Jump to content

Hoitajat.net - hoitajan asialla jo vuodesta 2002

Tervetuloa Suomen suurimpaan hoitotyön ammattilaisten yhteisöön!

Ota rohkeasti osaa keskusteluihin, konsultoi kollegaa ja verkostoidu! Yhteisössämme on suomalaisia alan ammattilaisia ja opiskelijoita ympäri maailmaa. Kurkkaa mitä jäsenetuja meillä on ja rekisteröidy. Se ei maksa mitään!
Hoitajat.net

Hoitajajärjestöt yhteisrintamassa: Palkat kuntoon

Kirjoittaja: Hoitajat.net Kategoria: Ajankohtaista

SuPer ja Tehy jättivät neuvottelutavoitteitaan Kuntatyönantajalle. Keskeisimpinä tavoitteina liitoilla ovat selkeät palkankorotukset, julkisen sektorin lomarahaleikkausten korvaaminen sekä koulutettujen hoitajien oma sopimus, jonka myötä olisi mahdollista korjata alan epäkohtia ja parantaa mm. palkkausta ja työaikamääräyksiä erityisesti koulutetun hoitohenkilöstön kannalta.
Molempien liittojen jäseniä on hiertänyt pidempään palkkakehityksen pysähtyminen sekä lomarahaleikkaukset. 
– Suomen talous on lähtenyt ennakoitua nopeampaan kasvuun. Ei ole reilua, että huonoina aikoina pienipalkkaisia vaaditaan talkoisiin ja puhaltamaan yhteen hiileen. Ja sitten, kun talous kääntyy nousuun, annetaan ongelman vain olla. Hoitajien palkkatasolla kaikki tulot menevät elämiseen eli kotimaiseen kulutukseen. Palkankorotukset parantavat tämän joukon ostovoimaa ja vahvistavat siten myös taloutta, sanoo SuPerin puheenjohtaja Silja Paavola.  
– Hoitajien työtä arvostetaan kyllä juhlapuheissa, mutta arvostus ei näy palkassa eikä kelpaa maksuvälineeksi arjessa.  Hoitajia on siirtynyt pois sote-alalta, ja he ovat haluttua työvoimaa esimerkiksi muilla palvelualoilla.  Myös muiden maiden kiinnostus rekrytoida Suomesta alan osaajia on lisääntynyt viime aikoina, muistuttaa Tehyn puheenjohtaja Millariikka Rytkönen. 
Liittojen mukaan hoitoalan vetovoima on toistaiseksi vielä ollut hyvä. Työntekijät kokevat työn merkitykselliseksi ja arvokkaaksi. Työn kuormittavuus on kuitenkin viime vuosina kasvanut. Koulutettu hoitohenkilöstö on yhä kovempien haasteiden edessä. Asiakkaiden määrä kasvaa väestön ikääntyessä ja potilaat ovat yhä vaikeahoitoisempia. Jatkuva muutos ja tempoilevat uudistukset kuormittavat työpaikoilla.
– Palkka on koulutukseen, työn vaativuuteen ja kuormittavuuteen nähden riittämätön. Palkalla on myös vaikea tulla toimeen esimerkiksi pääkaupunkiseudulla, Tehyn ja SuPerin tiedotteessa todetaan.

Hoitajat.net
ERTO, SuPer ja Tehy tekivät kyselyn Kotkassa toimivien Attendon vanhuspalveluiden toimipisteiden työntekijöille. Kyselyn vastausten mukaan henkilöstömitoitus ei ole riittävä ja kiireen johdosta potilasturvallisuus heikentyy. Liittojen mukaan työvuoroissa käytetään paljon sijaisia, jolloin lääkehoito vaarantuu, koska sijaiset eivät tunne asukkaita.
Vastausten perusteella vanhuksia ei ehditä hoitamaan tarpeeksi hyvin, koska hoitohenkilöstölle on siirtynyt paljon avustavia tehtäviä kuten pyykinhuoltoa ja ruoanlaittoa. Vastauksissa kerrotaan, että vanhusten hoitoon, ulkoiluun ja viriketoimintaan ei ole riittävästi aikaa.
Liittojen mukaan tilanne johtuu Attendon säästöpäätöksistä. Yritys on viime vuonna päättänyt muun muassa lyhentää vakituisten työntekijöiden viikonloppuvuorojen pituutta ja sijaisten työvuorot on lyhennetty 6 – 7 tuntiin. Lisäksi yksikön päällikön tekemät työvuoroluettelot hyväksytetään keskushallinnossa, jossa työtunteja vähennetään. Tänä vuonna Attendo on poistanut vastaavat sairaanhoitajat, joten sairaanhoitajien työn määrä ja vastuu ovat kasvaneet.
– Puutteellinen henkilöstömitoitus ja muut Attendon tekemät säästötoimenpiteet heikentävät potilasturvallisuutta merkittävästi. Tästä on aiheutunut muun muassa potilaiden kaatumisia ja hoidon laadussa ilmenneitä puutteita, liittojen tiedotteessa todetaan.
Attendo kiistää liittojen väitteet
Attendon viestintä- ja yhteiskuntasuhdejohtaja Lauri Korkeaojan mukaan liittojen väitteet henkilöstön vähyydestä eivät pidä paikkaansa. Attendon mukaan sen henkilöstömitoitus ylittää jokaisessa yksikössä palvelun laatuvaatimuksia määrittelevän ikäihmisten laatusuosituksen tason ja vaatimukset.
– Meillä on noin 300 hoivakotia, ja kysely tehtiin vain kolmessa hoivakodissa. Niiden perusteella ei voi leimata koko yhtiötä, Korkeaoja sanoo Iltalehden haastattelussa.
Attendon väitteet ovat saaneet työntekijät takajaloilleen. Tehy-lehden mukaan työntekijöitä suututtaa etenkin se, että johdon lausuntojen perusteella saa käsityksen, että työntekijät valehtelevat.

