Jump to content
MAINOS

tehyläisen ja ei-tehyläisen peruspalkka


katiska

Recommended Posts

Olet näköjään luonut ihan oman termin "normaalisitova työehtosopimus. En nyt ymmärrä. Mikä se on?huh.gif

Huomaan, että et ymmärrä asioita. Siksi tätä keskustelua on turha jatkaa. Tietoa työehtosopimuksesta.

Uuh...auch....näpäkkä kuitti  :o Ilo seurata kiihkeää keskustelua, josta itse vielä oppii jotain.

Fear Campaign

Suora linkki kommenttiin
Jaa toisille sivustoille

MAINOS
  • Vastauksia 88
  • Aloitettu
  • Uusin vastaus

"Samasta työstä sama palkka"- periaate tarkoittaa työtehtävien mukaista palkkahinnoittelua. Sairaalassa X sairaanhoitajan työtä tekevät sairaanhoitaja A ja sairaanhoitaja B. Aikaisemmin heidän peruspalkkansa oli sama, jos he tekivät samaa työtä samalla osastolla. Peruspalkan lisäksi sairaanhoitaja B saattoi saada henkilökohtaista lisää, koska hänellä oli erityistehtäviä tai hän hoiti tehtävänsä erityisen ansiokkaasti. Työvuosista tuli lisäkorvausta jne. , mutta periaatteena oli, että peruspalkka oli kaikilla sama samasta työstä. Tottahan toki tuloksellisuus ja se, miten työnsä hoitaa pitää palkita, mutta pitääkö palkita siitä, että kuuluu tai ei kuulu ammattiliittoon? Siitähän tässä on kysymys.

Tehy-sopimuksen myötä peruspalkkaa ei ratkaisekaan työtehtävät vaan se, mihin ammattijärjestöön kuuluu tai kuuluuko mihinkään. Sen seurauksena "samasta työstä sama palkka"- periaate on viskattu roskakoriin. Nyt palkan perusteena onkin ammattiliiton jäsenyys.

Väännetään tätä asiaa miten päin hyvänsä, on yhtä yhdenvertaista maksaa ei-tehyläiselle parempaa palkkaa kuin tehyläiselle, jos kerran toisinkin päin se on mahdollista.

Kunnissa, joissa on vähän tehyläisiä, järjestelyvaraerät ovat pieniä ja jaettavaa on vähän. Monissa pienissä kunnissa asia on näin. Muut KVTES:in piirissä olevat vievät sen jackpotin. Siihen on tyytyminen meidän tehyläisten.

Mielenkiintoista nähdä, mitä tulevat kunta-alan neuvottelut tuovat tullessaan, kun nyt tehyläisillä ei ole sanan sijaa neuvotteluissa. Niistähän se on sopinut jo itsensä ulos.

Mielenkiintoista keskustelua ollunna teillä...  :D Tuota samasta työstä samaa palkkaa on vielä hieman kommentoitava. Pitää tässä edelleen muistaa, että on kaksi aivan eri asiaa nykyään nämä peruspalkka sekä tehtäväkohtainen palkka. Tosiasia on, että peruspalkat ovat kaikilla tehyläisillä samat ja kaikille ei tehyläisillä samat, siis KVTES:n liitteen kolme tehtävistä, poikkeuksena hoi40 hinnoittelussa olevat. Näillähän on edelleen täysin sama peruspalkka, riippumatta kuulutaanko tehyyn, eli ei. Mutta se huvittavuus tulee edelleen siitä, että kun Y-taulukoista mentiin tehtäväkohtaisiin palkkoihin, ei enään käytännössä missään ole maksettu samasta työstä samaa tehtäväkohtaista palkkaa... (HK-lisä on taas aivan oma asiansa) Ei ennen tehy-pöytistä eikä sen jälkeen.

Suora linkki kommenttiin
Jaa toisille sivustoille

Ja oli ihan pakko jatkaa tuohon vielä, kun Katiska meinasi, että mitä syksy tuo tullessaan, kun tehyllä ei ole sanan sijaa neuvotteluissa.... Ja jatkoit vielä, että niistähän se on sopinut jo itsensä ulos... Tätä en minäkään nyt ihan ymmärrä kokonaisuudessaan... Tarkoitatko, nyt pelkästään palkankorotuksia, vai ihan kokonaisuutta, kuten kunta-alan TES:n/VES:n määräyksiä mm. työajoista, työvapaista, neuvotteluoikeuksista jne...?

