Jump to content

Hoitajat.net - hoitajan asialla jo vuodesta 2002

Tervetuloa Suomen suurimpaan hoitotyön ammattilaisten yhteisöön!

Ota rohkeasti osaa keskusteluihin, konsultoi kollegaa ja verkostoidu! Yhteisössämme on suomalaisia alan ammattilaisia ja opiskelijoita ympäri maailmaa. Kurkkaa mitä jäsenetuja meillä on ja rekisteröidy. Se ei maksa mitään!
Hoitajat.net
Merkittävä lehti Suomen ja pääkaupunkiseudun synnytystoiminnan historiassa on kääntymässä. Vajaan 60 vuoden aikana Kätilöopiston sairaalassa on syntynyt yli 300 000 suomalaista. Lisäksi lukemattomat kätilöt ja lääkärit ovat saaneet koulutuksensa ja kokemuksensa sairaalan suojissa.
Kätilöopiston sairaalan historia juontaa juurensa yliopiston kätilöopetuksesta, joka alkoi vuonna 1816. Helsingin Kumpulassa Kätilöopiston sairaala on toiminut vuodesta 1960 lähtien. Se oli valtion omistuksessa vuoteen 1986 saakka, jolloin peruskorjausta vaatinut sairaala siirtyi Helsingin kaupungin omistukseen nimellisellä yhden markan hinnalla. Vuonna 2000 Kätilöopiston sairaalan toiminnasta tuli osa Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiiriä ja Hyksiä.  
Perhekeskeinen ja vauvamyönteinen Kätilöopiston sairaala 
Kätilöopiston sairaalassa alettiin 1970-luvulta lähtien muuttaa toimintatapoja kohti perhekeskeistä synnytystä. Yhtäjaksoisesti isät ovat päässeet mukaan synnytyksiin vuodesta 1976 lähtien. Suomen ensimmäinen perheosasto perustettiin vuonna 1996 ja Haikaranpesä avattiin kahta vuotta myöhemmin.  
Kätilöopiston sairaalassa on tehty pitkäjänteistä työtä imetysohjauksen kehittämiseksi Maailman terveysjärjestön ja Unicefin Vauvamyönteisyysohjelman mukaisesti. Tavoitteena on ollut imetyksen käynnistymisen turvaaminen. Vauvamyönteisyys eli Baby friendly -sertifikaatin Kätilöopiston sairaala sai ensimmäisen kerran vuonna 2010 ensimmäisenä suurena synnytyssairaalana Suomessa. Kätilöopiston sairaala oli ensimmäinen suomalainen sairaala, jonka Vauvamyönteisyys-sertifikaatti uusittiinvuonna 2015. 
Perhesuunnittelun edelläkävijä 
Kätilöopiston sairaalassa on pitkä perhesuunnittelun kehittämiseen liittyvä tutkimusperinne. Hormonikierukan kehitystyö alkoi jo 1970-luvulla. Se tuli ensimmäisenä markkinoille Suomessa vuonna 1990. Sittemmin hormonikierukasta on tullut suomalaisen lääketeollisuuden tärkein myyntituote, jota myydään yli 120 maassa ja jolla on maailmalla miljoonia käyttäjiä. 
Kätilöopiston sairaala on osallistunut aktiivisesti myös lääkkeellisen raskaudenkeskeytyksen kehittämiseen. Tämä tutkimus on muuttanut keskeytyspotilaiden hoidon täysin: nykyisin 95% potilaista valitsee lääkkeellisen hoidon kaavinnan sijaan. Lääkkeelliset keskeytykset tehdään osinkotona.  
Kätilöopiston sairaalaan voi hakeutua synnyttämään 18.10.2017 klo 14.00 saakka. Tämän jälkeen synnytystoimintaa on pääkaupunkiseudulla Naistenklinikalla ja Jorvin sairaalassa. Lisäksi HUS:ssa voi synnyttää Hyvinkään ja Lohjan sairaaloissa. HUS luopuu Kätilöopiston sairaalan tiloista kokonaisuudessaan sisäilmaongelmien vuoksi, mutta synnytystoiminnan loppuminen ei vielä tyhjennä Kätilöopiston sairaalaa kokonaan. Sairaalassa toimii edelleen naistentautien poliklinikka, lastenosastoja ja kuvantamisyksikkö. 

