Jump to content

Arkistoitu

Tämä aihe on arkistoitu, siihen ei voi enää vastata.

janina

Remmit kiinni

Recommended Posts

janina

Hieman pisti pohtimaan eristämiskäytäntö. SE on tietysti tunnettu asia et missä tahansa muualla saadaan levoton ihminen sitoa vaikka sänkyyn kiinni ilman mitään sen ihmeellisempiä seurantoja. PSyk puolella meitä sitoo erittäin tarkat säädökset ja lait miten sitoa ja ketä ja miksi mihin. Ihan hyvä niin. Näin sen pitää ollakin. MUTTA....mitä sanoo laki ja sanooko mitään tällaisesta tilanteesta : sekava vanhus, sydän ei meinaa pettää ku juoksee pitkin käytävää koko päivän eikä kykene olee paikoillaan. No päivällä geriatrisessa tuolissa kiinni ja jatkuvan valvonnan alla. Yöksi tuntuu epäinhimilliseltä raahata eristyshuoneeseen nukkumaan ( tarvitaan mahdollisesti muille potilaille ja huone kolkko tietysti ). Pistetään remmit kiinni vanhuksen omaan sänkyyn ,mitä osastolla ei aikaisemmin ole tehty.On siis remmeissä mutta omassa huoneessaan omassa sängyssään. Mikä valvonta ? Laillista ? Eristyshuonettahan koskee tietyt säännöt millainen sen pitäisi olla potilaan turvallisuuden takia... mielipiteitä ja faktoja... ?? :-

Jaa tämä kirjoitus


Suora linkki
Jaa toisille sivustoille
huslainen

 

sekava vanhus, sydän ei meinaa pettää ku juoksee pitkin käytävää koko päivän eikä

Ei kai nyt sentään tarkoitus ole, että pumppu pettää? Ikäviä nämä painovirhepaholaiset :)

Jaa tämä kirjoitus


Suora linkki
Jaa toisille sivustoille
Fiu

Aikoinaan kun olin tekemässä keikkaa erään tk:n vuodeosastolla, niin siellä oli täysin dementoitunut vanhus joka aiheutti harmaita hiuksia itse kullekkin... Eräs kerta iltavuorossa tämä muori sitten innostui oikein kunnolla ja yötä kohti meno vain yltyi. Lopulta muori paineli ilkosillaan ympäri osastoa ilman rollaattoriaan ja herätteli muita potilaita kun etsiskeli poikaansa. Kauaa emme uskaltaneet tätä menoa katsella (muori sekaisin kuin seinäkello eikä pystyssä meinannut pysyä). Yritettiin siinä sitten vielä soittaa omaisille ja päivystävälle lääkärille, jotta oltaisiin saatu lupa laittaa muori lepareihin. Noh, omaiset ei vastannut ja päivystävä lekurikin oli sellaisessa tilanteessa ettei kiinni saatu. Käytettiin sitten hieman omaa maalaisjärkeämme ja laitettiin mummo omin lupinemme lepareihin (vaikka tiesimme että siitä voi tulla meille enemmänkin kuin sanomista). Onneksi sinä iltana iltavuorossa ja yövuorossa oli riittävästi porukkaa, jotta valvontakin muorille järjestyi. Aamulla sitten saatiin omaisilta ja osaston omalta lääkäriltä lupa käyttää lepareita kyseisellä muorilla.

Jaa tämä kirjoitus


Suora linkki
Jaa toisille sivustoille
Sini

Tuolla TK:ssa tai vanhainkodeissa ongelma on juuri valvonta. Eli lupa sitomiseen saadaan yleensä sekä omaisilta että lääkäriltä, mutta harvassa paikassa on riittävästi henkilökuntaa seurantaan. Usein vanhukselle laitetaan pyörätuoliin ns. turvavyö. Pariin otteeseen olen itsekin tullut paikalle, kun potilas on valunut tuolissa alaspäin ja lähes hirttäytynyt kyseiseen vyöhön. Hoitajille yhtälö on mahdoton, kun pitäisi olla päiväsalissa valvomassa ja samalla hoitaa osaston muut potilaat/asukkaat.

