Manner-Suomen hätäkeskus??

[{BS}]

Melkein tulee miettiä että pitäisikö olla tyytyväinen siihen että edes seitsemän häkeä jäi jos ministeri on tätä mieltä ;)

Holmlund:Yksi tai kaksi hätäkeskusta riittäisi

Torstai 11.3.2010 klo 18.21

Sisäministeri Anne Holmlundin (kok) mielestä Suomessa riittäisi yksi tai kaksi hätäkeskusta...

STT Iltalehti

Ja kyllä ne sisäministerin hommat hoitaisi joku muu oman toimensa ohella..

[hiski]

Sisäministeri Anne Holmlundin (kok) mielestä Suomessa riittäisi yksi tai kaksi hätäkeskusta...

STT Iltalehti

Noh, maailmassa on aika paljon hätäkeskuksia tommosella 5 miljoonan väestöpohjalla, että siinä mielessä eipä tuo mikään mahdoton homma olisi. Kaksi niitä pitäisi ehkä kuitenkin pitäis olla jos toinen kaatuu, tai sitten sillä yhdellä pitäisi olla viereisessä luolassa täysin varustellut väistötilat.

Nykytekniikalla voisi toki homman hoitaa niin, että meillä olisi esim. kolme hätäkeskusta, yksi Suomessa, yksi Usa:ssa ja yksi Intiassa. Kaikissa voitaisiin pyörittää hommaa päivävuorossa, ei olisi ongelmia yövalvomisista tms. Parin kuukauden välein lennätettäisiin uusi päivystysporukka noihin etäkeskuksiin, vähän kuin rauhanturvaajien rotaatio.

[Pöllö]

Holmlund:Yksi tai kaksi hätäkeskusta riittäisi

Poriin tietysti yksi, ja jos rahaa jää, niin sitten muukin Suomi saisi hätäkeskuksen?

[Julma]

Holmlund:Yksi tai kaksi hätäkeskusta riittäisi

Poriin tietysti yksi, ja jos rahaa jää, niin sitten muukin Suomi saisi hätäkeskuksen?

Eipäs vinoilla siellä. Meidän kuuluu saada pitää hätäkeskus..mitä muuta meillä muka on?! ;)

Ja vakavasti puhuen olen ihan tyytyväinen että se säilyi täällä, paikallistuntemuksen vuoksi. Nykyaikana ihmiset ei tiedä kotinsa lisäksi muita osoitteita joten ambulanssia on helpompi ohjeistaa jos on joskus ajanut tai kävellyt itse kulmilla.

[{BS}]

Sisäministeri Anne Holmlundin (kok) mielestä Suomessa riittäisi yksi tai kaksi hätäkeskusta...

STT Iltalehti

Noh, maailmassa on aika paljon hätäkeskuksia tommosella 5 miljoonan väestöpohjalla, että siinä mielessä eipä tuo mikään mahdoton homma olisi. Kaksi niitä pitäisi ehkä kuitenkin pitäis olla jos toinen kaatuu, tai sitten sillä yhdellä pitäisi olla viereisessä luolassa täysin varustellut väistötilat.

Mutta se 5 miljoonaa ei ole kovin useinkaan jakautunut 338 424,38 neliökilometrin alueelle.

[Janne]

Holmlund:Yksi tai kaksi hätäkeskusta riittäisi

Poriin tietysti yksi, ja jos rahaa jää, niin sitten muukin Suomi saisi hätäkeskuksen?

Eipäs vinoilla siellä. Meidän kuuluu saada pitää hätäkeskus..mitä muuta meillä muka on?!

Ja vakavasti puhuen olen ihan tyytyväinen että se säilyi täällä, paikallistuntemuksen vuoksi. Nykyaikana ihmiset ei tiedä kotinsa lisäksi muita osoitteita joten ambulanssia on helpompi ohjeistaa jos on joskus ajanut tai kävellyt itse kulmilla.