Kannattaa nimittäin muistaa, että työehtosopimuksissa edelleenkin sovitaan paljon muistakin asioista, kuin palkankorotuksista. Nämä muut asiat tehyläisten osalta päättyvät myös tammikuun 2010 lopussa, joten niistä asioita jos halutaan tehyn kanssa sopimukseen, tulee työantajan ihan normaalisti neuvotella ja sopia, tai ollaan jälleen sopimuksettomassa tilassa, tietenkin muistaen ns. jälkivaikutuksen.

Suora linkki kommenttiin
Jaa toisille sivustoille

Ja eikös sen tehy-pöytäkirjan yksi kohta ollut, että tehyläiset saavat samat korotukset mitkä nyt syksyllä sovitaan vuosille 2010-2011... Eli eipä kai tehyläiset itseään ole mistään "sopineet ulos" päin vastoin varmistivat vain, että saavat korotukset siinä missä muutkin ja ekä tarvitse tällä kertaa edes taistella asian eteen. Mitä vuosi 2011 tuo tullessaan, on sitten taas ihan oma tarinansa.

Suora linkki kommenttiin
Jaa toisille sivustoille

Olet näköjään luonut ihan oman termin "normaalisitova työehtosopimus. En nyt ymmärrä. Mikä se on?huh.gif

Huomaan, että et ymmärrä asioita. Siksi tätä keskustelua on turha jatkaa. Tietoa työehtosopimuksesta.

Wikipedia on wikipedia. Suomen työlainsäädäntö ei kuitenkaan tunnista muuta kuin  työehtosopimuksen ja yleissitovan työehtosopimuksen.

Vaikka käsitettä "Normaalisitovat työehtosopimukset" ei käytännössä olekaan olemassa, jopa wikipedia ilmoittaa niiden "velvoittavat vain niitä osapuolia, jotka ovat sopimuksen allekirjoittaneet, tai jotka kuuluvat järjestöön, joka on solminut työehtosopimuksen." Ei siis järjestäytymättömiä työnantajia. Vaikka tällä hetkellä työnantajat ovatkin järjestäytyneet meidän allalla melko hyvin, loppuu järjestäytyminen sillä hetkellä kun työnantajalle tulee edullisemmaksi olla järjestäytymätön. On muuten hyvä muistaa mm. se tosiasia, että työlainsäädännössämme ei ole määritelty työstä minimipalkkaa, se löytyy vain työehtosopimuksista.

Vapaalle:

Totinen tosiasia on, että peruspalkat eivät ole kaikille samat. Minulla on tehyläisenä pienempi peruspalkka kuin järjestäytymättömällä kollegallani ja syy siihen on vain ja ainoastaan kuulumiseni tehyyn, kiitos niin kehutun tehy-lisäpöytäkirjan. Ja näin on tämän kunnan kaikilla tehyläisillä. Eikä muuten tehy ole asiaan mitenkään reagoinut, ei ole kuulunut yhdenmukaisuusperiaatteista tai muistakaan tasa-arvovaatimuksista.

Toiseksi, Tehy on käsittääkseni lisäpöytäkirjassa sitoutunut KVTESsiin. Pääsopijajärjestöt neuvottelevat tulevan sopimuksen. TEHYä voidaan ehkä kuulla, mutta se ei ole siellä neuvottelemassa.

Ja kyllä, olen hyvin tietoinen siitä, että työehtosopimukset sisältävät paljon muutakin kuin palkkaratkaisut. Olisin toivonut, että TEHY ja tehyläiset olisivat sen muistaneet vuoden 2007 syksylläkin kun lähdettiin taistelemaan vain ja ainoastaan palkoista unohtaen sen kaiken muun, mistä olisi pitänyt sopia ja minkä eteen taistella. Silloin ei puhuttu muusta kuin palkasta ja palkankorotuksista. Tehyhän allekirjoitti työehtosopimuksen, jonka muut järjestöt (esim. super) neuvottelivat. TEHY-lisäpöytäkirjassa määriteltiin vain palkankorotukset.

Suora linkki kommenttiin
Jaa toisille sivustoille

Ja eikös sen tehy-pöytäkirjan yksi kohta ollut, että tehyläiset saavat samat korotukset mitkä nyt syksyllä sovitaan vuosille 2010-2011... Eli eipä kai tehyläiset itseään ole mistään "sopineet ulos" päin vastoin varmistivat vain, että saavat korotukset siinä missä muutkin ja ekä tarvitse tällä kertaa edes taistella asian eteen. Mitä vuosi 2011 tuo tullessaan, on sitten taas ihan oma tarinansa.