Jaa tämä kirjoitus


Suora linkki
Jaa toisille sivustoille
Fiu

Tuo valvonnan puute on tosiaankin varmaan suurin ongelma  :- Aina kun ei meinaa resurssit riittää siihen. Kuvitellaan, että se riittää kun sidotaan johonkin pyörätuoliin ja annetaan sitten istua siinä omissa oloissaan siihen asti kun siirretään takaisin sänkyyn... Tuollaisissa tilanteissa voisi potilaankin turvallisuuden kannalta olla parempi jättää hänet vuoteeseen, jos ei henkilökunnalla ole mahdollisuutta valvoa. Tai sitten kärrätään potilas esim. aulaan/oleskeluhuoneeseen/käytävälle  istumaan, jossa on koko ajan jonkinnäköistä liikettä ja ongelmat huomataan ajoissa.  :)

Jaa tämä kirjoitus


Suora linkki
Jaa toisille sivustoille
Vieras: medi

Serenase? Heminevrin? Catapresan?

Jaa tämä kirjoitus


Suora linkki
Jaa toisille sivustoille
Osku

Catapresan?

Jaa tämä kirjoitus


Suora linkki
Jaa toisille sivustoille
Vieras: medi

Catapresan?

MIten Catapresan liittyy potilaan sitomiseen?  :nauraa: Toki rauhottuuhan se isompikin ihminen kun sitä tarpeeksi lykkii :)

Klonidiini on varsin yleisesti käytetty rauhoittava i.v.:sti pienillä annoksilla (15-30 mikrogrammaa/annos) Ruotsissa tehohoidossa, varsinkin kokenemmat anestesialääkärir määräävät usein.

Onhan klonidiinin indikaatioina FASS:issa (paikallinen Pharmaca) mm. sekavuus, abstinessioireiden hoito opiaattivaikutuksella.

Sitomiseen se liittyy siten, ettei aina ehkä tarvitse sitoa jos lääkitsee.

Eihän nyt tullut haavaa Oz:n sieluun?

Jaa tämä kirjoitus


Suora linkki
Jaa toisille sivustoille
Osku

Klonidiini on varsin yleisesti käytetty rauhoittava i.v.:sti pienillä annoksilla (15-30 mikrogrammaa/annos) Ruotsissa tehohoidossa, varsinkin kokenemmat anestesialääkärir määräävät usein.

Onhan klonidiinin indikaatioina FASS:issa (paikallinen Pharmaca) mm. sekavuus, abstinessioireiden hoito opiaattivaikutuksella.

Sitomiseen se liittyy siten, ettei aina ehkä tarvitse sitoa jos lääkitsee.

Ruotsista en tiedä, mutta suomessa se on verenpainelääke. Tosin kokemukseni psyk puolelta on nolla, joten kaikki on tietenkin mahdollista.

Eihän nyt tullut haavaa Oz:n sieluun?
Mitähän mahdat tolla nyt taas tarkottaa?  :) Jos sulla on tarve avautua taas jostakin niin kerro mikä mieltä painaa.  :nauraa:

Jaa tämä kirjoitus


Suora linkki
Jaa toisille sivustoille
Vieras: medi

Klonidiini on varsin yleisesti käytetty rauhoittava i.v.:sti pienillä annoksilla (15-30 mikrogrammaa/annos) Ruotsissa tehohoidossa, varsinkin kokenemmat anestesialääkärir määräävät usein.

Onhan klonidiinin indikaatioina FASS:issa (paikallinen Pharmaca) mm. sekavuus, abstinessioireiden hoito opiaattivaikutuksella.

