Jump to content

Hoitajat.net - hoitajan asialla jo vuodesta 2002

Tervetuloa Suomen suurimpaan hoitotyön ammattilaisten yhteisöön!

Ota rohkeasti osaa keskusteluihin, konsultoi kollegaa ja verkostoidu! Yhteisössämme on suomalaisia alan ammattilaisia ja opiskelijoita ympäri maailmaa. Kurkkaa mitä jäsenetuja meillä on ja rekisteröidy. Se ei maksa mitään!
Hoitajat.net

Turvapaikanhakijat tarjoutuivat vapaaehtoistyöhön vanhainkotiin

Kirjoittaja: Hoitajat.net Kategoria: Ajankohtaista

Turvapaikanhakijat ovat saaneet Kotkan vastaanottokeskuksessa mahdollisuuden tarttua vapaaehtoistoimintaan. Vastaanottokeskuksen ohjaajat ovat valinneet halukkaiden joukosta viisi turvapaikanhakijaa, jotka aloittavat ystävätoiminnan ikäihmisten hoivakodissa. 

28. syyskuuta alkava kokeilujakso Attendo Karhuvuoren hoivakodissa kestää kaksi kuukautta. Saatujen kokemusten perusteella päätetään jatkosta. Lähtökohtaisesti vapaaehtoistoimintaa on halu jatkaa pidempi ajanjakso sekä kasvattaa vapaaehtoisten määrää. Ystävätoiminta on tarkoitus ulottaa myös useampaan hoivakotiin paikkakunnalla. 

- Turvapaikkahakemusten käsittelyajat ovat usein pitkiä. Hakijat ovat esittäneet meille toiveita, että heille löytyisi mielekästä tekemistä. Valitsimme henkilöt, joiden katsomme parhaiten soveltuvan tähän tehtävään, sanoo Lotta Knuuttila vastaanottokeskuksesta. 

Odotusajan mielekkyyden lisäksi vapaaehtoistoiminta tukee turvapaikanhakijoiden tutustumista Suomen kieleen ja kulttuuriin sekä työympäristöön. Mahdollisten myönteisten turvapaikkapäätösten osalta, tukee tällainen toimintatapa myös kotoutumista. 

- Vapaaehtoiset perehdytetään ja opastetaan ympäristöön huolellisesti. Heidän rinnallaan on aina hoivakodin henkilökuntaa. Käytännössä he avustavat ulkona liikkumisessa ja toimintatuokioissa. Heistä itsestäänkin riippuu, mitä tekeminen on, sanoo hoivakodin johtajaMarika Autio. 

Vastaanottokeskus kustantaa vapaaehtoisten matkaliput ja hoivakoti tarjoaa ruuat. Vapaaehtoiset käyvät hoivakodeissa 3 kertaa viikossa. 