Paikallistuntemus toimi perusteluna ehkä silloin, kun siirryttiin paloasemien kopeista isoihin saleihin.

[Maailman vahvin tyttö]

Aikanaan pikassa vierailulla kysäisin poliisitaustaiselta päivystäjältä, että miten itse kokevat sen paikallistuntemuksen tarpeen. Hän totesi, että oli tullut monen sadan kilometrin päästä aikanaan Tampereelle poliisikouluun ja tiesi sinne muuttaessaan tasan reitin kotoa Poliisikoululle ja millä bussilla pääsee keskustaan. Ei kuulemma ole niin merkitsevää tätä nykyä, kun on karttaohjelmat ja muut avut olemassa.

Mä en jaksa uskoa, että enää pitkään aikaan olisi hätäkeskuksissa ollut päivystäjinä pelkästään samasta maakunnasta kotoisin olevia ihmisiä. Johan siihen puuttuisi tasa-arvovaltuutettukin, jos se olisi rekrytoinnin peruste.

[Pöllö]

No, jos jotain positiivista haetaan, niin ehkä, EHKÄ, meidänkin alueen ensihoitoa joudutaan pikkuhiljaa kehittämään Satakunnan tasolle, kun keikat tulee samasta häkestä. Sääliksi käy satan päivystäjiä kun pääsevät tätä sirkusta pyörittämään. Meillähän esim. alpella ei joku aika sitten vielä ollut hääviä suuronnettomuus- /triageohjetta, koska "heillä on niin paljon kuljetuskapasiteettia, että potilaita ei tarvitse luokitella"

Helsingin poliisilaitoshan jo aikaa sitten, nähtyään valtion resursointisuunnitelmat Helsingin hätäkeskukselle, laajensi omaa tilannekeskustaan aika reippaasti. Suunta on muuallakin sama, päivittäistoimintojen johtamista taidetaan alkaa vahvistamaan, tietysti lääkintäesimies- yms. -ismit ja hullaannukset nyt muutenkin vahvistavat kenttätoiminnan koordinointia siellä täällä. Samoinhan erilaisia valvomotoimintoja lisättäneen siellä täällä, kunnat ja pelastuslaitokset tarvitsevat yhä enemmän 24/7 valvontaa, kulunvalvontaa, hälytys- ja koordinaatiopisteitä. Tämäkin saattaa parantaa kunnan toimivuutta ja erilaisten viranomaisten toimintakykyä erityisesti poikkeuksellisissa tilanteissa.

Tietysti kokonaistehokkuuden mittaaminen on vaikeaa, kun näennäisesti hätäkeskuspäivystäjien määrä vähenee, mutta toimintoja muualla lisätään. Osa toimintojen lisäyksestä olisi tarvittu joka tapauksessa. Mikä sitten olisi taloudellinen ja toiminnallinen optimi - ei ainakaan jamppa joka kunnan poliisi- ja paloasemalla (ja puhelin tukossa, kun se samalla ainoa jamppa käy vessassa tai tulee muuten monta soittoa päällekkäin). Oma osaamattomuus ei riitä optimoimaan työnjakoa kenttäorganisaation, tilannekeskuksen ja hätäkeskuksen välillä - mikä olisi edullista, mutta tilannekuva ja taktikointi kenttätoimintaa ajatellen olisi mitä loistavinta. Nyky-häken toiminnan levittäminen vielä isommalle tontille varmaan vaikeuttaa "johtamista" häkestä käsin. Jos tietotekniikka kehittyy ja resusseja + strategiataitoa on, edistymistäkin vielä tapahtuu. Mutta ollaanko liian etäällä sitten siitä tavallisesta, hyvin pienellä alueella tapahtuvasta taktikoinnista?