Minun muistaakseni TEHY-lisäpöytäkirjassa sovittiin, että tehyläiset saavat samat yleiskorotukset, mitkä muut järjestöt neuvottelevat ja sopivat vuosille 2010-2011. Kuinka varma olet siitä, että ylipäätään korotukset tulevat yleiskorotuksina? Muut järjestöt voivat sopia ne tulevaksi aivan muissa muodoissa, koska tässä taloudellisessa tilanteessa on turha kuvitella, että kunnissa tullaan jakamaan tulevina vuosina rahaa kun samaan aikaan käydään kovia keskusteluja lomautuksista, irtisanomisista ja henkilöstön vähentämisestä.

Suora linkki kommenttiin
Jaa toisille sivustoille

Olet näköjään luonut ihan oman termin "normaalisitova työehtosopimus. En nyt ymmärrä. Mikä se on?huh.gif

Huomaan, että et ymmärrä asioita. Siksi tätä keskustelua on turha jatkaa. Tietoa työehtosopimuksesta.

Wikipedia on wikipedia. Suomen työlainsäädäntö ei kuitenkaan tunnista muuta kuin  työehtosopimuksen ja yleissitovan työehtosopimuksen.

Vaikka käsitettä "Normaalisitovat työehtosopimukset" ei käytännössä olekaan olemassa, jopa wikipedia ilmoittaa niiden "velvoittavat vain niitä osapuolia, jotka ovat sopimuksen allekirjoittaneet, tai jotka kuuluvat järjestöön, joka on solminut työehtosopimuksen." Ei siis järjestäytymättömiä työnantajia. Vaikka tällä hetkellä työnantajat ovatkin järjestäytyneet meidän allalla melko hyvin, loppuu järjestäytyminen sillä hetkellä kun työnantajalle tulee edullisemmaksi olla järjestäytymätön. On muuten hyvä muistaa mm. se tosiasia, että työlainsäädännössämme ei ole määritelty työstä minimipalkkaa, se löytyy vain työehtosopimuksista.

Vapaalle:

Totinen tosiasia on, että peruspalkat eivät ole kaikille samat. Minulla on tehyläisenä pienempi peruspalkka kuin järjestäytymättömällä kollegallani ja syy siihen on vain ja ainoastaan kuulumiseni tehyyn, kiitos niin kehutun tehy-lisäpöytäkirjan. Ja näin on tämän kunnan kaikilla tehyläisillä. Eikä muuten tehy ole asiaan mitenkään reagoinut, ei ole kuulunut yhdenmukaisuusperiaatteista tai muistakaan tasa-arvovaatimuksista.

Toiseksi, Tehy on käsittääkseni lisäpöytäkirjassa sitoutunut KVTESsiin. Pääsopijajärjestöt neuvottelevat tulevan sopimuksen. TEHYä voidaan ehkä kuulla, mutta se ei ole siellä neuvottelemassa.

Ja kyllä, olen hyvin tietoinen siitä, että työehtosopimukset sisältävät paljon muutakin kuin palkkaratkaisut. Olisin toivonut, että TEHY ja tehyläiset olisivat sen muistaneet vuoden 2007 syksylläkin kun lähdettiin taistelemaan vain ja ainoastaan palkoista unohtaen sen kaiken muun, mistä olisi pitänyt sopia ja minkä eteen taistella. Silloin ei puhuttu muusta kuin palkasta ja palkankorotuksista. Tehyhän allekirjoitti työehtosopimuksen, jonka muut järjestöt (esim. super) neuvottelivat. TEHY-lisäpöytäkirjassa määriteltiin vain palkankorotukset.

Katiska, onkohan sinulla nyt oikeasti mennyt sekaisin peruspalkka ja tehtäväkohtainen palkka? Oletko missä hinnoittelussa? Toiseksi, pyydän sinua tutustumaan tehy-pöytäkirjan 1. pykälään ja varsinkin sen toiseen momenttiin..., niin sinulla hieman aukeaa tuo tehyn sitoutuminen KVTES:een...  :D

Ja edelleen, mikä työehtosopimuksen tehy on allekirjoittanut, jonka muut järjestöt (kuten super) ovat neuvotelleet? Jos tarkoitat KVTES:sta, niin voisitko ystävällisesti näyttää, mistä sieltä löytyy tehyn allekirjoitus. Lisäksi kannattaa muistaa, että tehy oli mukana neuvottelemassa KVTES:sta, samanpalkkaisuuspöytäkirjaa jne, ennenkuin muut järjestöt sen hyväksyivät...

