Jump to content

Hoitajat.net - hoitajan asialla jo vuodesta 2002

Tervetuloa Suomen suurimpaan hoitotyön ammattilaisten yhteisöön!

Ota rohkeasti osaa keskusteluihin, konsultoi kollegaa ja verkostoidu! Yhteisössämme on suomalaisia alan ammattilaisia ja opiskelijoita ympäri maailmaa. Kurkkaa mitä jäsenetuja meillä on ja rekisteröidy. Se ei maksa mitään!
Hoitajat.net
Tärykalvon liikkuvuutta mittaava tympanometri on lääkärille tarpeellinen apuväline välikorvatulehduksen diagnostiikassa. Lääketieteen lisensiaatti Miia Laine osoitti väitöskirjatutkimuksessaan koulutettujen hoitajien pystyvän luotettavasti toteamaan tympanometrilla, ettei oireettoman lapsen välikorvassa ollut eritettä. On mahdollista, että hoitajat voivat tulevaisuudessa tehdä välikorvatulehduksen jälkitarkastuksia. Tätä ennen tarvitaan kuitenkin vielä laajempia tutkimuksia perusterveydenhuollon toimipisteissä. Laine teki väitöstutkimuksensa Turun yliopiston lastentautiopin oppiaineessa.
Suomessa todetaan vuosittain noin 500 000 välikorvatulehdusta. Äkillisen välikorvatulehduksen oikea diagnoosi on tärkeä turhien antibioottihoitojen välttämiseksi. Äkillinen välikorvatulehdus diagnosoidaan perusterveydenhuollossa korvalampulla eli pneumaattisella otoskoopilla. Pelkkä tärykalvon punoitus ei vielä merkitse äkillistä välikorvatulehdusta, vaan välikorvassa tulee olla myös tulehdusnestettä. Välikorvatulehduksen diagnoosi on lääkärille haastava tehtävä. Lapset ovat useimmiten alle 3-vuotiaita, ylähengitystieoireisia, ja vaikku saattaa estää näkyvyyden tärykalvolle. Pienestä lapsesta tulee myös pitää huolellisesti kiinni korvatutkimuksen aikana.
Turun yliopiston ja Turun yliopistollisen keskussairaalan Pikkunorsu-tutkimushankkeessa tutkittiin perusterveydenhuollossa sijainneella tutkimusklinikalla 6 kuukautta täyttäneitä mutta alle 3 vuoden ikäisiä lapsia. Väitöskirjatutkimuksessa suoritettiin yli 4000 tympanometri- ja reflektometritutkimusta. Tympanometri mittaa tärykalvon liikettä nopealla paineaallolla ja akustinen reflektometri ääniaaltojen avulla. Tutkimuksen mukaan näillä laitteilla ei kuitenkaan pystytty erottamaan äkillistä välikorvatulehdusta sellaisesta välikorvasta, jossa oli eritettä mutta ei tulehdusta. Äkillisen välikorvatulehduksen tunnistamisessa täytyy siksi edelleen käyttää pneumaattista otoskooppia.
Hoitajat saivat tympanometrilla oireettoman lapsen välikorvaeritteen luotettavasti poissulkevia testituloksia
Väitöskirjatutkimuksessa kolme hoitajaa koulutettiin suorittamaan tympanometri- ja reflektometritutkimuksia. Jos lapsella epäiltiin äkillistä välikorvatulehdusta, hoitajien suorittama tulehduksen poissulkeva testitulos molemmista korvista onnistui vain harvoin. Sen sijaan oireettomilla lapsilla hoitajien saamat tulokset sulkivat luotettavasti pois välikorvaeritteen 41 prosentissa käynneistä. Tulosten perusteella hoitajien lapsille suorittamat välikorvatulehduksen jälkitarkastukset saattaisivat olla hyödyllisiä niissä terveydenhuollon toimipisteissä, joissa on riittävästi jälkitarkastuskäyntejä taitojen ylläpitämiseksi. Tätä ennen tulee kuitenkin tutkia menetelmän käyttöä laajemmin perusterveydenhuollossa sekä sitä, kuinka suuressa osassa jälkitarkastuskäynneistä hoitajan suorittama tutkimus onnistuu. Lisäksi lääkärin tulisi olla saatavilla niitä lapsia varten, joille hoitaja ei onnistu suorittamaan jälkitarkastusta tympanometrilla.
Väitöskirja on julkaistu sähköisenä: http://www.doria.fi/handle/10024/109214

