Jump to content
 

Arkistoitu

Tämä aihe on arkistoitu, siihen ei voi enää vastata.

Piupa

Dementia ja suunhoito

Recommended Posts

Piupa

Miten olisi viisainta menetellä, kun dementiaa sairastava vanhus ei suostu hampaiden pesuun? Otanko proteesit suusta vastusteluista huolimatta vai jätänkö hampaat pesemättä?? Kumpikaan ei kyllä oikein tunnu hyvältä vaihtoehdolta, onko jollain vielä parempia ajatuksia?

Jaa tämä kirjoitus


Suora linkki
Jaa toisille sivustoille
-VF-

No miksi niitä tekohampaita pitäisi väkisin pestä? Kyllä se vanhuksen mieli varmasti parissa viikossa muuttuu.

Jaa tämä kirjoitus


Suora linkki
Jaa toisille sivustoille
Julma

Yleensä dementtisillä olen itse päässyt jotenkin kiertelemällä haluamaani lopputulokseen ilman fyysistä pakkoa. Vaatiihan se vaivaa enemmän kuin hampaitten riuhtasu mutta tahtoisin myös itseäni kunnioitettavan jonkun verran vielä silloinkin kun muistan aikuiset lapseni taas pikkuisina.

Koita ensin kiinnittää huomio johonkin muualle ja sitten vaivihkaa kysäset että mites jos annat tekarit tänne niin mä katon etteivät ole rikki. Tms. Kyllä se siittä. Ja vaikka nyt kuulostaa vähän sellaselta florencejutulta ehkä, niin aikalailla nekin jotka on jo loppuvaiheessa sitä dementiaansa niin ymmärtävät eleistä, ilmeistä ja äänenpainosta paljon. Yliystävällinen lähestymistapa voi olla joillain se ratkaiseva tekijä. Tai sitten auktoriteetin omainen lähestyminen.

Toki jos mitään muuta ratkaisua ei löydy niin kai olisi parempi pestä ne edes joskus sitten väkisin, vaikkei nyt joka päivä. Kai siitä jotain muitakin ongelmia tulee kuin paha maku jos tekareitten alla muhii monen viikon lihapullat..riskeistä voi kertoa joku muu paremmin, itse en osaa.

Jaa tämä kirjoitus


Suora linkki
Jaa toisille sivustoille
Inflikted

Jallittaminen jos ei onnistu, niin jättäisin pesemättä sillä kertaa.

Jaa tämä kirjoitus


Suora linkki
Jaa toisille sivustoille
Satu

Jallittaminen onnistuu aika monissa tapauksista, ja oikeesti sitä jallittamista/huomion viemistä muualle kannattaa se muutaman kerran yrittää, ei se nyt niin hirveenä sitä aikaa vie. Kyllä puhdas suu on aika mukava tunne sillä dementilläkin...

Jaa tämä kirjoitus


Suora linkki
Jaa toisille sivustoille
November

Mä saatan joskus pyytää omaisia pesemään potilaan hampaat, jos potilas ei suostu niitä millään antamaan pestäväksi. Tutulle omaiselle monet antavat ne mieluummin. Eräänkin potilaan vaimon kanssa tehtiin sopimus (hänen aloitteestaan), että hän pesee miehensä hampaat lähes joka päivä käydessään, sillä potilas itse käyttäytyi aggressiivisesti hoitajia kohtaan, jos suuhun yritettiinkin koskea.

Jaa tämä kirjoitus


Suora linkki
Jaa toisille sivustoille
Smirgeline

No miksi niitä tekohampaita pitäisi väkisin pestä? Kyllä se vanhuksen mieli varmasti parissa viikossa muuttuu.

Kerran olen pessyt proteesit jotka olivat suussa muhineet nelisen viikkoa...eikä se vanhus siinä kohtaa vielä ollut niitä itse pesuun tuomassa. Vieläkin menee kylmänpöyryt selkäpiissä kun muistelee sitä tatinaa siellä yläproteesin päällä, jäk.

Oma ajatus on se, että mitään en kenenkään suusta väkisin ota (voi vaikka sattua omaan sormeeen)  ;D ja on tämä aihe välillä aiheuttanut itsellekin pientä päänraapimista, mutta kyllä jokaisen kanssa ne hampaat ainakin silloin tällöin saa kuurattavaksi. Silloin sitten kiiruusti samaan konkurssiin hampaille Corsodyliä, niin pysyy sammakset kurissa.