Suora linkki kommenttiin
Jaa toisille sivustoille

Toiseksi, Tehy on käsittääkseni lisäpöytäkirjassa sitoutunut KVTESsiin. Pääsopijajärjestöt neuvottelevat tulevan sopimuksen.

Me emme ole KVTESsissa mukana (emme ole allekirjoittajia) vaan olemme sopineet KT:n kanssa että meihin sovelletaan KVTESsiä niiltä osin mitä ei Tehy-pöytäkirjassa ole sovittu.

TEHYä voidaan ehkä kuulla, mutta se ei ole siellä neuvottelemassa.

Kyllä KT joutuu meidän kanssa neuvottelemaan. Jos KVTES esim sovitaan sellaiseksi että me emme voi sitä hyväksyä, mikään ei velvoita meitä sitoutumaan siihen uudelleen sopimuskauden päätyttyä.

Tehyhän allekirjoitti työehtosopimuksen, jonka muut järjestöt (esim. super) neuvottelivat.

Väärin. Tehy oli mukana neuvottelemassa nykyisen KVTESsin, mutta jätti ainoana sen allekirjoitamatta koska ei voinut sitä sellaisenaan hyväksyä. Muuthan sen tuolloin allekirjoittivat.
Suora linkki kommenttiin
Jaa toisille sivustoille

Vieras: mielenterveystyöntekij

Olisin palannut tässä ketjussa kerrottuun Aamulehden juttuun Akaan palkkaerosta tehyjen ja ei tehyjen kesken. Kiinnostais kuulla onko paikallisten tehyn neuvottelijoiden ja ta:n kesken edety ja miten. Jos ei niin aiotaanko asiaa prosesoida esim. yhdenvertaisuus rikkomuksena. Itse aiemmassa kirjituksessani epäilin tällaisen liki 200 euron palkkaeron paikkansapitävyyttä, mutta japiksen aamulehden lainauksesta sai vaikutelman että palkkaero olisi syntynyt järjestelyerien kohdennuksten myötä.

Sitten vielä  kysymys Vapaalle;

taustalle ei ole kuitenkaan työehtosopimusta, kuten monessa päinvastaisessa tilanteessa...

Niin että mitä tarkoitit sillä ettei taustalla ole työehtosopimusta, tuntematta Akaan tilannetta sain käsityksen että korkeampaa palkkaa saavien taso johtuu juuri kvtes:n järjestelyerien kohdennuksesta.

Suora linkki kommenttiin
Jaa toisille sivustoille

Doh, tarkoitin sitä, että tehy-sopimus nostaa suoraan tiettujen hinnoitteluryhmien peruspalkat korkeammaksi, kuin ei tehyläisten. Lisäksi KVTES:n ja tehy-sopimuksen eroavaisuudet nostavat yleiskorotuksilla / vastavilla, jotka yleensä nostavat tva-järjestelmien tasoja, erinlaisiksi. Tätä tarkoitin sillä, että tuossa ei suoraan ole taustalla TES. Ymmärrän tuon pointin, mitä tarkoitat jve-kohdentamisilla. Eli jve-pottia kohdennettaessa on voinut käydä siten, että reaalipalkat eroavat toisistaan joissakin samankaltaisissa tehtävissä, riippuen tietenkin siitä, miten jve:t on neuvoteltu paikallisesti kohdennettaviksi... Jos esim. kvtes:n puolella on sovittu jve:t kohdennettavan johonkin sellaiseen tehtävään, hinnoitteluu tai ammattiryhmään, mihin ei tehy-sopparin jve:ää ole neuvoteltu kohdennettavan paikallisesti, voi hyvinkin käydä siten, että palkat ovat noin päin erisuuruisia, mutta vastaava tilannehan voi käydä ja monesti käykin toisinpäin. mm. tehy-valtaisissa työpaikoissa.

Suora linkki kommenttiin
Jaa toisille sivustoille

Toiseksi, Tehy on käsittääkseni lisäpöytäkirjassa sitoutunut KVTESsiin. Pääsopijajärjestöt neuvottelevat tulevan sopimuksen.

Me emme ole KVTESsissa mukana (emme ole allekirjoittajia) vaan olemme sopineet KT:n kanssa että meihin sovelletaan KVTESsiä niiltä osin mitä ei Tehy-pöytäkirjassa ole sovittu.

TeHy:läisiin pätee siis yleissitova sopimus muilta osin, kuten kaikkiin muihinkin.