Hoitajat.net

Väitös: Lääkärit pitävät itseään huonoina johtajina

Kirjoittaja: Hoitajat.net Kategoria: Ajankohtaista

Ovatko lääkärit huonoja johtajia ja onko johtaminen esimerkiksi sairaaloissa juuri niin sekavaa ja heikkoa, mitä voisi uutisista ja yleisönosastokirjoituksista päätellä? Ainakin lääkärit itse pitävät itseään huonoina johtajina, selviää Anne Kujalan tuoreessa väitöskirjassa.
Hallintotieteiden lisensiaatti Anne Kujala tutki terveys- ja sosiaalialalla työskentelevien esimiesten kykyä johtaa ammattimaisesti omia organisaatioitaan. Kipinä ajankohtaiseen aiheeseen tuli Kujalan omasta käytännön kokemuksesta. Hän on työskennellyt vuodesta 2009 lähtien HUSLABin henkilöstöpäällikkönä.
– Seurattuani esimiestyötä ja johtamiskäyttäytymistä terveydenhuollossa usean vuoden aikana huomasin lukuisia eroja esimiesten välillä, niin tiedoissa kuin taidoissakin, kuvailee Vaasan yliopistossa väittelevä Kujala.
Kujalan väitöstutkimuksen kohteena olivat esimiesten ammattijohtamisvalmiudet eli koulutuksessa ja käytännössä hankitut johtamistaidot.
Lääkärit uskovat myyttiin
Tutkimuksen mukaan lääkärijohtajat arvioivat itsensä heikommiksi ammattijohtajiksi kuin muut esimiehet.
– Yleisessä mediakeskustelussa lääkäreitä on pidetty huonoina johtajina ja tämän tutkimuksen mukaan he myös itse uskovat tähän myyttiin, kertoo Anne Kujala tutkimuksen tuloksista.
Sen sijaan hoitohenkilöstön tiedekorkeakoulututkinnon suorittaneet esimiehet arvioivat itsensä muita paremmiksi johtajiksi.
Seiskan arvoista johtamista
Vaikka suuri osa lääkäreistä piti itseään huonoina johtajina, niin tämä ei välttämättä todellisuudessa pidä paikkansa.
– Tutkimustulosten perusteella lääketieteen tohtorintutkinnon suorittaneilla esimiehillä oli paremmat ammattijohtamisvalmiudet kuin muilla, sanoo Kujala.
Kouluarvosanoilla mitattuna terveys- ja sosiaalialan esimiehistä ammattijohtamisvalmiudet olivat seiskan arvoisia eli tyydyttävällä tasolla lääketieteen tohtoritutkinnon, hoitohenkilöstön tiedekorkeakoulututkinnon ja sosiaalialan tutkinnon suorittaneilla esimiehillä. Muilla esimiesryhmillä ammattijohtajuus oli kuutosen arvoista eli kohtalaisella tasolla.
Ikäviä johtajuuden piirteitä tuli esiin
Kujala huomasi tutkimuksessa eroja eri esimiesryhmien välillä myös huonossa johtamisessa.
– Hoitohenkilöstön ammattikorkeakoulututkinnon suorittaneiden esimiesten joukossa oli eniten niitä esimiehiä, joiden johtamiskäyttäytymiseen kuului eniten autoritääristä eli ennakoimatonta johtamiskäyttäytymistä muihin esimiesryhmiin verrattuna, Kujala sanoo.
Narsistista johtamiskäyttäytymistä oli Kujalan mukaan eniten hoitohenkilöstön tiedekorkeakoulututkinnon suorittaneissa. Heistä noin 30 prosenttia oli sitä mieltä, että omien etujen ajaminen edellyttää työntekijöiden hyväksikäyttämistä.
Kujalan tekemään tutkimukseen osallistui yli neljäsataa opistoasteen, ammattikorkeakoulun ja tiedekorkeakoulun suorittanutta esimiestä.  Vuosina 2010–2014 toteutetussa tutkimusaineiston hankinnassa käytettiin elokuvaperusteista mittaria. Esimiehille näytettiin tauotettu elokuva johtamisesta ja heidän tuli tunnistaa elokuvasta 30 erilaista johtamisvalmiutta.
Hyvä johtaja arvostaa työntekijöitään
Elokuvaperusteinen mittari eli visuaalinen kehyskertomus voi myös jatkossa auttaa määrittämään ammattijohtamisvalmiuksien tasoa.
– Tätä tietoa hyödyntämällä voidaan parantaa terveys- ja sosiaalialan johtamista kohdennetusti.
Kujalan mukaan hyvä johtaminen sosiaali- ja terveysalalla tarvitsee esimiehiä, jotka pystyvät säätelemään omaa johtamiskäyttäytymistään. Mikäli omaa johtamiskäyttäytymistään ei tunnista, tulee johtamisestakin huonoa.
– Hyvät ammattijohtamisvalmiudet omaava esimies arvostaa omia työntekijöitään ja hänen johtamansa organisaatio saa myös arvostusta, Kujala toteaa.
Väitöstiedot
HTL Anne Kujalan sosiaali- ja terveyshallintotieteen alaan kuuluva väitöskirjatutkimus ”Esimiesten ammattijohtamisvalmiuksien mittaaminen visuaalisella kehyskertomuksella – murtuuko myytti? Tarkastelussa terveys- ja sosiaalialalla toimivat esimiehet” tarkastetaan perjantaina 25.9.2015 klo 12 alkaen Vaasa-salissa F362A (Fabriikki). Vastaväittäjänä tilaisuudessa toimii professori Leena Turkki(Oulun yliopisto) ja kustoksena professori Pirkko Vartiainen.
PDF: Esimiesten ammattijohtamisvalmiuksien mittaaminen visuaalisella kehyskertomuksella - murtuuko myytti?
Lähde: Vaasan yliopisto

