitä määräävä sairaanhoitaja tuo säästöä kunnalle ja vapauttaa lääkärin aikaa potilaiden hoitoon ja muihin tehtäviin. Tehy suosittelee lääkkeitä määräävälle sairaanhoitajalle 500-800 euron kuukausittaista palkanlisää. Osa kunnista kuitenkin kitsastelee ja maksaa vain 300 euroa.
Tiedossa on myös kuntia, jotka haluavat sairaanhoitajan maksavan omasta pussistaan 5 000 euron lisäkoulutuksen. 
Ensimmäiset lääkkeitä määräävät sairaanhoitajat valmistuivat vuonna 2012. Koulutuksen käyneitä on 323. Sairaanhoitajalla, jolla on riittävä käytännön kokemus ja joka on suorittanut valtioneuvoston asetuksella säädettävän lisäkoulutuksen, on tietyin edellytyksin rajattu oikeus määrätä apteekista hoidossa käytettäviä lääkkeitä potilaalle. Erikoispätevyyden myöntää Valvira.
Kelan lääkevalmisteiden luettelosta löytyy 1789 valmistetta, joita sairaanhoitaja voi määrätä. Vuonna 2016 apteekin välityksellä korvatuista lääkeostoista 12 035 tapauksessa lääkkeet olivat sairaanhoitajien määräämiä. 
Lähteet Yle, Jamk. Valvira
Hoitajat.net

Näkövamma ei ole este lähihoitajan ammatille

Kirjoittaja: Hoitajat.net Kategoria: Ajankohtaista

Lähihoitaja-opiskelijat Perttu Viitala ja Ville Numminen voittivat SM-kultaa lähihoitaja-sarjan Helsingin Messukeskuksessa 15.-18.5. järjestetyissä TaitajaPLUS-kilpailussa. Taitaja on Suomen suurin ammattitaitokilpailu. Kilpailun voitto todistaa, ettei näkövamma estä onnistumista lähihoitajan työssä.
Viitala ja Numminen, toisen vuoden lähihoitajaopiskelijat Keskuspuiston ammattiopistosta sairastavat molemmat Leberin tautia. Miehet liikkuvat paikasta toiseen sujuvasti ilman valkoista keppiä, vaikka heidät on luokiteltu sokeiksi. Vain harva on kuitenkaan täysin sokea. Äidiltä pojille periytyvä näköhermon rappeumatauti puhkeaa parikymppisenä ja ilmenee eri ihmisillä hyvin laajalla skaalalla. Sairaudessa sekä lähi- että kaukonäkö ovat sumeita.
‒ Osa tautia sairastavista on täysin sokeita, osa taas hahmottaa esimerkiksi kerrostalon ikkunat, joku taas näkevät melko hyvinkin, miehet kertovat.
TaitajaPLUS finaaliin pääsy on todiste osaamisesta työmarkkinoilla
Opettajan ehdotuksesta Taitaja-kisoihin osallistuneet opiskelijat halusivat kartuttaa kokemusta sekä treenata uusia työskentelytapoja. Tuomareiden ja yleisön valvonnan alla toimiminen sparrasi paineen alla työskentelyyn.
Kilpailijoiden tehtävänä oli toteuttaa kotihoidossa olevan vaikeasti vammaisen lapsen toiminnallisuutta ylläpitävä vuodelepoasento sekä ohjeistaa apuvälineiden käyttämisessä lapsen äitiä. Kilpailuun kuului myös työhaastattelu.
Ennakkoluuloja näkövammaisia lähihoitajia kohtaan on valitettavasti olemassa. Miten sujuu potilastietojen luku? Entä lääkkeiden jakelu? Nuoret miehet ymmärtävät työnantajien huolen ja toteavat, että varmasti itsekin miettisivät samoja kysymyksiä palkatessaan näkövammaisia töihin.
Näiden miesten näkövammaisuutta ei ulkopuolinen huomaisi laisinkaan, ellei tarvitse lukea jotain pientä kirjoitusta.
‒ Apuvälineillä siitä selviää, Numminen kertoo.
Nummisen kaulassa roikkuu suurennuslasi, jota hän tarvittaessa käyttää. Viitala käyttää puhelimessaan puhesynteesiohjelmaa (ääneenlukutoimintoa).
‒ Tekstiviestit voidaan sanella ja tietokoneruudun tekstin voi suurentaa, opiskelijat kertovat tekemättä sairaudestaan sen isompaa ongelmaa - itselleen.
Ongelma tuntuukin olevan ulkopuolella.
‒ On todella harmillista, jos ei pääse näyttämään mitä oikeasti osaa ja miten hyvin pärjää. Jos cv:ssä kertoo olevansa heikkonäköinen, päätyy todennäköisesti mappi Ö:hön Numminen miettii.
Onneksi meriitti Taitaja-kisojen finaalipaikasta kertoo ammattilaisten osaamisesta.
‒ En näe hyvää syytä olla ottamatta näkövammaista töihin, Viitala mainostaa. Olemme hyvin perehtyneitä asiaan. Ennen kaikkea ammattilaisia. Näkövammaisuus ei saisi määritellä ihmistä, koska työt sujuvat hyvin.
Kuuntele Keskuspuiston ammattiopiston haastattelu


Facebook

Twitter

Instagram