Jump to content
MAINOS

Opiskelijan ohjaus


Sukunajo

Recommended Posts

Kuinka paljon teillä on ollut omaa kokemusta ko työpaikasta, kun olette saaneet "oman" opiskelijan hoteisiinne?

Miten pystyy arvioimaan opiskelijan osaamisen niin, että voi antaa tälle myös mahdollisuuden toimia itsenäisesti?

Itse harjoitteluista muistan, että parasta oli nimenomaan se tekemällä  oppiminen, mutta jotenkin kylmää edes ajatella, että uskaltaisi laittaa jonkun toisen toimimaan "minun vastuulla" samoin. Minulla oli siis opiskeluaikana pääasiassa ihania, luottamusta osoittavia ohjaajia, jotka näkivät, että opin parhaiten itse tekemällä ja asiaa tutkimalla.

Miten voi kehittyä ohjaajana?

Minulla ei ole muita ohjauskokemuksia kuin sijaisena varaohjaajana jonkun kanssa päivän pari olemisesta, milloin kuljettiin aika lailla tiiviisti yhdessä, kun en voinut toisen taidoista tietää..

Mietin kai lähinnä sitä, että miten pystyn olemaan hengittämättä kokoajan opiskelijan niskaan ja antamaan sitä luottamusta. Miksei tätä opetettu koulussa  ::) :D

Nokka kohti uusia tuulia.

Link to comment
Share on other sites

MAINOS

Ei se, että opiskelijan pitäis antaa tehdä itsenäisesti työtä, tarkoita mun mielestä sitä, että sä voit lähteä siitä niskan takaa vahtimasta. Ja joitain opiskelijoita ei voi välttämättä itsenäisesti päästää toteuttamaan työtä muutenkaan... Kyllä sen tavattuaan tietää mihin se kykenee ja narua voi pikku hiljaa antaa lisää.

Anna muutokselle aikaa. Eihän mikään voi kasvaa pellossa, jota jatkuvasti kynnetään.

Link to comment
Share on other sites

Kun saan opiskelijan, niin näytän kerran tai kaksi jonkun jutun selittäen mitä ja miksi teen näin. Valmistelen lääketarjotimet, lääkeinfuusiot ym koko ajan selittäen.

Sitten  annan tehdä opiskelijan kaiken itse ja olen huoneessa läsnä. Lääketarjottimien ja infuusioiden valmisteluun menee paljon aikaa, mutta silti en hoputa ja annan opiskelijan tehdä itse omaan tahtiin. Opiskelija voi aina varmistaa minulta jonkin asian halutessaan . Kun joku juttu menee/aikoo mennä  pieleen, niin äännähdän jotta opiskelija tietää, että nyt meni jokin asia pieleen. Sitten annan opiskelijan itse miettiä mikä virhe tuli (melkein) tehtyä.

Yleensä opiskelija itse hoksaa mikä virheensä. Sitten vähitellen jos opiskelija aina vaan haluaa kysymällä varmistaa , niin kysyn vastakysymyksen. " miten viime kerralla teit", "miksi tuo EI olisi oikein" tms Näin opiskelijan on pakko miettiä työtään.

Pyrin kaikessa ohjauksessa siihen, että omia aivoja ja ihan maalaisjärkeä pitää käyttää eikä aina vain kysyä miten toimia uudessa tilanteessa. ihan tyylin " miten tässä sinusta voisi toimia" Ja sitten yhdessä pohtia onko se toimiva ratkaisu.

"Kyllä on jännittävää elää,ajatteli Muumipeikko. Kaikki voi hetkessä kääntyä ylösalaisin-ilman mitään syytä."(Muumipappa ja meri)

Link to comment
Share on other sites

MAINOS

Archived

This topic is now archived and is closed to further replies.

×
×
  • Create New...