Hoitajat.net

Tehy: Hoitajillakin oikeus vapaa-aikaan ja perhe-elämään

Kirjoittaja: Hoitajat.net Kategoria: Ajankohtaista

Ilta-Sanomissa ja Talouselämässä uutisoitiin hiljattain työtuomioistuimen vuonna 2014 antamasta tuomiosta. Siinä käsiteltiin venynyttä työvuoroa elektiivisellä leikkausosastolla, jossa ei tehdä kiireellisiä tai ennakoimattomia leikkauksia. Potilaat tulevat hoitoon ajanvarauksella ja monesti jonotusaika on kuukausia. Uutiset aiheuttivat vilkasta verkkokeskustelua. Hoitajia syytettiin mm. joustamattomiksi. Tehy oikaisee verkkosivuillaan uutisointiin liittyvää virheellistä tietoa.
Uutiset perustuivat Kunnallisen työmarkkinalaitoksen neuvottelupäällikön blogiin, joka käsitteli puolitoista vuotta vanhaa tuomiota ja antaa sen taustoista varsin harhaanjohtavan ja yksipuolisen kuvan. Media uutisoi myös virheellisesti, että työnantaja olisi tuomittu tapauksessa sakkoon. Sakkoon tuomittiin Kunnallinen työmarkkinalaitos, koska työtuomioistuimen mukaan se oli ohjeistanut työnantajaa tavalla, joka sen olisi pitänyt ymmärtää työehtosopimuksen vastaiseksi.
 
Tehy vei työtuomioistuimeen tapauksen, jossa venyneen työvuoron piti työvuoroluettelon mukaan päättyä kello 15.30. Leikkaukset olivat venyneet pitkin päivää ja viimeinen leikkaus aloitettiin vasta kello 15.18 eli 12 minuuttia ennen vuoron suunniteltua päättymistä, vaikka tiedossa oli että leikkaus kestäisi noin tunnin. Vastaavasta tapauksesta oli annettu jo kaksi tuomiota aiemmin ja silti KT Kuntatyönantajat ohjeisti työnantajia virheellisesti tällaisissa tapauksissa.
 
Tehyn mukaan työnantaja olisi voinut välttää vuoron venymisen suunnittelemalla leikkausaikataulun väljemmäksi tai porrastamalla työvuoroja, mutta työnantaja oli jo pitkään suunnitellut toiminnan sen varaan, että hoitajien vuorot venyvät jatkuvasti. Vuorot venyivät viikoittain eikä työntekijöillä koskaan ollut mahdollisuutta työvuoroluettelosta nähdä milloin he pääsevät kotiin työvuorostaan.
- Hoitajilla täytyy olla oikeus vapaa-aikaan ja perhe-elämään. Myös heidän on pystyttävä hakemaan lapset ajallaan päiväkodista työvuoron jälkeen, toteaa vs. neuvottelupäällikkö Matias Nyman Tehyn tiedotteessa.
 
Työtuomioistuin asettui yksimielisesti Tehyn kannalle ja katsoi, että hoitajan työvuoroluetteloa on kunnioitettava. Ns. hätätyötilanteet ovat asia erikseen, mutta suunniteltu toiminta on järjestettävä niin että työntekijät voivat luottaa työvuoroluetteloonsa.