Sitomiseen se liittyy siten, ettei aina ehkä tarvitse sitoa jos lääkitsee.

Ruotsista en tiedä, mutta suomessa se on verenpainelääke. Tosin kokemukseni psyk puolelta on nolla, joten kaikki on tietenkin mahdollista.

Eihän nyt tullut haavaa Oz:n sieluun?
Mitähän mahdat tolla nyt taas tarkottaa?  :)

No, mun psykiatrian kokemukseni on vähintään -1, ja onhan se täälläkin verenpainelääke, mutta kuten sanottu; noilla annoksilla erittäin käytetty sekavuuteen ja rauhattomuuteen somaattisellakin puolella, lähinnä kuitenkin paikoissa joissa potilasta muutenkin valvotaan (verenpaine,jne), lähinnä teholla.

Jaa tämä kirjoitus


Suora linkki
Jaa toisille sivustoille
Osku

No, mun psykiatrian kokemukseni on vähintään -1, ja onhan se täälläkin verenpainelääke, mutta kuten sanottu; noilla annoksilla erittäin käytetty sekavuuteen ja rauhattomuuteen somaattisellakin puolella, lähinnä kuitenkin paikoissa joissa potilasta muutenkin valvotaan (verenpaine,jne), lähinnä teholla.

Aina sitä oppii uutta. En ole k.o aineeseen tuossa yhteydessä törmännyt.

Oliko sulla vielä jotain lisättävää mun sielunhoitoon liittyen? ^-^

Jaa tämä kirjoitus


Suora linkki
Jaa toisille sivustoille
Fiu

Catapresaniin en ole törmännyt käytettävän rauhoittavana, mutta Serenase ja Heminevrin kyllä tulleet tutuksi. Itseasiassa tuolla esimerkkini muorillakin oli käytössä Serenase. Mutta täälläpäin jotkut lääkärit kaihtavat tuota Serenasea vanhustenhoidossa  :)

Jaa tämä kirjoitus


Suora linkki
Jaa toisille sivustoille
Vieras: medi

Oliko sulla vielä jotain lisättävää mun sielunhoitoon liittyen?

Onhan sielusi valmis?

Oletko ajatellut koskaan iäisyyttä(si)?

Voi hyvin, Jumalan terve!

Jaa tämä kirjoitus


Suora linkki
Jaa toisille sivustoille
Telaketju

Jeesus kanssamme,käytämmehän suomessa myös verenpainelääkkeitä psyk. oireisiin.

Jaa tämä kirjoitus


Suora linkki
Jaa toisille sivustoille
otto

Mielenterveyslakihan sen kertoo. Eli potilaan on oltava tarkkailussa tai tahdostariippumattomassa hoidossa että häneen voidaan kohdistaa pakko/rajoitustoimia. Sitominen kuuluu erityisiin rajoituksiin. Tämä siis jos toimit psykiatriassa. Muualla asia on enempi sekavaa.

22 e §

Erityiset rajoitukset

Potilas saadaan vastoin tahtoaan eristää muista potilaista:

1) jos hän käyttäytymisensä tai uhkauksensa perusteella todennäköisesti vahingoittaisi itseään tai muita,

2) jos hän käyttäytymisellään vakavasti vaikeuttaa muiden potilaiden hoitoa tai vakavasti vaarantaa omaa turvallisuuttaan tai todennäköisesti vahingoittaa omaisuutta merkittävästi, taikka

3) jos potilaan eristäminen on välttämätöntä muusta erittäin painavasta hoidollisesta syystä.

Eristetylle potilaalle on annettava soveltuva vaatetus.

Edellä 1 momentissa tarkoitetuissa tilanteissa hoitohenkilökuntaan kuuluva saa käyttää potilaan kiinnipitämiseen tämän eristämiseksi välttämättömiä voimakeinoja. Asiasta on välittömästi ilmoitettava potilasta hoitavalle lääkärille.