Hoitajat.net

Tutkimus: Esimiehet huonosti perillä lähihoitajien tehtävänkuvasta

Kirjoittaja: Hoitajat.net Kategoria: Ajankohtaista

Tuoreen väitöstutkimuksen mukaan esimiehet ovat huonommin perillä lähihoitajien tehtävistä kuin sairaanhoitajat ja kätilöt. Työaikaa käytetään usein tehtäviin, jotka eivät vaadi hoitotyön koulutusta.
Yliopistosairaalassa toteutettu kyselytutkimus osoitti, että lähihoitajat tekevät tehtäviä hoidon kaikilla osa-alueilla, mutta heillä on myös työtehtäviä, jotka eivät vaadi hoitotyön koulutusta, kuten tavaratilaukset ja hyllytystehtävät. Tutkimuksen mukaan lähihoitajien koulutukseen perustuva tehtäväkuva ei ole selvä heidän esimiehilleen.
Esimiehet arvioivat lähi- ja perushoitajien tekevän hoitoon liittyviä tehtäviä harvemmin kuin mitä lähi- ja perushoitajat toivat itse esille. Sitä vastoin sairaanhoitajat ja kätilöt arvioivat lähi-ja perushoitajien tekevän hoitoon liittyviä tehtäviä useammin kuin mitä lähi- ja perushoitajat itse vastasivat.
Tulosten perusteella lähihoitajat  tekevät varsin laajasti erilaisia tehtäviä nimikesuojattujen (lh.) ja laillistettujen ammattihenkilöiden (sh.) työn rajapinnalla. Yleisimmin tehdyt tehtävät kuuluvat kahteen hoitotyön osa-alueeseen: hengittäminen, verenkierto ja sairauden oireet sekä hoidon ja jatkohoidon opetus ja ohjaus. Harvemmin tehdyt tehtävät liittyvät lääkehoitoon: kotilääkityksen selvittäminen ja kirjaaminen, lääkkeiden jako tarjottimelle, lääkeinjektion pistäminen ihon alle tai lihakseen, lääkelistan päivittäminen ja lääkkeiden tilaaminen apteekista. Myös tehohoitotyöhön tai leikkaushoitotyöhön liittyvät tehtävät harvemmin  kuuluvat lähihoitajille. 
Onnistunut työnjako edellyttää hyvää johtamista
Työnjaon kehittämisen haasteet ja esteet liittyivät kaikkien vastaajien mielestä asenteisiin, ennakkoluuloihin, pelkoihin, tiedon puutteeseen sekä työnjaon häilyviin rajoihin ja epäselvyyteen.
Tutkijan mukaan työnjaon kehittäminen edellyttää, että esimiehet ovat tietoisia alaistensa tehtäväkuvista. Myös työntekijäryhmien on oltava selvillä toisensa tehtävistä, jotta ei tehdä päällekkäistä työtä tai tehtäviä ei jää tekemättä. Tavoitteena on käyttää työntekijöiden koko osaaminen hyödyksi, koska koulutuksella hankittuja taitoja ei ole varaa hukata. Ei-hoidolliset tehtävät pitäisi siirtää pois hoitotyöntekijöiltä, jotta kukin työntekijäryhmä keskittyisi tehtäviin, joihin on saanut koulutuksensa perusteella osaamisen.
Onnistunut työnjako edellyttää kaikkien ammattiryhmien osaamisen arvostusta sekä hyvää johtamista ja valmiutta muuttaa entisiä toimintamalleja. Toimiva työnjako tuottaa tehokkuutta ja taloudellisuutta ja sitä kautta arvoa potilaille ja yhteiskunnalle.
Alle puolet työajasta potilaan luona
Tutkimukseen kuului myös kirjallisuuskatsaus. Se osoitti, että ammattinimikkeestä riippumatta hoitotyöntekijät käyttävät alle puolet työajastaan potilaan luona tapahtuvaan välittömään potilashoitoon. Kirjaamiseen kului noin viidennes työajasta ja henkilökohtaiseen aikaan hieman alle viidennes työajasta.
Väitös: TtM Päivi Lavander, Nimikesuojattujen ja laillistettujen ammattihenkilöiden työnjako yliopistosairaalan muuttuvassa toimintaympäristössä

Hoitajat.net
Päijät-Hämeen hyvinvointiyhtymässä yhden asiakkaan laboratoriotutkimustilausten käsittelyn yhteydessä kyseinen asiakas sai vahingossa 75 asiakkaan laboratoriotutkimustilaukset. Alkuviikosta tapahtunut virhe tuli yhtymän tietoon, kun asiakas oli puhelimitse yhteydessä ja palautti henkilökohtaisesti kaikki hänelle vahingossa joutuneet paperiset asiakirjat.
Asiakirjat koskivat tutkimustilauksia, eivät tutkimustuloksia.
Virheen syy on selvitetty. Virhe tapahtui yhtymän keskitettyjen sihteeripalvelujen työntekijälle keskussairaalan laboratorion näytteenoton asiakaspalvelussa. Asiakaspalvelun työprosessia on välittömästi korjattu niin, että useita asiakkaita koskevia tutkimustilauslistoja ei enää käsitellä asiakaspalvelussa.
Asiakkaille, joiden potilastietosuoja oli vaarantunut, lähetetään kirje, jossa heitä informoidaan tapahtuneesta ja heiltä pyydetään anteeksi.
Hyvinvointiyhtymä pahoittelee tiedotteessaan tapahtunutta.