TEHYä voidaan ehkä kuulla, mutta se ei ole siellä neuvottelemassa.

Kyllä KT joutuu meidän kanssa neuvottelemaan. Jos KVTES esim sovitaan sellaiseksi että me emme voi sitä hyväksyä, mikään ei velvoita meitä sitoutumaan siihen uudelleen sopimuskauden päätyttyä.

Onko tavoitteena neuvotella normaalisitova (on muuten käytännössä juridisesti ihan yleisesti käytetty termi, eikä kenenkään juuri keksimä) työehtosopimus tässä tapauksessa?

Sepä olisi kiva nähdä se soppa sitten.... :D

Fear Campaign

Suora linkki kommenttiin
Jaa toisille sivustoille

Vieras: mielenterveystyöntekij

Doh, tarkoitin sitä, että tehy-sopimus nostaa suoraan tiettujen hinnoitteluryhmien peruspalkat korkeammaksi, kuin ei tehyläisten. Lisäksi KVTES:n ja tehy-sopimuksen eroavaisuudet nostavat yleiskorotuksilla / vastavilla, jotka yleensä nostavat tva-järjestelmien tasoja, erinlaisiksi. Tätä tarkoitin sillä, että tuossa ei suoraan ole taustalla TES. Ymmärrän tuon pointin, mitä tarkoitat jve-kohdentamisilla. Eli jve-pottia kohdennettaessa on voinut käydä siten, että reaalipalkat eroavat toisistaan joissakin samankaltaisissa tehtävissä, riippuen tietenkin siitä, miten jve:t on neuvoteltu paikallisesti kohdennettaviksi... Jos esim. kvtes:n puolella on sovittu jve:t kohdennettavan johonkin sellaiseen tehtävään, hinnoitteluu tai ammattiryhmään, mihin ei tehy-sopparin jve:ää ole neuvoteltu kohdennettavan paikallisesti, voi hyvinkin käydä siten, että palkat ovat noin päin erisuuruisia, mutta vastaava tilannehan voi käydä ja monesti käykin toisinpäin. mm. tehy-valtaisissa työpaikoissa.

Jep eroja joillakin työpaikoilla on syntynyt joko siitä syystä että yleiskorotoksissa oli sopimuskausien alussa hienoinen eroavuus niiden eriaikaisuudesta tai siis korotusten alkamisajankohdasta johtuen. Eroja on sitten yleensä tasattu järjestelyerien kohdennuksessa, mutta toki kuten sanot niin niitä on voitu niissä myös kasvattaa. Näin näyttää Akaalla tapahtuneen. Mielestäni se ei ole hyväksi ainakaan kyseisten työyhteisöjen ilmapiirille tai työmotivaatiolle. Uskon kuitenkin että niin Akaan kuin muidenkin paikkakuntien  mahdolliset ja jopa marginaalisetkin erovuudet poistuu.  Jotenkin tällaisten Akaan kaltaisten poikkeusten jälkeen olen entistä tyytyväisempi ettei meillä Husissa näitä eroavuuksia ole päästetty syntymään. Siis sopimukseen perustuvia, joskaan eivät perusteltuja, nämä eroavuudet ovat myös Akaalla.

Suora linkki kommenttiin
Jaa toisille sivustoille

TeHy:läisiin pätee siis yleissitova sopimus muilta osin, kuten kaikkiin muihinkin
Tottakai, koska KT ja Tehy sopivat keskenään että KVTES:n ehtoja sovelletaan Tehyn sopimuksen osana niiltä osin, kuin Tehyn sopimuksessa ei ole toisin sovittu.

Onko tavoitteena neuvotella normaalisitova (on muuten käytännössä juridisesti ihan yleisesti käytetty termi, eikä kenenkään juuri keksimä) työehtosopimus tässä tapauksessa?
Kyllä hoitajien oma sopimus täytyy olla tavoite, ilman muuta. Ihan samalla tavalla kuin yksi yhtenäinen kaikkia hoitajia edustava liittokin. Onhan esim opettajilla ja lääkäreilläkin oma sopimus, miksei meilläkin.
Suora linkki kommenttiin
Jaa toisille sivustoille

Onko tavoitteena neuvotella normaalisitova (on muuten käytännössä juridisesti ihan yleisesti käytetty termi, eikä kenenkään juuri keksimä) työehtosopimus tässä tapauksessa?
Kyllä hoitajien oma sopimus täytyy olla tavoite, ilman muuta. Ihan samalla tavalla kuin yksi yhtenäinen kaikkia hoitajia edustava liittokin. Onhan esim opettajilla ja lääkäreilläkin oma sopimus, miksei meilläkin.