Potilasta voidaan pitää kiinni muissakin kuin 1 momentin 1 ja 2 kohdassa mainituissa tilanteissa, jos se hoidollisista syistä on välttämätöntä.

Edellä 1 momentin 1 kohdassa tarkoitetussa tilanteessa potilas saadaan myös sitoa vyöllä tai muulla vastaavalla tavalla, jolleivät muut toimenpiteet ole riittäviä.

Potilaan eristämisestä ja sitomisesta päättää potilasta hoitava lääkäri suorittamansa tutkimuksen perusteella. Kiireellisissä tapauksissa hoitohenkilökuntaan kuuluva saa väliaikaisesti eristää tai sitoa potilaan, minkä jälkeen asiasta on välittömästi ilmoitettava lääkärille.

22 f §

Erityisten rajoitusten kesto ja niiden täytäntöönpanon valvonta

Potilaan kiinnipitäminen, eristäminen tai sidottuna pitäminen on lopetettava heti, kun se ei enää ole välttämätöntä. Potilasta hoitavan lääkärin on arvioitava eristetyn tai sidotun potilaan tila niin usein kuin tämän terveydentila edellyttää ja päätettävä toimenpiteen jatkamisesta tai lopettamisesta.

Kun potilas on määrätty eristettäväksi tai sidottavaksi, on hänelle samalla määrättävä vastuuhoitaja, jonka tulee huolehtia siitä, että potilas saa toimenpiteen aikana riittävän hoidon ja huolenpidon ja mahdollisuuden keskustella hoitohenkilökunnan kanssa. Sidotun tai alaikäisen potilaan tilaa on jatkuvasti seurattava siten, että hoitohenkilökunta on näkö- ja kuuloyhteydessä potilaaseen.

Yli 12 tuntia jatkuneesta potilaan eristämisestä ja yli kahdeksan tuntia jatkuneesta potilaan sitomisesta on viipymättä ilmoitettava potilaan edunvalvojalle tai lailliselle edustajalle.

Lääninhallitukselle on kahden viikon välein toimitettava ilmoitus potilaiden eristämisistä ja sitomisista. Lääninhallitukselle tehtävässä ilmoituksessa on mainittava potilaan tunnistetiedot, tiedot toimenpiteestä ja sen syystä sekä toimenpiteen määränneen lääkärin nimi. Lääninhallituksen tulee hävittää potilasta koskevat tunnistetiedot kahden vuoden kuluttua tietojen saamisesta.

Talon omissa ohjeissa/määräyksissä on yleensä tarkemmat ohjeet. Sitominen on sitomista tapahtuipa se sitten missä huonetilassa tahansa. Ja huomaa tämä " Sidotun tai alaikäisen potilaan tilaa on jatkuvasti seurattava siten, että hoitohenkilökunta on näkö- ja kuuloyhteydessä potilaaseen." Meillä asiaa on helpotettu kameroilla ja kuuntelulaitteilla eristys/leposide huoneisiin. Kameroita voidaan seurata kansliasta. Alaikäisellä käytämme aina vierihoitajaa.

Sitä en kyllä keksi missä laissa annetaan omaisille lupa päättää sitomisesta. Yleensä pakkotoimet muualla kuin psykiatriassa perustuvat käytäntöihin, eivät lakiin. Sitominen ja eristäminen ovat senlaatuisia puutumisia ihmisen perusoikeuksiin ettei niitä ilman lakia voi tehdä. Nykyinen tilanne on todella huono ja vaarantaa henkilökunnan oikeusturvan.

Jaa tämä kirjoitus


Suora linkki
Jaa toisille sivustoille
Sini

Meillä on ollut tapana informoida omaisia kun potilas täytyy sitoa. Kyse ei siis ole luvan pyytämisestä vaan tiedottamisesta. Se on samalla oman nahan turvaamista kun säännöt ovat niin epäselvät.  Lääkärin lupa on toki oltava.