Hoitajat.net

Pitemmät vuorovälit parantavat sairaanhoitajien työstä palautumista

Kirjoittaja: Hoitajat.net Kategoria: Ajankohtaista

Sairaanhoitajat palautuvat vuorotyöstä paremmin, kun nopeita siirtymiä työvuorojen välillä vähennetään, osoitti juuri julkaistu tutkimus. Tutkimuksessa tarkasteltiin, miten pitempien lepo- ja palautumisaikojen turvaaminen työvuorojen välille vaikutti palautumisesta kertovaan sykevälivaihteluun.
Vuorotyön tekeminen voi lisätä monien sairauksien, kuten sydän- ja verisuonitautien riskiä. Riskiin vaikuttaa osaltaan riittämätön työstä palautuminen, joka häiritsee muun muassa sydäntä ja verenpainetta säätelevän tahdosta riippumattoman hermoston normaalia toimintaa. Levolle ja palautumiselle jää liian vähän aikaa erityisesti taaksepäin kiertävässä vuorotyöjärjestelmässä, jossa siirrytään iltavuorosta aamuvuoroon alle 11 tunnin levon jälkeen.
Tutkimukseen osallistui 39 vuorotyötä tekevää sairaanhoitajanaista, joiden keski-ikä oli 45 vuotta. Tutkimuksen alussa heidän työvuorojaan muutettiin ergonomisemmiksi siten, että nopeita alle 11 tunnin siirtymiä työvuorojen välillä oli puolet harvemmin kuin ennen. Hoitajien työstä palautumista selvitettiin ennen työvuorojen muutosta ja vuoden kuluttua muutoksesta kyselyllä ja rekisteröimällä tahdosta riippumattoman eli autonomisen hermoston toimintaa kuvaavaa sykevälivaihtelua. Mittaukset toteutettiin työssä, vapaa-aikana ja yöunen aikana.
Tulosten perusteella työvuorojen muuttaminen ergonomisemmiksi paransi hoitajien palautumista työstään. Palautumisesta kertoo erityisesti hoitajien autonomisen hermoston suurempi parasympaattinen ja pienempi sympaattinen aktiivisuus ensimmäisten unenaikaisten tuntien aikana. Nämä positiiviset unenaikaiset muutokset heijastavat elimistön toimintojen palautumista stressistä lepotilaan. Unenaikaista sykevälivaihtelua ei ole aikaisemmin juuri tutkittu vuorotyöstä palautumista koskevissa tutkimuksissa, vaikka se on keskeinen palautumisen mittari.
Tutkijoiden mukaan tulokset osoittavat, että sairaanhoitajien jaksamisen, työkyvyn ja terveyden edistämiseksi hoitotyössä kannattaa suosia eteenpäin kiertävää vuorotyöjärjestelmää, jossa vuoroa seuraa aina myöhemmin alkava vuoro, kuten aamuvuoroa iltavuoro. Vuorojen väliin jää näin riittävästi aikaa levolle ja palautumiselle.
Tutkimus toteutettiin Itä-Suomen yliopiston, Työterveyslaitoksen ja Helsingin kaupungin yhteistyönä.
Tutkimusartikkeli:
Susanna Järvelin-Pasanen, Tarja Hakola, Harri Lindholm, Veikko Louhevaara, Marja Paukkonen, Sampsa Puttonen, Annina Ropponen, Mika Tarvainen, Tiina Pohjonen. Effects of a reduction in the number of short intervals between work shifts on heart rate variability: A prospective field study of female nurses. Clinical Nursing Studies 2015, Vol.3, No. 3. http://dx.doi.org/10.5430/cns.v3n3p118

Hoitajat.net

112 Suomi -mobiilisovellus nopeuttaa avunsaantia hätätilanteessa

Kirjoittaja: Hoitajat.net Kategoria: Ajankohtaista

Digian kehittämä 112 Suomi -sovellus mahdollistaa soittajan sijaintitiedon välittymisen automaattisesti hätäkeskuspäivystäjälle. Yhteistyössä Hätäkeskuslaitoksen kanssa tehty sovellus on ladattavissa ilmaiseksi Android- ja iPhone -puhelimille, ja se ilmestyy myös Windows-puhelimille lähiaikoina. Hätäkeskuslaitos suosittelee sovelluksen lataamista.  

– Hätäkeskuslaitos haluaa olla aktiivisesti kehityksessä mukana. Tänä päivänä meiltä odotetaan, että pystymme yhä paremmin hyödyntämään hätätilanteissa tekniikkaa, jota ihmisillä on nykypäivänä mukanaan, kuten alati laajemmilla ominaisuuksilla varustettuja mobiililaitteita, hätäkeskuspalvelujen johtaja Marko Nieminen toteaa.