Kun on osattu linkittää wikipedian sivulle, jossa on tarinaa normalisoivasta työehtosopimuksesta, toivoisin, että joku linkittäisi jollekin viralliselle (finlex?) sivulle, missä määritellään, mitä normalisoiva työehtosopimus tarkoittaa.

Olen valmis myöntämään erehdykseni tämän asian suhteen, jos joku ystävällisesti minulle (ja kenties jollekin muulle asiasta kiinnostuneelle) esittäisi linkin, jossa kerrotaan, että työlainsäädännössä tällainen termi on virallisesti käytössä.

Suora linkki kommenttiin
Jaa toisille sivustoille

Onko tavoitteena neuvotella normaalisitova (on muuten käytännössä juridisesti ihan yleisesti käytetty termi, eikä kenenkään juuri keksimä) työehtosopimus tässä tapauksessa?
Kyllä hoitajien oma sopimus täytyy olla tavoite, ilman muuta. Ihan samalla tavalla kuin yksi yhtenäinen kaikkia hoitajia edustava liittokin. Onhan esim opettajilla ja lääkäreilläkin oma sopimus, miksei meilläkin.

Kun on osattu linkittää wikipedian sivulle, jossa on tarinaa normalisoivasta työehtosopimuksesta, toivoisin, että joku linkittäisi jollekin viralliselle (finlex?) sivulle, missä määritellään, mitä normalisoiva työehtosopimus tarkoittaa.

Olen valmis myöntämään erehdykseni tämän asian suhteen, jos joku ystävällisesti minulle (ja kenties jollekin muulle asiasta kiinnostuneelle) esittäisi linkin, jossa kerrotaan, että työlainsäädännössä tällainen termi on virallisesti käytössä.

Nyt puhuttiin "normaalisitovasta", eikä "normalisoivasta"...

http://www.google.fi/search?q=normaalisitova

Suora linkki kommenttiin
Jaa toisille sivustoille

Ok, väärässä olin. Taisi käydä kirotusvirhe googlettaessa.

Periaate on kuitenkin sama, olipa käsite mikä hyvänsä. Normaalisitova työehtosopimus sitoo järjestäytyneitä työnantajia. Järjestäytymättömät työnantajat eivät tee työehtosopimuksia. Eli jos työnantajapuoli eroaa työnantajajärjestöstä, ei työehtosopimus koske häntä.

Mutta jos työehtosopimus on yleissitova, ei työnantajan eroamisella, liittymisellä tai kuulumisella työnantajajärjestöön ole merkitystä, sillä kaikesta huolimatta sen on noudatettava yleissitovaa työehtosopimusta.

Työnantajat hallituksen tuella on jo saanut tupon kaadettua ja seuraavana on vuorossa yleissitovat työehtosopimukset tavoitteena päästä työpaikkakohtaiselle tasolle. Se on työnantajaliikeen ajatus ja tarkoitus. Kun se on päässyt tavoitteeseen, jompi kumpi osapuoli heikkenee. Työväenliikkeen voima perustuu joukkovoimaan, se on ainoa voima sillä.

Siis, miksi me tehyssä haluttaisiin luopua yleissitovasta työehtosopiksesta?  Miksi me haluamme niin kiihkeästi pitää liittoon kuulumattomat sopimuksen ulkopuolella? Eihän opettajien tai lääkärienkään sopimukset koske vain liittoon kuuluvia ja niin sen asian pitääkin olla. Ei työehtosopimusten saavutuksista pidä käydä huutokauppaa ja vaeltaa ammattiliitosta toiseen sen mukaan, mistä parhaimmat palat saa. Se on tehyn tuho, uskokaa pois.

Suora linkki kommenttiin
Jaa toisille sivustoille

Siis, miksi me tehyssä haluttaisiin luopua yleissitovasta työehtosopiksesta?  Miksi me haluamme niin kiihkeästi pitää liittoon kuulumattomat sopimuksen ulkopuolella? Eihän opettajien tai lääkärienkään sopimukset koske vain liittoon kuuluvia ja niin sen asian pitääkin olla. Ei työehtosopimusten saavutuksista pidä käydä huutokauppaa ja vaeltaa ammattiliitosta toiseen sen mukaan, mistä parhaimmat palat saa. Se on tehyn tuho, uskokaa pois.

