Jump to content

Archived

This topic is now archived and is closed to further replies.

huhtsa

jatko-opiskelu?

Recommended Posts

huhtsa

Kannattaako laboratoriohoitajan lähteä yliopistoon lukemaan hoitotieteitä? Miten se muuttaa työnkuvaa?

onko täällä joku lähtenyt yliopistoon lukemaan jotakin tieteitä?

Itseäni kiinnostaa kansanterveystiede,mutta mietin etä olisiko hoitotieteet järkevämpi  vaihtoehto ajatellen laboratoriohoitajakoulutustani...

Share this post


Link to post
Share on other sites
Sibbe

Labrahoitajalle ehkä enemmän oman alan vaihtoehto on kliininen laboratoriotiede, jota Oulun yliopistossa opetetaan.

Share this post


Link to post
Share on other sites
huhtsa

Tiedän. Mutta olen perheellinen ja asumme tampereella joten paikkakunnan muutos ei tule kysymykseen.

Labrahoitajalle ehkä enemmän oman alan vaihtoehto on kliininen laboratoriotiede, jota Oulun yliopistossa opetetaan.

Share this post


Link to post
Share on other sites
Chine

Mä en tiedä olenko ihan väärässä mutta joihinkin yliopistoihin vaaditaan sh;n paperit että pääsee lukemaan hoitotoedettä..?

Share this post


Link to post
Share on other sites
Satu

Mä en tiedä olenko ihan väärässä mutta joihinkin yliopistoihin vaaditaan sh;n paperit että pääsee lukemaan hoitotoedettä..?

Eikö luulis olevan yhtenäiset pääsyehdot noihin opintoihin kaikissa yliopistoissa? Ainakin Oulussa pääsee normi 120 ov:n (vai mitä pylpyröitä nykyään ovatkaan) lähäritutkinnolla. Oulun yliopiston sivuilla sanotaan

Koulutukseen hyväksyttäviltä vaaditaan pääsääntöisesti soveltuva terveysalan tutkinto. Soveltuvia tutkintoja ovat terveydenhuollon opistoasteen erikoistutkinnot, terveydenhuollon erikoistumislinjan opistoasteen tutkinnot tai terveysalan ammattikorkeakoulututkinnot. Terveyshallintotieteen tieteenalaohjelmaan voidaan hyväksyä enintään kolme (3) korkeakoulukelpoisuuden saavuttanutta hakijaa, joilla ei ole mitään edellä lueteltua soveltuvaa terveysalan tutkintoa.

Share this post


Link to post
Share on other sites
norah

Mutta eikös noi opistoasteen tutkinnot tarkoita nimenomaan entisajan sh- tutkintoa? Lähihoitajahan on kouluasteen tutkinto.

Share this post


Link to post
Share on other sites
Julma

Mä en tiedä onko kouluasteen tutkinto muutenkuin puhekielessä, mutta siitä olen samaa mieltä että opistotaso tarkoittaa sitä entisaikojen sh-tutkintoa.

Lh-tutkinnoista puhutaan usein toisen asteen tutkintona, joka taitaa olla myös se oikea nimi.

Kouluasteen hoitaja on esimerkiksi perushoitaja.

Wikipedia: Kouluaste

Kouluasteen tutkinto on vanha ammatillisista tutkinnoista käytetty nimitys. Nykyään puhutaan toisen asteen tutkinnoista (ensimmäinen aste on peruskoulu ja kolmas aste korkeakouluopinnot). Kouluasteen yläpuolella olivat aikanaan opistoasteen tutkinnot.

EDIT: Selvennys:

Kouluasteen tutkinto: Perushoitaja, lastenhoitaja jne.

2. asteen tutkinto: Lähihoitaja

Opistoasteen tutkinto: Sairaanhoitaja

3. asteen tutkinto: Sairaanhoitaja (AMK)

Share this post


Link to post
Share on other sites
Piikkis

Mä meinasin lähteä lukemaan syksyllä ylempää amk-tutkintoa, nimikkeellä Kliininen asiantuntija. Olis juuri sitä mitä haluaisin tehdä, jos vaan pääsee kouluun  :D. Maaliskuussa pääsykokeet, pitäis varmaan kohta alkaa lukemaan pääsykoekirjoja.. Ne kun ei taida olla sieltä mielenkiintoisimmasta päästä..  :(

Share this post


Link to post
Share on other sites
Sputnik

Tsemppiä Piikki-Pirkko!

Mua kiehtoo ajatus kliinisen laboratoriolääketieteen opiskelusta yliopistossa, mutta tosiasia on, että resursseja koulun penkille lähtemiseen ei ole.

Share this post


Link to post
Share on other sites
Piikkis

Ja ootko Sputnik tietoinen, että sitä Kliinisen laboratoriolääketieteen ohjelmaa ollaan ajamassa alas? Eli voi olla että kohta ei enää pysty sitäkään opiskelemaan  angry.png Vaikka ei mullakaan oo kyllä mitään mahdollisuuksia Ouluun lähteä..

Share this post


Link to post
Share on other sites
Cardina

Kannattaako laboratoriohoitajan lähteä yliopistoon lukemaan hoitotieteitä? Miten se muuttaa työnkuvaa?

onko täällä joku lähtenyt yliopistoon lukemaan jotakin tieteitä?