Jaa tämä kirjoitus


Suora linkki
Jaa toisille sivustoille
nursio

Meillä on ollut tapana informoida omaisia kun potilas täytyy sitoa. Kyse ei siis ole luvan pyytämisestä vaan tiedottamisesta. Se on samalla oman nahan turvaamista kun säännöt ovat niin epäselvät. Lääkärin lupa on toki oltava.

Meillä on ylilääkärin ohjeen mukaan tulkittu lain määräystä siten että pykälällä, jossa käsketään ilmoittaa erkkaamisen pitkittymisestä edunvalvojalle tms, tarkoitetaan holhouksenalaisia potilaita. Omaisille ilmoittaminen ilman potilaan suostumusta on vaitiolovelvollisuuden rikkomista. Toki omaisiin päin ollaan yhteydessä jos potilas haluaa ja antaa luvan.

Jaa tämä kirjoitus


Suora linkki
Jaa toisille sivustoille
Sini

Se on hyvä että jossain on kunnon ohjeet. Taidat kuitenkin työskennellä psykan puolella. Itse puhun tk/vanhainkodeista. Usein kyse on dementoituneista potilaista, joiden edunvalvojana yleensä toimii joku omaisista. Ehkei aivan virallisesti mutta todellisesti. Tämän vuoksi juuri toivoisin selkeitä ohjeita. Nyt toimitaan kuten on toimittu ennenkin...eli joku on aloittanut tämän tyylin vuonna viisi ja sitä jatketaan. Lakipykäliä ei meistä hoitajista taida juuri kukaan tuntea eikä taida lääkäritkään olla kovin hyvin selvillä. :-

Jaa tämä kirjoitus


Suora linkki
Jaa toisille sivustoille
janina

se mikä on ongelma näiden sekavien vanhusten kanssa on juuri lääkitys. Joku tuolla ehdotti serenase ym. Vanhukset menee usein jalattomiksi lääkkeistä. Saa olla iaka tarkkana. Hyvin pienellä annoksella oltava. Usein se tuppaa vielä olee silleen et lääke ei vaikuta heti vaan kestää ennen ku rauhoittaa ja sit seuraavana päivänä jalaton ku iltapäivällä saannu serenasea.

Tietty jos pumppu ei kestä ja levoton niin lääkitään. Mielummin jalaton kuin kuollut mutta vanhusten lääkitys on ongelmallista

Jaa tämä kirjoitus


Suora linkki
Jaa toisille sivustoille
Vieras: medi

Aika jalattomaksi mä sanosin pokaakin joka on remmeillä sängyssä kiinni.

Kemiallinen leposide ei oo niin traumaattinen kokemus.

Jaa tämä kirjoitus


Suora linkki
Jaa toisille sivustoille
Medina

Meillä on ollut tapana informoida omaisia kun potilas täytyy sitoa. Kyse ei siis ole luvan pyytämisestä vaan tiedottamisesta. Se on samalla oman nahan turvaamista kun säännöt ovat niin epäselvät. Lääkärin lupa on toki oltava.

Meillä on ylilääkärin ohjeen mukaan tulkittu lain määräystä siten että pykälällä, jossa käsketään ilmoittaa erkkaamisen pitkittymisestä edunvalvojalle tms, tarkoitetaan holhouksenalaisia potilaita. Omaisille ilmoittaminen ilman potilaan suostumusta on vaitiolovelvollisuuden rikkomista. Toki omaisiin päin ollaan yhteydessä jos potilas haluaa ja antaa luvan.

Meilläkään ei omaisille ilmoiteta, ellei potilas näin halua. Ei vaikka päiväkausia joutuisi lepareissa olemaan. Ja vierihoitaja tapauksessa kuin tapauksessa, jos kyse leparierkasta.

Jaa tämä kirjoitus


Suora linkki
Jaa toisille sivustoille

×