Lisätietoja: http://www.iltasanomat.fi/kotimaa/art-1442881484221.html
Lähteet: Tehy, Ilta-Sanomat, Talouselämä

Hoitajat.net
Itä-Suomen hovioikeus katsoi 10.9.2015 antamassaan ratkaisussa, että lähihoitaja oli irtisanottu ilman työsopimuslain mukaista asiallista ja painavaa henkilöstä johtuvaa syytä. Hovioikeus hylkäsi työnantajan valituksen ja piti käräjäoikeuden tuomion voimassa. Työnantaja velvoitettiin maksamaan lähihoitajalle korvauksena työsopimuksen perusteettomasta päättämisestä kahdeksan kuukauden palkkaa vastaavan summan sekä korvaamaan työntekijän oikeudenkäyntikulut käräjäoikeudessa ja hovioikeudessa täysimääräisesti.
Kyse oli tapauksesta, jossa pieni yksityinen hoiva-alan yritys irtisanoi työntekijän tämän henkilöön liittyvien syiden perusteella. Työnantaja ilmoitti irtisanomisen syyksi irtisanomistilaisuudessa työtehtävien laiminlyönnin, kykenemättömyyden toimia työyhteisön jäsenenä sekä negatiivisen asiakaspalautteen. Jälkeenpäin työnantaja esitti myös lukuisia muita väitteitä työntekijän työsuhdevelvoitteiden rikkomisesta. 
Lisäksi työnantaja väitti ennen irtisanomista antaneensa työntekijälle useita suullisia varoituksia tämän moitittavasta menettelystä. Työntekijä kiisti häntä kohtaan esitetyt syytökset sekä sen, että hänelle olisi ennen irtisanomista annettu varoituksia.
Hovioikeus päätyi käräjäoikeuden tavoin kaiken asiassa esitetyn näytön perusteella siihen johtopäätökseen, ettei työnantajalla ollut asiallista ja painavaa perustetta irtisanoa työntekijän työsopimusta. Hovioikeuden arvion mukaan asiassa oli jäänyt näyttämättä myös se, että työntekijälle olisi ennen irtisanomista annettu varoituksella mahdollisuutta muuttaa menettelyään. Hovioikeus katsoi, ettei aihetta käräjäoikeuden tuomion lopputuloksen muuttamiseen ollut. 
Lähde: Suomen lähi- ja perushoitajaliitto SuPer 

Hoitajat.net
Julkisten ja hyvinvointialojen liiton JHL:n teettämän selvityksen mukaan hallituksen kaavailemat varhaiskasvatuksen leikkaukset ovat vähentämässä lähes 5 000 alan työpaikkaa. Leikkaus kohdistuisi lastentarhanopettajiin ja lastenhoitajiin. Liiton teettämässä selvityksessä ei ole otettu huomioon sitä, miten leikkaukset vaikuttaisivat päiväkotiapulaisiin tai ryhmäavustajiin. JHL:n erityisasiantuntija Marjo Katajiston mukaan on erittäin todennäköistä, että leikkaukset kohdistuisivat myös näihin ammattiryhmiin, jolloin työpaikkoja katoaisi vieläkin enemmän.
- Parhaillaan lausuntokierroksella olevassa varhaiskasvatuksen lakiluonnoksessa arvioidaan, että henkilöstövähennys olisi 740 henkilötyövuotta. Lakiluonnoksessa ei henkilöstövaikutuksia ole arvioitu ryhmäkoon suurentamisen näkökulmasta lainkaan, vaan pelkästään subjektiivisen oikeuden rajaamisen näkökulmasta – siksi luku on niin minimaalinen ja suorastaan valheellinen, Katajisto toteaa.
JHL:n selvityksessä laskennan lähtökohtana ovat olleet Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen THL:n tilastot päiväkotihoidossa olevien lasten lukumäärästä sekä kertoimista, joita käytetään päiväkotihoidossa. Nämä luvut ottavat huomioon sekä päivähoito-oikeuden rajaamisesta aiheutuvat hoitotarpeen vähenemiset että ryhmäkoon kasvattamisen mukanaan tuoman niin sanotut vähennystarpeet.

Lähde: JHL


Facebook

Twitter

Instagram

×