Hoitajat.net
Tampereen yliopistolliseen sairaalaan avataan ensi vuonna apteekki, joka tarjoaa palveluitaan suoraan kuluttajille. Taysin apteekki on ensimmäinen suomalaisessa sairaalassa toimiva yksityinen apteekki. Lääkealan turvallisuus- ja kehittämiskeskus Fimea myönsi toimiluvan Taysin alueelle perustettuun uuteen apteekkialueeseen tällä hetkellä Punkalaitumella apteekkia pitävälle apteekkari Marianne Ahoselle.
- Potilaamme ovat toivoneet pitkään sairaalaan apteekkia, joka helpottaisi heidän omien lääkehankintojensa tekemistä. Olemme iloisia, että toimilupa on viimein myönnetty ja apteekki saadaan avattua kesään 2018 mennessä, kertoo Pirkanmaan sairaanhoitopiirin kehitysjohtaja Isto Nordback.
Marianne Ahosen mukaan apteekin lääkevalikoimaan tulee vaikuttamaan se, että se sijaitsee sairaalassa. Oletettavasti harvinaisempia lääkkeitä toimitetaan muualla sijaitsevaa apteekkia enemmän. Valikoima tarkentuu myöhemmin. A
Taysiin avattava apteekkiyritys ei vaikuta Pirkanmaan sairaanhoitopiirin sairaala-apteekin toimintaan, sillä sen tehtävänä on jatkossakin huolehtia sairaalan yksiköiden lääkehuollosta. 
Ensimmäinen pikaruokaravintola
Potilaiden toiveita on kuunneltu rakenteilla olevan uuden pääaulan palvelujen suhteen tarkkaan ja sinne tulee apteekin lisäksi uusina palveluina Subway-ravintola ja R-kioski. Myös Taysin nykyisistä palveluista kahvila, kukka- ja lahjatavaraliike sekä kampaamo siirtyvät uuteen pääaulaan. Lisäksi potilasjärjestöille tulee pääaulaan tila, joka helpottaa muun muassa vertaistuen saamista. Taysiin vuonna 2020 avattava pikaruokaravintola on tiettävästi ensimmäinen laatuaan suomalaisessa sairaalassa, mutta maailmalla vastaavia on runsaasti.

Hoitajat.net
Jos monet toimijat ovat osapuolina potilaan lääkehoidossa toisistaan tietämättä ja sopimatta työn- ja vastuunjaosta, syntyy lääkekaaos. Pahimmassa tapauksessa lääkekaaos voi johtaa potilasvahinkoihin sekä hallitsemattomiin lääkehoidon kustannuksiin. Näin todetaan tuoreessa KAKS – Kunnallisalan kehittämissäätiön rahoittamassa tutkimuksessa.
Lääkekaaos on saatava hallintaan. Tutkijat suosittavat kansallisen lääkehoitoa ja lääkitysturvallisuutta koordinoivan keskuksen perustamista sekä lääkkeiden käyttäjien osallistumista omahoitoon ja lääkehoidon seurantaan.
Sote-organisaatioiden tasolla lääkehoitojen toteutus tulee koordinoida organisaatiokohtaisesti. Koordinaation tulee ulottua hoitotiimeihin sekä potilas-ja asiakaskohtaisiin lääkehoitosuunnitelmiin.
Tutkijoiden mielestä potilas-ja asiakastasolla tulisi hyödyntää tehokkaammin tietokantoja ja teknologiaa, jotka auttavat potilaskohtaisesti lääkehoidon suunnittelussa ja hoitopäätöksissä. Lääkkeiden käyttäjien omaa osallistumista lääkehoitojen toteutukseen tulee lisätä.
Tutkimuksessa kuvataan lääkehoitoon liittyviä riskitekijöitä ja sitä, miten riskejä voitaisiin vähentää. Tutkimuksen ovat tehneet Helsingin yliopiston kliinisen farmasian tutkimusryhmä: proviisori Suvi Hakoinen, dosentti Pirjo Laitinen-Parkkonen ja professori Marja Airaksinen. 
Lue: Lääkekaaoksen hallinta sote-muutoksessa – nykytila, haasteet ja ratkaisuehdotukset


Facebook

Twitter

Instagram

×