Ambulanssi tuhoutui räjähdyksessä

[Pöllö]

"Hapen kanssa rautakin palaa"

Ei pala! menkää nyt hyvät ihmiset lukemaan ennen kuin esitätte mielipiteitä totuuksina.

Itse asiassa korkeapaineisen hapen kanssa joudutaan vähän miettimään, millaisia metalliseoksia sen kanssa voi olla tekemisissä. Ihan googlaamalla löytyy tietoa (englanniksi) lämpötiloista, johon erilaisia metalliseoksia tulee lämmittää, jonka jälkeen riittävän suurella nopeudella virtaava happi ylläpitää palamis- ja sulamisreaktiota. Samoin tekniikassa on jouduttu miettimään lämpötiloja ja paineita, joissa palo voi levitä sylinterimäisessä metallirakenteessa. Muutaman kymmenen ilmakehän paineessa lämpötilat taitavat olla muutamia satoja asteita. Sittenhän on mietitty myös suurella nopeudella virtaavassa hapessa tapahtuvaa syttymistä ja palamista. Siinä alhaisimmat vastaantulleet syttymislämpötilat olivat jotain reilua sataa celsiusastetta. Valitettavasti ei kerrottu, miten virtauskitka tuossa tilanteessa voisi lämmitellä pintaa - SR-71 -lentokoneen pinta muuten suurissa nopeuksissa kuumenee tuollaiseen 260 celsiusasteeseen... Tuulilasin sisäpinnan lämpötila on 120 astetta... Lisäksi on tutkittu hapessa nopeasti liikkuvien metallihiukkasten syttymistä.

Tietyt metallithan ovat itse asiassa hyvinkin reaktiivisia. Muistaakseni natrium hapettuu silmin nähtävän nopeasti tavallisessa huoneilmassa ts. kun leikkaa natriumpalaa, siinä hetken aikaa näkyy metallinen pinta ennen oksidaatiota. Alumiinit ja magnesiumit saa kärähtämään, britit Falklannin sodassa menettivät Exocet -ohjuksen osumasta Sheffield -hävittäjälaivan - alumiininen laiva paloi, ja nimenomaan metallipaloa pidettiin merkittävänä palon leviämisen syynä. Eräässä vanhassa Pelastustiedon numerossa oli muistaakseni kannessa kuva, kun happipullon pääventtiiliin oli laitettu metallipala ja hana avattiin nopeasti. Sulaa metalliroisketta roiskui kaasuvirran suuntaan juhlavan näköisesti.

Alumiinihan hapettuu ympäristössä myös nopeasti aivan tavallisessa huonelämpötilassa ja tavallisessa happipitoisuudessa, mutta pinnalle jää oksidikerros, joka suojaa hapettumiselta. Raudan kanssa voi tapahtua samoin, tosin jos metalli kuumenee siten, että se sulaa, suojaava oksidikerros valuu pois ja rauta palaa. Tai jos jokin muu syy poistaa oksidikerrosta. Useitakin eri metalliseoksia on käytetty ns. termiitissä, jossa on usein kaksi metallia. Toinen pelkistyneenä, toinen oksidoituneena. Lämmönlähde, syttyminen - ja materiaali palaa ilman ulkopuolista hapenlähdettä nopeasti, lämpötilat ovat reippaasti yli 2000 asteen yläpuolella.

Ja edellä on puhuttu vasta muutamien kymmenien barien paineesta. Happipullosta voi löytyä se 300 baria. Muutaman barin paineella ns. nostotyynyillä (jotka eivät välttämättä ole tavallista tyynyä suurempia) nostellaan rapian kymmenen tonnin massaa, joten siitä voi miettiä, paljonko suuressa paineessa reaktioenergiaa on käytössä, kun paineen mekaaninen energia nostaa tonnitolkulla tavaraa jonkun kymmenen senttiä.