Jaa tämä kirjoitus


Suora linkki
Jaa toisille sivustoille
yökyöpeli

Proteesit saa vielä jotenkuten napattua, mutta nykyään alkaa näillä vanhuksilla olemaan omaa purukalustoa suussa, ja siinä vasta on haastetta, että miten pääset sinne suuhun ronkkimaan.

Jos asukkaan kanssa kykenee kommunikoimaan olen usein selittänyt "lääkäri pyysi minua tarkistamaan hampaiden kunnon, pitää ensin harjata että näkee..." tai yritän opastaa itse pesemään.

Jos taas asukkaan kanssa ei kykene järkevään kommunikointoon on mahdollisuudet aika vähissä. Tuntuisi pahalta työntää väkisin harjaa suuhun, mutta taas toisaalta en halua kenenkään hampaiden mädäntyvän suuhun. Joskus annan toisen harjan asukkaalle ja otan toisen omaan käteeni, sitten "yhdessä" peseskellään niitä. Aika moni vanhus ymmärtää hammasharjan saadessaan, että se on tarkoitus viedä suuhun, samalla kun itse koettaa saada jotain harjalla aikaiseksi pystyy hoitaja siinä sivussa vähän pesemään.

Dementoituneen suunhoito on aika haastavaa.

Jaa tämä kirjoitus


Suora linkki
Jaa toisille sivustoille
mussolini

Mä olen kyllä niin julma hoitaja, että lähes poikkeuksetta otan tekarit sitten vaikka "väkisin". Muutaman kerran olen meinaan törmännyt kanssa viikkotolkulla suussa muhineisiin ja se on jotain T O D E L L A järkyttävää!

Omat hampaat, etenkin pitkälle edenneessä dementiassa on tosi iso haaste. Nytkin osastolla mamma jolla täydellinen purukalusto, mutta edes silmiään ei nykyään aukaise ja suutakin juuri sen verran, että sinne saa mössöä sisään. Tämän potilaan kohdalla voi hyvällä tuurilla saada muutaman etuhampaan harjattua, yleensä ei sitäkään...

Tiedä sit oisko parempi kokonaan ilman hampaita :)

Jaa tämä kirjoitus


Suora linkki
Jaa toisille sivustoille
stabiili

Joo on kyllä haasteellinen alue.  Yhdeltä omalta asiakkaaltani nimittäin poistettiin koko purukalusto.

Kyseessä oli mieshenkilö,oli jo pitkälle dementoitunut,liikkuva kylläkin. Ei antanut pestä hampaita ,ei sitten millään,ei edes vaimo päässyt tässä asiassa eteenpäin. Nyrkkiä tuli ja puri jos jotain suuhun sattui saamaan..

No herran käytös muuttui sitten pikkuhiljaa aggressiiviseksi,ärtyneeksi ,ruokahalu huononi jo ennestään laihalla ihmisellä. Kuinkas ollakkaan, omana hoitajana epäilin että kyseessä voisi olla hammassärky ja muut suun ja ikenien vaivat. Nukutuksessa asiaa sitten tutkittiin ja koko purukalusto oli hapantunut suuhun (vuosia tähän kuitenkin meni...) Hampaat poistettiin ja herra söi tuhdin antibiootin ja jopa elämä kirkastui. Poissa oli huono tuuli ja kiukku ja ruokakin alkoi jälleen maistua (soseutettu tosin tai muuten pehmeä,kaikkeahan ei tarvitse soseuttaa..)

Keskustelin silloin hammaslääkärin kanssa dementoituneiden suun ja hampaiden hoidosta ja hän kyllä oli sitä mieltä että jos hampaiden päivittäinen puhdistus ei onnistu niin kannattaa luopua hampaista kokonaan. Koska kuten edellä kerroin, kyse on paitsi terveydentilasta niin myös elämänlaadusta.

Jaa tämä kirjoitus


Suora linkki
Jaa toisille sivustoille
Jade

Joo, kyllä on haastava aihe..Itse olen pyrkinyt pesemään hampaat seisten potilaan takana/vieressä ja käsi hänen niskaa tukien...ei pääse paljon hutkimaan ja miellyttävämpi kuin suoraan harjaus edestäpäin. Samaisella kädellä varoen olen painanut leukaa, jotta suu aukeaa. On tietysti niitä tosi vaikeita, joiden suuta et saa auki millään kikalla, mutta olen törmännyt myös kipuun, joka johtuu käytetystä liian kovasta harjaustekniikasta, eli potilas pelkää....onneksi näitäkin vähän, SMILE!