Kouvolan "hätä"keskus on saanut jo huonon maineen hätäkeskuspäivystäjien silmissä, mutta ans' kattoo, mitä palveluita sinne tulee. Jos sinne tulee yleistä yhteiskuntapalvelua ja lupa- yms. neuvontaa, miksei olisi myös potilas- ja terveyspalveluiden neuvontaa? Tällaisellehan on valtava tarve, jos sitten on myös kaupallisia palveluiden tuottajia, esim. pk-seudulla on 24/7 terveydenhuollon palvelunumero, jolle on kysyntää. Samalla päivystysten paine puheluihin vastaamiseen vähenee, ja päivystyskäyntejä voidaan vähentää. Työn haastavuus moisessa numerossa ei myöskään ole vähäistä... Onko valtio sitten järkevä taho järjestämään kaikkea, vai olisiko alueellisempi, esim. shp:n järjestämä terveyspalvelunumero parempi, on toinen juttu. Kuitenkin sitä alueellista koordinaatiota ja potilasohjausta moisessa palvelunumerossa tarvittaneen kovastikin. Poliisin palvelunumero toki on järkevää tietyllä tavoin koordinoida valtakunnallisesti. Tosin enpä ole nähnyt prujuja, mitä Kouvolaan suunnitellaan.

Eräs yllättävä palvelupaikka on muuten ilmeisesti apteekki. Jossain osui silmään lukuja, paljonko apteekkien neuvonta vähentää terveydenhuollon käyntejä, luku oli ainakin kuusinumeroisia määriä vuodessa... Onneksi apteekit yritetään ajaa taloudellisesti ahtaalle, jottei lääkekorvausten määrä kasvaisi. Vaihtoehtoista tulonmuodostusta ei valitettavasti osata kehittää ts. apteekkien reseptintoimituskulut pitäisi saada muutenkin kuin 42 sentin palkkion osalta lääkekorvauksista riippumattomammiksi. Nykyisessä rahoitusmallissa on vielä se hauska puoli, että siirrettäessä nyt apteekkien myynnissä olevat tuotteet vapaaseen kauppaan ei apteekkien riippuvuus lääkekorvauksista ainakaan vähene. Noillekin puulaakeille kaadetaan vain enemmän ja enemmän aiemmin KELA:lla ollutta korvauskäsittelyä, ohjausta, neuvontaa ja valistusta. Aiemmin rahoituspohja on toiminut, isot apteekkarit ovat olleet vauraitakin ihmisiä takavuosina, mutta nykyisin pohja on poissa pieniltä ja kaventunut rajusti keskikokoisilla putiikeilla. Yksi vaihtoehto voisi olla ruokakaupan ja apteekin yhdistyminen, silloin käsikauppalääkkeet olisivat vapaasti hyllyssä, kauppiaan rinnalla olisi vastuunalainen farmaseutti tai proviisori, reseptit toimitettaisiin kaupan nurkassa ja lääkkeet voisi maksaa matkalla samalla kassalla. Ongelmat tulisivat sitten vastaan, kun paikallinen K-kauppias toteaisi, että suppeakin lääkevarasto maksaa paljon, eikä bisnes ja kate ole sitä luokkaa kuin odotettiin. Ja heivaisi apoteekin pihalle kuolemaan pois. Siinä oltaisiin sitten ilman palveluita. Yksikkökoothan varmasti apteekeissa lähtevät pian rajuun kasvuun. Pienet kuolevat pois.

[O'Boy]

Oliskohan tässä se hetki jossa L4 toiminta vakiintuu K1 ja P3 toiminnan tapaan koko maan kattavaksi ja suht tasalaatuiseksi. Jollainhan se tilannekuva on oltava ja viimeistään nyt pitäisi olla selvää ettei tilannekuvaa pystytä ylläpitämään hätäkeskuksessa. Ajankohta olisi muutenkin mitä otollisin, uutta terveydenhuoltolakia sorvataan ja vastuutoiminnot on kovaa vauhtia menossa SHP:lle. Saas nähdä mitä tapahtuu. Mä olen ainakin toiveikas.