Hoitajat.net

Kysely: Valtaosa suhtautuu myönteisesti robotteihin hyvinvointipalveluissa

Kirjoittaja: Hoitajat.net Kategoria: Ajankohtaista

Lappeenrannan teknillisen yliopiston kyselytutkimuksen mukaan enemmistö suhtautuu hyvin myönteisesti robottien käyttöön hyvinvointipalveluissa. Vastaajista 75 prosenttia oli tätä mieltä. Hieman yli puolet totesi, että heidän suhtautumisensa robotteihin on viime vuosina muuttunut myönteisemmäksi aiempaan verrattuna.
Vain neljä prosenttia vastaajista oli ehdottomasti sitä mieltä, ettei hyväksyisi robottia osallistumaan omaan hoitoonsa tulevaisuudessa. Vastaajien mielestä robotit voisivat osallistua avustaviin tehtäviin, kuten siivoukseen tai aterioiden jakamiseen. Muutama vastaaja ehdotti, että robotit voisivat osallistua turvallisuuteen tai valvontaan liittyviin tehtäviin. Osan mielestä pitäisi olla enemmän tutkimustietoa robottien käytön eduista ja haitoista ennen kuin he hyväksyisivät, että robotti osallistuisi heidän hoitoonsa. 
Tutkijoiden mukaan kolme merkittävää asiaa hidastavat robottien käyttöönottoa hyvinvointipalveluissa: hoiva- ja hoitokulttuuri, muutosvastarinta ja pelko robotteja kohtaan. Vastaavasti merkittävimpiä robottien käyttöönottoa edistäviä tekijöitä puolestaan olivat vastaajien mukaan kokeilukulttuuri, teknologiatarjonta, robottiteknologian kotimainen kehittäminen ja teknologiakiinnostus. Tutkijoiden mukaan vaikuttaa siltä, että mitä enemmän ihmisillä on tietoa ja kokemusta robottien käytöstä hyvinvointipalveluissa, sitä myönteisemmin he siihen suhtautuvat.
Vastaajat arvioivat robotiikan yleistymisen tuovan mukanaan uusia ammatteja, esim. huoltoon ja perehdytykseen liittyviä. Uudenlaista osaamista tarvitaan vastaajien mukaan muun muassa erilaisista teknologiaratkaisuista, robottien käytöstä, robottien mukanaan tuomista työelämän muutoksista ja robottiteknologian sosiaalisesta ulottuvuudesta. Kokonaisuuksia tulisi osata hallita paremmin.
Raportti: Robotit innovaationa hyvinvointipalveluissa – Kysely kentän eri toimijoiden tarpeista, rooleista ja yhteistyöstä
Työtoverina hoivarobotti
Robottien käyttö hyvinvointipalveluissa lisääntyy. Mitä kokemuksia siitä on saatu, ja miltä tulevaisuus näyttää? Tällä Lappeenrannan teknillisen yliopiston videolla Marja Hietanen kertoo palvelutalon asiakkaiden ja henkilöstön kokemuksia Zora-palvelurobotin käytöstä.
 