Erittäin hyvinhän pullot on suunniteltu, happi on erittäin tärkeä aine, ja vahinkoja sattuu vähän. Mutta ihan turhaan eivät ole varoitukset, ettei rasvaa pitäisi päästä happijärjestelmän osiin, happea tulee käyttää erillään syttymislähteistä, happipullo pitää säilyttää vaaka-asennossa tai muuten estää kaatuminen, kuljetus autossa esim. pystyssä tai poikittain auton kulkusuuntaan nähden (kolarissa pullo ei singahda venttiili edellä rakenteisiin) jne. Ja jottei nyt pelota turhaan, niin valtavia paineita happea happijärjestelmässä on lähinnä siellä pullon venttiilirakenteissa, jotka on hyvin suunniteltuja, materiaaleiltaan valittuja ja toivottavasti puhtaita rasvoista sun muista aineista.

Metallien palamisesta korkeapaineisessa hapessa erilaisilla syttymislähteillä (kitka, sähkö, hiukkasen törmäys pintaan, kaasun puristumisen aiheuttama lämmön nousu paineiskussa jne) on suomenkielinen kirjallisuuskatsaus Onnettomuustutkintakeskuksen sivuilla, kun Tornion terästehtaalla 3 työntekijää menehtyi noin 30 barin happilinjan avaamisessa tapahtuneessa räjähdysmäisessä palossa http://www.onnettomuustutkinta.fi/uploads/6659xrxfq.pdf. Siellä on mm. kertoiltu, miten muutamien millimetrien matkalla korkeapaineisessa hapessa kulkeva, rakenteista irtautunut metallihiukkanen voi kiihtyä - n. 50 m/s nopeutta virtauksessa on pidetty jonkinmoisena kynnysarvona mahdolliselle syttymiselle. Tällainen nopeus voidaan saavuttaa alle 5 millimetrin matkalla. Ihan vain metallien palamista ei jouduta miettimään, koska laitteistojen osia on päällystetty mm. kitkan vähentämiseksi erilaisilla polymeereilla.

Välillä vähän olen kyllä ihmetellyt, miten hapesta ja happilaitteistoista ei anneta välttämättä työpaikoilla tai kouluissa lainkaan koulutusta. Jotkut organisaatiot käyvät tuota turvapuolta ja pullojen tekniikkaa läpi. Ja taas kun tietää, niin osaa suhtautua rennosti, mutta turhia riskejä ottamatta. On myös lohdullista muistaa, että kaasun lämpötilahan laskee, kun se vapautuu korkeasta paineesta alempaan paineeseen. Aiheestahan on valmistajien kelpo teoksia vapaasti netissäkin, esim. Agan "Lääkkeellisten kaasujen turvallinen käyttö" http://www.linde.com/international/web/lg/fi/like35lglgtfi.nsf/repositorybyalias/kaasujen_turva/$file/L%C3%A4%C3%A4kkeellisten%20kaasujen%20turvallinen%20k%C3%A4ytt%C3%B6.pdf sekä TUKES:n (Turvatekniikan keskus) julkaisuja.

Happea ei kannata pelätä, mutta joitakin asioita siinä kannattaa muistaa.

[Iipi]

Tämäkään ei räjähtänyt, mutta aika paska homma ja aktiivisesti muuttunut tilanne on ollut.

http://fireimages.net/displayimage.php?album=lastup&cat=106&pos=0

http://www.hs.fi/kaupunki/artikkeli/1135255832068

Elikkästä kaiteesta katolleen heittänyt auto ja pelastusväki paikalla.

Joku mies sitten tuli ja paukautti ambulanssin takakulmaan.

Tästä nähdää sen tärkeys, mitä vepareillekin opetetaan, eli onnettomuuspaikan suojaaminen raskailla ajoneuvoilla ei ole turhaa. Tosin, tällöin uuden onnettomuuden aiheuttaja kärsii huomattavia vahinkoja, mutta pelastusväki säästyy. Usein muuten myös hälytysajoneuvojen perässä huonot vilkut. Tästä syystä pari kertaa kiepsauttanut taaimmaisen yksikön ympäri kaistaa tukkimaan. Että on se nyt perkele, jollei uudemman hälytysajoneuvon keulan vilkkuja näe kaistallaan.