Kuten sanottu, tavoitteena on yksi hoitoalaa edustava liitto (nimellä ei väliä), se olisi meidän kaikkien etu. Nykyinen kentän hajanaisuus ei ole hyvä asia. Kiihkosta en tiedä, mutta kyllä minulle kelpaisi hoitajia koskeva oma soppari samaan tapaan kuin lääkäreillä/opettajilla on, kyllä se saisi sitoa liittoon kuulumattomia hoitajiakin.

Suora linkki kommenttiin
Jaa toisille sivustoille

Järjestäytymättömät työnantajat eivät tee työehtosopimuksia. Eli jos työnantajapuoli eroaa työnantajajärjestöstä, ei työehtosopimus koske häntä.

Miksi kuntapuolella kunnallinen työpaikka haluaisi erota Kunnallisesta työmarkkinajärjestöstä?

Siis, miksi me tehyssä haluttaisiin luopua yleissitovasta työehtosopiksesta?  Miksi me haluamme niin kiihkeästi pitää liittoon kuulumattomat sopimuksen ulkopuolella? Eihän opettajien tai lääkärienkään sopimukset koske vain liittoon kuuluvia ja niin sen asian pitääkin olla. Ei työehtosopimusten saavutuksista pidä käydä huutokauppaa ja vaeltaa ammattiliitosta toiseen sen mukaan, mistä parhaimmat palat saa.

Miksi liittoon kuulumattomien tulisi saada liiton neuvottelemat sopimukset ja edut itselleen? Jos liittoon kuuluminen takaisi paremmat edut kuin liittoon kuulumattomuus, niin silloin ammattiliittoihin liittyisi enemmän ihmisiä ja työntekijöden etujen ajaminen saisi enemmän voimaa taakseen.

Se on tehyn tuho, uskokaa pois.

Tuota väitettä en tule koskaan uskomaan.

Failure is always an option

Suora linkki kommenttiin
Jaa toisille sivustoille

Miksi kuntapuolella kunnallinen työpaikka haluaisi erota Kunnallisesta työmarkkinajärjestöstä?

Tällä hetkellä järjestäytymisoikeus on suojattu, mutta jos liittoon kuulumisella saisi parempia etuja kuin liittoon kuulumattomuudella ja työehtosopimuksen yleissitovuus rikotaan, työnantaja voisi halutessaan samalla tavalla asettamaan järjestäytymiselle rasitteita ja esteitä niin halutessaan. Jos sitä periaatetta, että järjestäytyminen ei saa aiheuttaa työpaikalla syrjimistä (mitä tehy-lisäpöytäkirja jo mielestäni varsin ansiokkaasti rikkoo) sallitaan, voi se ahtaasti katsottuna näyttää siltä, että siitä hyötyisimme. Kun näkökulmaa laajentaa, huomaa, että samalla tullaan rikkoneeksi monta suojaverkkoa, koska sama "vapaus", mikä näyttää tulevan itselle tulee monelta suunnalta ja korkojen kanssa myös vastapelurille. Kuntatyönantajankin intressinä on tuottaa palveluja mahdollisimman tehokkaasti ja edullisesti. Jos näiden palvelujen tuottaminen on edullisempaa ja tehokkaampaa järjestäytymättömillä työntekijöillä (koska palkkakustannukset ovat suurin menoerä palveluiden tuottamisessa), niin tottahan toki kuntatyönantaja nappaa tästä kiinni.

Jos kuntatyöntantaja näkee, että se pystyisi esimerkiksi laman aikana taikka ideologisista tai ylipäätään muuten ottamaan paremman tai tehokkaamman hyödyn irti työntekijöistään ilman ilman "työehtosopimuksen langettamia rasitteita" ja se pääsisi tähän tilanteeseen yksinkertaisesti irrottautumalla työnantajajärjestöstä, niin miksi se ei sitä tekisi?

Eihän yksittäiset työntekijätkään aina ymmärrä, miksi heidän pitäisi kuulua ammattiliittoon.

Miksi liittoon kuulumattomien tulisi saada liiton neuvottelemat sopimukset ja edut itselleen? Jos liittoon kuuluminen takaisi paremmat edut kuin liittoon kuulumattomuus, niin silloin ammattiliittoihin liittyisi enemmän ihmisiä ja työntekijöden etujen ajaminen saisi enemmän voimaa taakseen.