112-sovellus on integroitu Hätäkeskuslaitoksen järjestelmiin, mikä mahdollistaa sijaintitiedon välittämisen hätäkeskuspäivystäjälle automaattisesti. Sovellus perustuu satelliittipaikannukseen, joka on huomattavasti aiempia hätäpaikannusmekanismeja tarkempi. Satelliittipaikannuksen avulla soittaja voidaan paikantaa jopa kymmenien metrien tarkkuudella, jolloin lähimmän ja tarkoituksenmukaisimman yksikön valinta tehostuu. Hälytetyille yksiköille kyetään antamaan tapahtumapaikan tarkempi sijaintieto, jolloin apu saadaan kohteeseen nopeammin. Myös puhelujen käsittely nopeutuu.
Sovelluksessa on käytössä sama koordinaattimuoto kuin Hätäkeskuslaitoksen järjestelmissä. Kun käytettävissä ei ole datayhteyttä ja sijaintitieto ei välity automaattisesti, koordinaattinsa voi tarkistaa sovelluksesta ja kertoa hätäkeskuspäivystäjälle suullisesti.

Ilmainen sovellus on tehty mahdollisimman käyttäjäystävälliseksi, ja sen toivotaan yleistyvän mahdollisimman laajaan käyttöön. Siihen kannattaa tutustua etukäteen ja ohjata varsinkin lapsia ja vanhuksia sen käytössä.
– Kehotan kaikkia asettamaan kuvakkeen puhelimen aloitusnäyttöön niin, että sovellus on hätätilanteessa nopeasti käytettävissä, Nieminen opastaa.
112 Suomi -sovellus tarjoaa hätänumeron ohella lisäominaisuutena myös muita päivystysnumeroita, kuten esimerkiksi Myrkytystietokeskuksen ja meripelastuksen numerot.

Sovelluksen latauslinkit ja lisätietoja: www.digia.com/112suomi

Hoitajat.net
Kansainvälistä ikääntyneisiin kohdistuvaa kaltoinkohtelun ja väkivallan vastaista kampanjapäivää vietetään tänä vuonna Suomessa kymmenettä kertaa. Kampanjan päätapahtumana järjestetään juhlaseminaari 15.6 klo 12–16 Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksella Helsingissä. Seminaarin teemana on kuinka ammattilaisena toimin, jos epäilen ikääntyneen kokeneen kaltoinkohtelua. 
– Tutkimusten mukaan joka neljäs yli 60-vuotias nainen joutuu vuosittain lähisuhteissaan kaltoinkohdelluksi. Kaltoinkohtelija on useimmiten oma puoliso tai aikuinen lapsi. Taloudellinen hyväksikäyttö on tällä hetkellä kasvava rikostrendi, sanoo toiminnanjohtaja Leena Serpola-Kaivo-oja Turvallisen vanhuuden puolesta - Suvanto ry:stä. 
Kätketyt äänet kampanjapäivää toteutetaan Suomessa yhteistyössä useiden eri organisaatioiden ja yhteisöjen kanssa. Yhteistä organisaatioille on se, että he haluavat olla edistämässä ikääntyneisiin kohdistuvan kaltoinkohtelun ja väkivallan vastaista työtä ja turvallista vanhuutta. Kansainvälisesti kampanjapäivä on YK:n virallistama. 
– Valitettavasti ikääntyneisiin kohdistuva kaltoinkohtelu ja lähisuhdeväkivalta on edelleen vaiettu aihe. Juhlaseminaari on suunnattu kaikille niille ammattilaisille, jotka kohtaavat työssään ikääntyneitä ihmisiä kotihoitoa, hätäkeskustoimintaa ja poliisia myöten. Miten tunnistaa kaltoinkohtelu, keille siitä tulee ilmoittaa ja miten sosiaali- ja terveydenhuoltojärjestelmässä on huomioitu tuki- ja jatkotoimet kaltoin kohdellulle henkilölle. Ns. vanhuspalvelulaki ja uusi sosiaalihuoltolaki nostavat esiin ilmoittamisvelvollisuutta, miten näitä pykäliä toteutetaan ja tulisi toteuttaa ja miten tilanteisiin vastataan, Serpola-Kaivo-oja pohtii. 
Lisätietoa nettisivuilta www.katketytaanet.fi. 
Kätketyt äänet -kampanjan valtakunnallisessa työryhmässä mukana ovat Helsingin yliopiston koulutus- ja kehittämiskeskus Palmenia, Kirkkohallitus, Naisten linja, Poliisiammattikorkeakoulu, Raiskaus- ja kriisikeskus Tukinainen, Suomen Geronomiliitto ry, Suomen lähi- ja perushoitajaliitto SuPer ry, Turvallisen vanhuuden puolesta – Suvanto ry, Svenska pensionärsförbundet r.f, Terveyden- ja hyvinvoinnin laitos, Vanhustyön keskusliitto ry ja Valvira. 


Facebook

Twitter

Instagram

×