[Pöllö]

Oliskohan tässä se hetki jossa L4 toiminta vakiintuu K1 ja P3 toiminnan tapaan koko maan kattavaksi ja suht tasalaatuiseksi. Jollainhan se tilannekuva on oltava ja viimeistään nyt pitäisi olla selvää ettei tilannekuvaa pystytä ylläpitämään hätäkeskuksessa.

Riippuu varmasti paljon seutukuntien omasta tahtotilasta. Jos L4 toiminta vakiintuu, niin varmastikin alkaa myös tarvis myös tilannekuvan ja johtamisen tarvitsemille tietojärjestelmille. Tällaiset magneettitaulut, jossa on läänin sakut, sijainnit ja tehtävät ei varmasti ole ihan kätevin keino... http://commons.wikim...nd_board_v2.jpg

No, jos jotain positiivista haetaan, niin ehkä, EHKÄ, meidänkin alueen ensihoitoa joudutaan pikkuhiljaa kehittämään Satakunnan tasolle, kun keikat tulee samasta häkestä. Sääliksi käy satan päivystäjiä kun pääsevät tätä sirkusta pyörittämään. Meillähän esim. alpella ei joku aika sitten vielä ollut hääviä suuronnettomuus- /triageohjetta, koska "heillä on niin paljon kuljetuskapasiteettia, että potilaita ei tarvitse luokitella"

Ja jossain toisaalla taitaa löytyä melkoinen triagevarustus ja -treenaus sekä melkoinen, vuosikausien varrella hiottu (ja edelleen jatkuvasti kehittyvä) vastesuunnittelu ja -ohjaus, vaikka kuljetuskapasiteettia numeerisesti olisikin. Julkisissa lähteissä mainitaan myös, miten mm. liikennelaitosten kalustoa otetaan mm. kävelevien kokoamis- ja hoitopaikoiksi. Historiassa on avoimien lähteiden mukaan kehitetty erittäin poikkeuksellisiin tilanteisiin ja poikkeusoloihin valmius muuttaa liikennelaitosten kalustoa sairaankuljetuskäyttöön. Vaikkapa suurten lentokenttien läheisyydessä pitäisi löytyä erilaista triage-, vaste- ja varustelusuunnittelua tilanteisiin, joissa kuljetus- ja hoitokapasiteetti yksinkertaisesti ylittyy ja raskaasti.

Suomalaisissa sääoloissa tietysti on erinomaista saada potilaat nopeasti kuljetettua kaikkina vuoden aikoina ts. jäähtymiseltä suojaan, mutta siirtyykö ruuhka sitten yhteen tai useampaan päivystykseen, ja miten siellä resurssit riittävät, on toinen juttu. Triagekin on vain osa isompaa kokonaisuutta suuronnettomuudessa - kokonaisuuteen liittyy kuitenkin tiedonhankinta potilasmääristä ja -luokista, sairaanhoitojärjestelmän resurssien järjestämistä tämän tiedon pohjalta, hoidon kohdentamista tapahtumapaikassa ja sairaanhoidossa optimaalisesti sekä potilaiden ohjaamista sairaanhoidon resurssien mukaan. Jokin Jyväskylän junaonnettomuus taisi olla hyvä esimerkki siitä, miten kuljetuskapasiteetti ja sairaalan kapasiteetti toimivat varsin kyvykkäästi. Konginkankaalla tuli jo noottia kuljetuksista. Myyrmannissa viilattiin potilasjakoa eri hoitopisteisiin, taisi joku putiikki ilmoittaa olevansa jo täysikin, tsunamissa hyödynnettiinkin sitten jo eri yliopistosairaaloiden tehohoitokapasiteettia ja potilaita siirreltiin rivakasti myös HUS-piirin ulkopuolelle muutenkin.