Lisäys: Tietysti potilaan omista hampaista kyse: :P

Jaa tämä kirjoitus


Suora linkki
Jaa toisille sivustoille
stabiili

Niin ja nykyään on saatavana hyvä valikoima hammasharjoja. Pieniä ja pehmeitä jotka tekevät koko hommasta asiakkaalle miellyttävämmän. ;D

Jaa tämä kirjoitus


Suora linkki
Jaa toisille sivustoille
Tallaaja

Välillä saa käyttää kyllä koko luovuutensa denmentikoiden hampaiden pesussa.

Itse koitan jäljittää ensin kieltäytymisen syyn, jolloin on ehkä helpompi houkutella hampaiden pesuun. Lupaankin hampaat pesun jälkeen takaisin ja tämä kyllä joidenkin kohdalla auttaa. Annan myös ne takaisin, jolloin seuraavilla kerroilla yleensä saan hampaat jo helpommin pesuun. Jos asiakkaalla on osittain omia hampaita suussa annan harjan jossa tahnaa käteen ja hän itse yleensä aloittaa pesua, kun minä pesen proteesi osaa. Minä sitten viimeistelen, niiltä osin kun saan.

Haastavampaa onkin silloin, jos dementikko ei ymmärrä pyyntöä. Monestihan he peilaavat hyvin puheita, joten mieleen ei edes tule ettei käsky nyt mene perille. Kerran meillä oli asiaas jonka kanssa todella sai tehdä töitä. Hänestä sai juuri kuvan ettei halua antaa, mutta todellisuudessa hänellä ei ollut hajuakaan miten ne hampaat sieltä suusta otetaan pois. Kyllä siinä luovuutta tarvittiin, että purukaluston sai pestäväksi. Koitti joku joskus väkisinkin, mutta sormensa sai kipeäksi. Välillä huonetoverin hampaiden näkeminen oli riittävä vinkki, oli jopa hetkiä jolloin hampaat tulivat yhdellä pyynnöllä suusta ulos. Joskus sai käyttää koko luovuutensa ja palata illan aikana asiaan useamman kerran. Joskus jos onnistui hiukan heilauttamaan yläproteesia (ei siis väkisin, vaan luvalla viedä sormi huulille) homma eteni sen jälkeen hyvin. hän ei siis yksinkertaisesti enää tiennyt miten ne hampaat sieltä suusta pois otettiin.

Totaalikieltäytyjästä ei ole minulla vielä kokemusta.

Tosiaan pysyvien hampaiden pesu on haastellista. Minä annan yleensä sen harjan ensin asiakkaan omaan käteen ja viimeistelen sitten mahdollisuuksien mukaan. Vielä on kaikki itse alkaneet edes jonkunverran hankamaan.

Jaa tämä kirjoitus


Suora linkki
Jaa toisille sivustoille
Jade

Niimpä.. eräs asiakas ei halunnut hoitoja, juuri mitään vaan hän oli kaiken tehnyt jo itse huh.gif Aikaa siinä kului, jotta sai yhteyden häneen ja edes jonkinlaista yhteistyötä tehtyä, aina ei onnistunut...hän oli haastava ja voimia siinä tarvitsi kyllä ja paljon, sillä hänen lisäksi oli myös monia muita asiakkaita hoidettavana ..eräässä paikassa taasen oli pakko valita puhdistanko tämän asiakkaan vaiko toisen hampaat tänään ja toisen huomenna (keikkapaikka), sillä aika ei riittänyt, paljon vaikeasti dementoituneita cry.png. Aikaa saisi olla enemmän paikoissa, joissa olen työskennellyt, jotta nämä haastavatkin asiakkaat saavat parhaan mahdollisen hoidon ::).

Jaa tämä kirjoitus


Suora linkki
Jaa toisille sivustoille
Carolina

Huonokuuloiselta kun yrittää saada legoja pesuun ja vastaus on "ettei mulla ole perunoita" tms. mitä sattuu kuulemaan ja ymmärtämään sillä hetkellä,niin kyllä joskus on hymy herkässä... Joskus otan väkisin ja joskus annan olla,seuraavalla kerralla sitten uusi yritys.

Jaa tämä kirjoitus


Suora linkki
Jaa toisille sivustoille

×