Juuri siksi, että työehtosopimuksemme pysyisi yleissitovana. Jos työpaikan saamisen ehtona olisi liittoon kuulumattomuus, pienillä paikkakunnilla varmasti löytyy riittävästi näitä liittoon kuulumattomia, jotka menevät järjestäytyneiden edelle. Seurauksena olisi pako tehystä ihan vain sen vuoksi, että saisi työpaikan. Tämä on kauhuskenaario, jonka en toivo koskaan toteutuvan, muuta ajamalla yleissitovuutta alas, se voi olla tulevaisuutta. Ja tähänhän työnantajapuoli on päämäärätietoisesti pyrkinyt kaikilla työmarkkina-alueilla haluamalla siirtää neuvottelut aina vaan enemmän paikallistasolle, jossa saattaa neuvottelujen kohteena olla muutama tai kymmenkunta työntekijää. Omassa kunnassanikin on tehyläisiä nelisenkymmentä 1200 muuhun liittoon kuuluvan tai järjestäytymättömän työntekijän joukossa. Siinä sitä olisi hyvä neuvotella paikallisesti "joukkovoimalla". Onko tämä todellakin niin vaikea ymmärtää?

Se on tehyn tuho, uskokaa pois.

Tuota väitettä en tule koskaan uskomaan.

Toivottavasti tehy jatkossa toimii sen verran viisaasti, ettei se tuhoa itse itseään. Ja Onneksi kaikki tehyläiset eivät ole murtamassa työehtosopimuksen yleissitovuutta, vaan näkevät, että tehyläisiä on muuallakin kuin kehäkolmosen sisäpuolella.

Suora linkki kommenttiin
Jaa toisille sivustoille

Ihan samalla tavalla kuin yksi yhtenäinen kaikkia hoitajia edustava liittokin. Onhan esim opettajilla ja lääkäreilläkin oma sopimus, miksei meilläkin.

Uuh...ihan sekaisin tässä Tes-viidakossa menee, vaikka on ihan asiantuntija-apua täällä kotona saatavilla. Ihan hyvä pointti tuntuu Katiskan teksteissä olevan, niinkuin muillakin. Vaikka erimieltä ollaankin. Minä lähden sen mukaan, joka perustaa Hoitajat-nimisen liiton. Siihen 250 tuhatta jäsentä, yleissitovat sopimukset ja näinpäinpois, loppuu tämä pelleily  :D

Fear Campaign

Suora linkki kommenttiin
Jaa toisille sivustoille

Minä lähden sen mukaan, joka perustaa Hoitajat-nimisen liiton. Siihen 250 tuhatta jäsentä, yleissitovat sopimukset ja näinpäinpois, loppuu tämä pelleily  ;D

Mukana myös.

Oskulle ei olisi iso homma enää perustaa tota Hoitajat-liittoa kun on jo kuitenkin Hoitajat.net :D

Suora linkki kommenttiin
Jaa toisille sivustoille

Palaan vielä tuohon Akaan palkkakiistaan johon liittyen postasin tähän ketjuun. Eli kiista jatkuu edellee ja tapaus on huomioitu laajemminkin, esim. YLEn toimesta:

http://yle.fi/alueet/tampere/2009/08/akaan_hoitajien_palkoissa_epatasa-arvoa_959442.html

http://yle.fi/alueet/tampere/2009/09/kiista_akaan_hoitajien_palkoista_jatkuu_978454.html

Myös tämän päivän lehdessä oli uudelleen asiasta juttua. En ala nyt juttua kokonaisuudessaan tähän referoimaan, mutta lyhykäisyydessään:

- Paikallisissa neuvotteluissa ei syntynyt sopua ja juttu siirtyy Kunnallisen työmarkkinalaitoksen (KT) ja Tehyn keskustoimiston ratkaistavaksi.

- Jos Tehy ja KT ei pääse sopuun siirtyy juttu käsiteltäväksi työtuomioistuimeen.

- Akaan kaupungilta ei löydy rahaa eikä halukkuutta korjata palkkaeroja tällä hetkellä. Rahaa tähän kuluisi noin 100 000€. Akaan kaupunki tosin joutuu maksamaan 440 000€:n sakot, koska pitkäaikaistyöttömiä ei työllistetty. Tähän rahaa löytyy.

- Palkkaerot pilanneet työilmapiirin, heikentänyt työmotivaatiota ja saanut monet hoitajat miettimään työpaikan vaihdosta.

Turha hötkyillä kun ei oikeesti kiirettä minnekään ole.

Suora linkki kommenttiin
Jaa toisille sivustoille

  • 1 vuosi myöhemmin...
MAINOS

Arkistoitu

Tämä aihe on arkistoitu, siihen ei voi enää vastata.

×
×
  • Luo uusi...