Kyllä, erittäin isot tapahtumat, joissa jokaisen järjestelmän kapasiteetti ylittyy rajusti, ovat erittäin harvinaisia tai hyvin epätodennäköisiä, mutta koska näiden aikaansaamat seuraukset ovat erittäin haitallisia, prosessiteollisuudessa käytetty riskimatriisi pitää riskiä edelleen kohtalaisena (asteikko vähäinen - siedettävä - kohtalainen - merkittävä - sietämätön riski). Riskimatriisissa muuten yhdistelmä epätodennäköinen/seurauksiltaan hyvin haitallinen tapahtuma saa riskitason merkittävä.

Myyrmannit (yli 60 sairaalahoitoon joutunutta, n. 30 leikkausta), Estoniat (137 pelastettua), tsunamit (yli 200 sairaalahoitoa vaativaa potilasta, yli 60 leikkausta HUS:ssa) tai Sally Albatrossin läheltä piti -tilanteet ovat tilanteita, joihin ensihoitojärjestelmä on jo joutunut vastaamaan. Riskikuviahan on varmasti monenlaisia muitakin, joissa tapahtuma voi olla äkillisyydeltään Myyrmannin tasoa, ja potilasmäärä vaikkapa tsunamin tasoa. Nopeasti unohtuvat Lapuan räjähdysonnettomuudet (1976, 40 kuollutta, n. 60 loukkaantunutta) sun muut, ja historia muistaa lähinnä kuolleiden lukumäärää. Kuolleiden määrä sinänsä ei vaikuta ensihoitoa vaativien potilaiden määrään, mutta riskianalyyseissä ymmärtääkseni pyörii teoreettisia tilanteita, joissa paikalla on huomattavasti vammoille altistuneita potilaita. Myyrmannissa jollain tapaa loukkaantuneita oli yli 200. Jyväskylän turmajunassa oli noin 300 matkustajaa. Kattavimmista riskikartoituksista löytynee tapahtumia, joiden numeerisia arvoja voin vain veikkailla. Eräs julkisissa lähteissä mainittu, suurempaa populaatiota koskenut häiriintyneen henkilön teko oli Upinniemen varuskunnan vesilaitoksen säiliöön kaadettu yli 3 kiloa elohopeaa 1985. Altistuneiden lukumäärä ei ole aivan pieni, mutta onneksi elohopea ei kummoista vaikutusta tuollaisenaan saa aikaan.

Ehkä laajempien hätäkeskusten myötä myös tiedonsiirto ja valmiudet mm. triage -puolellakin alkavat kehittymään. Pakkohan nämä lento-onnettomuusskenaariot sun muut on pakko ajaa hyvin sisään uusiinkin hätäkeskuksiin.

[dino]

Hätäkeskusuudistuksen vastustajien joukko kasvaa eduskunnassa, kertoo Keskisuomalainen tämän aamun paperisessa lehdessä. Keskisuomalaisen eduskuntaryhmien puheenjohtajille tekemän puhelinkyselyn perusteella oppositio haluaa palauttaa asian uudelleen tarkasteltavaksi.

Myös hallituspuolueista löytyy lehden mukaan halua päätöksen pyörtämiseen.

http://www.ksml.fi/uutiset/kotimaa/h%C3%A4t%C3%A4keskusratkaisua-vaaditaan-uusiksi/544066

[{BS}]

Tom Silfvast avasi vähän asiaa tänään. Hyväähän asiassa on se, että nyt järjestetään sama järjestelmä kaikille tahoille (pelastustoimi, sairaankuljetus ja poliisi) ja eri toimipaikkojen järjestelmä toimii yhdessä ja tiedot saa kaikkialta.

Ongelmia on ollut mm. siinä, että poliittinen johto sotkee koko ajan asiaa poliittisin perustein ja mm. terveyspuolelta ei kysytty mitään sijoituspaikoista, vaan sisäministeri päätti asiosta suoraan omin perustein (politiikkaa). Ei katsottu esim Erva-alueita, vaan nyt halkaistaan alueita kahtia eri hätäkeskuksille.