Hoitajat.net

Haavanhoitoa kärpäsen toukilla, näin se käy

Kirjoittaja: Hoitajat.net Kategoria: Ajankohtaista

Hoidossa käytettävät toukat kasvatetaan laboratorioissa. Toukat laitetaan haavaan harsopussissa, jonka jälkeen haava peitetään. Hoito ei ole potilaalle kivuliasta. Toukkahoito sopii myös potilaille, jotka ovat liian heikossa kunnossa kirurgisia toimenpiteitä varten, kuten vanhuksille ja diabeetikoille. Hoidossa käytetään yleisimmin Kultakärpäsen toukkia. Menetelmää kutsutaan biologiseksi puhdistamiseksi.
Hoito perustuu siihen, että päästyään haavan pinnalle toukat alkavat erittää ruoansulatusnestettä, joka liuottaa haavassa olevaa kuollutta kudosta. Toukat käyttävät kuollutta kudosta ravinnokseen, terve kudos jätetään rauhaan. Toukkien erittämällä nesteellä on lisäksi solujen kasvua edistävä taipumus. 
Historia
Haavojen puhdistaminen toukkahoidolla on vanha hoitomenetelmä. Hoitoa on käytetty vuosituhansia ja vielä 1900-luvun alkupuolella sitä käytettiin runsaasti. Vuonna 1940 yli 300 amerikkalaista sairaalaa käytti menetelmää säännöllisesti. Kun antibiootit kehitettiin, toukkahoito unohtui. Amerikkalaiset lääkärit aloittivat toukkahoidon uudelleen 1990-luvulla. Hoitomuoto havaittiin erittäin tehokkaaksi. Tutkimusten mukaan toukkahoito puhdistaa monia haavoja paremmin kuin muu klassinen haavanhoito.
Oheisella HUS:n tuottamalla videolla esitellään toukkahoitoa Jorvin sairaalassa.
Lähteet:  KPSHP, HUS ja Biofly.

Hoitajat.net
Sairaanhoitajat olivat 1930-luvulla valmiita luopumaan vapaa-ajastaan ja tekemään tarvittaessa työtään jaksamisen rajoille, mutta elämää ei haluttu uhrata kokonaan työlle. Sairaanhoitajan työuran oli tarkoituskin jäädä lyhyeksi, sillä naisen tärkein tehtävä yhteiskunnassa oli avioituminen ja lasten kasvattaminen. Lyhyeksi jääneestä työurasta huolimatta koulutuksen ja työn muovaama sairaanhoitajan identiteetti, sairaanhoitajuus, vaikutti sairaanhoitajaan loppuelämän ajan. Tämä tuli esille terveystieteiden maisteri Päivi Sajaniemen mikrohistorialliseen tietoon kohdistuvassa väitöskirjatutkimuksessa.
Tutkimuksessa tarkasteltiin sairaanhoitoa ja sairaanhoitajana olemista Suomessa vuodesta 1933 talvisodan päättymiseen vuonna 1940. Tärkeimpinä aineistoina olivat sairaanhoitajan haastattelut, yli 2000 sairaskertomusta sekä yli 20 000 potilaan hoitotiedot Alajärven kunnallissairaalasta, Mikkelin lääninsairaalasta ja 17. sotasairaalasta. Tutkimusaineisto tuotti realistisen kuvauksen 1930-luvun sairaanhoitajista ja sairaanhoidosta. Yksityiskohtaisissa kuvauksissa korostuivat erityisesti tartuntatautien sairaanhoito, kirurginen sairaanhoito ja aikaisemmissa hoitotieteen tutkimuksissa huomiotta jäänyt yksityispotilaiden hoitaminen.
Sairaanhoitajattaren työhön heijastuivat yhteiskunnalliset muutokset
Sairaanhoitajillakin oli vaikeuksia työllistyä 1930-luvulla, Suomen itsenäisyyden ajan syvimmän laman aikana. Tästä huolimatta sairaanhoitajan ammatti oli nuorten naisten keskuudessa halutuin ammatti. Laman väistyessä sairaanhoitajien työllisyystilanne vaihtui muutamassa vuodessa sairaanhoitajapulaksi. Tämä antoi mahdollisuuden valikoida ja vaihtaa työpaikkoja sekä esittää parannusvaatimuksia elinolosuhteisiin: vain yhdelle hoitajalle tarkoitettuja asuinhuoneita sairaaloihin ja työajan rajoittamista. Koska työ edellytti jatkuvasti käytettävissä oloa sairaalassa asuen, avioliitto päätti sairaanhoitajan työuran. Talvisotaa edeltäneisiin ylimääräisiin harjoituksiin kutsuttiin kuitenkin myös avioituneet sairaanhoitajat ja sairaalaa valmisteltiin innolla mahdolliseen sotaan. Sodan aikana innostus vaihtui pelkoon, jota ei sairaalaan kohdistuneista pommituksista huolimatta saanut näyttää työssä.
Sairaanhoitoa rauhan ja sodan aikana
Rauhan ajan sairaanhoidossa korostui palveleva perushoito potilaiden ollessa sekä tulehdussairauksien että leikkausten vuoksi pitkään vuodepotilaina. Sairaanhoitajat pyrkivät helpottamaan potilaiden oloa, mutta kipujen lääkitseminen oli vähäistä potilaan iästä riippumatta. Tasa-arvoinen kohtelu ei toteutunut potilaiden hoidossa sairaalassa. Sairaanhoidon ohella sairaanhoitajat huolehtivat monesta muustakin: potilaiden nukuttamisesta leikkauksiin, lääke- ja välinehuollosta sekä tehtävistä laboratoriossa ja röntgenissä. Sotasairaalaksi muutetussa sairaalassa kaikkialla leijui tupakansavu, potilaille jaettiin kunniamerkkejä, potilaat vaihtuivat nopeasti ja hoitamista vaikeutti pula tarvikkeista. 
Tapaustutkimus: Sairaanhoitajattarena Suomessa vuosina 1933-1940


Facebook

Twitter

Instagram

×