Itseäni kiinnostaa kansanterveystiede,mutta mietin etä olisiko hoitotieteet järkevämpi  vaihtoehto ajatellen laboratoriohoitajakoulutustani...

Hmmm... kyllä työnkuva muuttuu, jos haluat sen muuttuvan. Voihan sitä ottaa hoitotieteen pääaineekseen ja sitten lukea sivuaineena yhtä paljon kansanterveystiedettä. Tai toistepäin... Ja sit jos suorittaa laudatur-tason kasvatustieteen opinnot ja auskultoinnin niin saa opettajapätevyyden (olettaen siis, että on labrahoitajana vähintään 3 vuotta työkokemusta).

Ja millätahansa aineyhdistelmällä on mahdollisuuksia saada tutkijan pestejä esim. THL:stä tai yliopistoista tms. Usein ne on määräaikaisia, koska rahoitus on aina tutkimuskohtaista.

itseäni ajaa skeptinen uteliaisuus eteenpäin. Epäilen vahvasti noita ylempiä AMK-tutkintoja ja varsinkin sitä, että olisivat jotenkin samantasoisia/vertailukelpoisia maisteriopintojen kanssa. Ehkä täytyy siis hakeutua johonkin ylempään AMK-tutkintoon, että voisi sitten sanoa ihan omakohtaisten kokemusten perusteella jotain.  8)

Jaa-a, mutta pääsisinköhän mää eres, kun nääs jätin ton AMK:n kesken (puuttuu yrittäjyys 2 ov)...

Share this post


Link to post
Share on other sites
Secure

Moi

Mietiskelin vaan, että minkä takia ihmiset ylipäätään jatko-opiskelee ja millä perusteella jatko-opiskeltava ala valitaan?

elikkäs

a) alkaako vanha ammatti kyllästyttää

cool.png haluaako lisää tietoa omasta ammattialasta

c) vaihtelua elämään/uusia haasteita?

d) parempi palkka/ muut työedut (es. pitkät lomat tai arkityö)?

tai jotain ihan muuta?

Share this post


Link to post
Share on other sites
Cardina

Moi

Mietiskelin vaan, että minkä takia ihmiset ylipäätään jatko-opiskelee ja millä perusteella jatko-opiskeltava ala valitaan?

elikkäs

a) alkaako vanha ammatti kyllästyttää

cool.png haluaako lisää tietoa omasta ammattialasta

c) vaihtelua elämään/uusia haasteita?

d) parempi palkka/ muut työedut (es. pitkät lomat tai arkityö)?

tai jotain ihan muuta?

"Vanha ammatti" (sairaanhoitaja) ei ole koskaan kyllästyttänyt, vaikka siitä onkin vuosien (en edes viitsi kertoa monenko :o) kokemus. Aina, jos on alkanut turruttaa, niin olen vaihtanut osastoa tai jopa sairaalaan ja paikkakuntaa.

Ja vuorotyöstä olen aina tykännyt - ja nimenomaan yötyöstä. Nyt en saa tehdä kumpaakaan.  :(

Mut ajoi tämä sama skeptinen uteliaisuus eteenpäin. Piti mennä itse opiskelemaan sitä, mitä eniten epäili, jotta vois paremmin perustella kantansa ettei ihan vaan omia ennakkoluuloja pidä faktana.

Ja haasteita elämään...

Share this post


Link to post
Share on other sites
Piikkis

Moi

Mietiskelin vaan, että minkä takia ihmiset ylipäätään jatko-opiskelee ja millä perusteella jatko-opiskeltava ala valitaan?

elikkäs

a) alkaako vanha ammatti kyllästyttää

cool.png haluaako lisää tietoa omasta ammattialasta

c) vaihtelua elämään/uusia haasteita?

d) parempi palkka/ muut työedut (es. pitkät lomat tai arkityö)?

tai jotain ihan muuta?

Mulla ainakin se, että saisi pätevyyttä tehdä vähän muunkinlaisia töitä, esimerkiksi asiantuntijatehtävissä  toimiminen kiinnostaa kovasti. Fakta kun on, että saa olla aika hyvä tuuri, että pääsee vaativampiin tehtäviin ilman lisäkoulutusta. Toki työkokemus ja persoona merkitsee paljon, mutta kyllähän sitä itsekin toivoo myös muunlaista pätevyyttä toimia uusissa töissä.

Ja tuohon Cardinan kommenttiin, en osaa verrata yliopisto-opetusta ja YAMK-tutkintoa keskenään kun en ole vielä kummassakaan ollut, mutta AMK puolella mua kiehtoo se käytännönläheisyys (konkreettisia tehtäviä työelämässä) joka mun mielikuvan mukaan puuttuu taas yliopistopuolelta. Oon kyllä miettinyt yliopistoakin, mutta se sitten taas vaatisi joko ammatin vaihtoa biologiksi  :) tai muuttoa Ouluun, jossa ei vissiin sielläkään kohta saa opiskellla meidän alaa..

Ja kyllä mullakin toi uteliaisuus ajaa eteenpäin, niin töissä kun opiskelussakin.

Share this post


Link to post
Share on other sites

×
×
  • Create New...