[-VF-]

Ongelmia on ollut mm. siinä, että poliittinen johto sotkee koko ajan asiaa poliittisin perustein ja mm. terveyspuolelta ei kysytty mitään sijoituspaikoista, vaan sisäministeri päätti asiosta suoraan omin perustein (politiikkaa).

Kyllä ylioppilasmerkonomin koulutus tuo riittävän kompetenssin tällaisen asian päättämiseen. :D

[Luuriapina]

Suurimpana lähitulevaisuuden ongelmana on henkilöstön riittävyys, josta esimerkkinä:

Maaliskuussa täällä(kin) esitin asian, että millä hätäkeskuslaitos aikoo ylläpitää lopetettavat hätäkeskukset pystyssä siihen asti, kunnes "viimeinen sammuttaa valot"? Ei ole minkäänlaista vastausta tullut yhtään mistään. Asiaa kysyttiin yo-merkonomilta itseltääkin talon henkilöstöseminaarissa Espoossa keväällä >> hätäkeskuslaitos ratkaisee ongelman itse.

Nyt kun eletään marraskuuta (8kk eteenpäin), niin alkaa olemaan käsillä ajat jolloin tekisi jo mieli todellakin sammuttaa ne valot. Eräässä yövuorossa säikäytin kolleegaani, kun menin leikkimielisesti pöydän alle piiloon hänen käydessään vessassa. Tullessaan saliin hän törmäsi todellisuuteen, ettei siellä näkynyt enää ketään. Olimme kahdestaan aamuyön viimeiset tunnit (jos ei lasketa kolmantena kahvikeitosta palannutta täydennysopiskelijaa mukaan, jolle kolleegani oli ns. takapiruna, eli ei itsenäistä työskentelyä vielä ollut oikeutta tehdä) ja mietittiin, että onko tässä enää mitään järkeä?

Hauskaa ollut seurata myös rekrytointia aluksi Porin alueellisille lisäkursseille, koska "muuttamattomien päivystäjien tilalle koulutetaan uusia". Kovasti haluttiin kuitenkin niistäkin maakunnista hakijoita, joista paikallistuntemus jää ihan nollaan.

[Pöllö]

Kyllä ylioppilasmerkonomin koulutus tuo riittävän kompetenssin tällaisen asian päättämiseen. :D

Mutta kyllähän Hölmlynd (menikö ääntämys rantaruotsalaisittain?), tuo porilaisten lahja Stadin tapp aluepolitiikalle ja hätäkeskuslaitoksen tuhoam kehittämiselle, niiiin vakuuttavasti yrittää äänenpainoillaan ja näppärällä kaulahuivivalinnallaan kertoa kansalaisille, miten mm. liikennevälinepalo (pieni) on ymmärrettävästi hyvin kiireellinen pelastustehtävä.

Ja miettikääs, kun Porissa on hieno keskusmonumentti toisen toh ministerin, arvoisan varkautelaisen Rajamäen "kansainvälisestikin ainutlaatuiselle" organisaatiolle, niin väkeä on saatu "Helsingistä pois", luotu ministeriuralla joku pysyvä ja otsikoissa ollut (valitettavasti myös siellä pysyvä) muistomerkki. Kun hätäkeskuspäivystäjien määrä saadaan oikeasti laskettua nollaan, niin ajatelkaa mikä säästö: ei enää poliisin, pelastustoiminnan tai ensihoidon kiireellisiä tehtäviä ollenkaan. Ollaan ihan niinkuin joskus vuosikaudet sitten, tuossa ihanassa agraarionnelassa, maailmassa jossa ei ollut hätää tai jos olikin, niin viisas poliitikko kertoi vaalikarj kansalaisille, että he elävät maailman parhaassa maassa...

Mitenkäs kummassa mieleen tuli 2000AD-sarjan albarista jostain Joe Dredd -tarinasta lohkaisu "jos siihen uskotte, uskotte mihin tahansa".