Tuplalähis Posted April 15, 2009 Share Posted April 15, 2009 Onko jollakin tietoa tai (henkilökohtaista) kokemusta rinnakkaislääkkeistä ovatko toimineet yhtä hyvin? Esimerkkinä olkoon epilepsiaan käytettävä Absenor vs Deprakine. Kuulin, että eräällä epilepsiaa sairastavalla oli kokeiltu ensin toista ja sitten toista em. lääkettä ja vain toinen piti kohtaukset poissa,vaikka vaikuttava aine on sama ja vahvuus tietysti. Edellä mainitun perusteella heräsikin ajatus,kun ihminen saa sairaala jaksolla em. lääkkeistä toista ja kotona käyttää vastaavasti rinnakkaislääkettä. No sairaalassa ollessa kohtaukset ym. oireet pysyvät poissa ja oltuaan vähän aikaa kotona alkaakin ilmaantua nykinöitä ja välillä lyhyitä kohtauksiakin. Voiko lääkkeiden vaihtuminen vaikuttaa noin paljon sairauden kurissa pysymiseen? 8) Onko lääkkeen vaihtuvuudella jotain haittaa? Entä, jos sitä tapahtuu useamman kerran vuoden aikana? Tiedän, että epilepsia voi olla etenevä muotoinen onko sillä merkistystä asiaan? En jaksa nyt käydä Fennikasta tutkimassa onko noilla lääkkeillä esim. eripituiset vaikutusajat kehossa tai jotain muuta eroa. Toivottavasti ymmärsitte jotain sekavasta sepustuksesta ja osaatte kertoa jotain tietoa tai mutu-tuntumaa asian suhteen. Kiitti etukäteen! Link to comment Share on other sites More sharing options...
Coon Posted July 3, 2009 Share Posted July 3, 2009 Muistelun ja pikaisen selvitystyön jälkeen sanoisin, että kyseisillä lääkkeillä ei pitäisi olla tuollaista vaikutusta. Molemmat natriumvalproaatti valmisteet sisältävät samat apu- ja sidosaineet samassa suhteessa. Monesti kliinisessä työssä olen kyllä huomannut varsinkin Absenorin kohdalla, että potilaan, jonka kuuluisi saada depotvalmistetta saakin enterovalmistetta tai toisinpäin. Orion voisi hieman kehittää pakkausmerkintöjä. "Alle Ding' sind Gift, und nichts ohn' Gift; allein die Dosis macht, daß ein Ding kein Gift ist." Link to comment Share on other sites More sharing options...
Telaketju Posted July 3, 2009 Share Posted July 3, 2009 hullut ei aina muista/halua syödä lääkettä kotona.ei siinä mitään muuta ihmeitä ole.lab.valproaattihan sen kertoo. "to ride,shoot straight and speak the truth" Link to comment Share on other sites More sharing options...
Nöpöli Posted July 4, 2009 Share Posted July 4, 2009 Aricept jonka apteekki vaihtaa Doneratioon: vaihtolääkkeestä erinäisiä ongelmia joita ei alkuperäisen kanssa ole ollut eli lääkäri on joutunut palaamaan takaisin Ariceptiin. Nämä lääkkeet ainoita, joissa eroja olen huomannut. Link to comment Share on other sites More sharing options...
janina Posted July 4, 2009 Share Posted July 4, 2009 hullut ei aina muista/halua syödä lääkettä kotona.ei siinä mitään muuta ihmeitä ole.lab.valproaattihan sen kertoo. Puhuttiin epilepsiasta ei kaksisuuntaisesta mielialahäiriöstä - elämä on asenne kysymys - Link to comment Share on other sites More sharing options...
tiktak Posted January 22, 2010 Share Posted January 22, 2010 No jos ei käy rinnakkaislääke, miten toimitaan? Pitääkö lääkärin tehdä jokin lausunto siihen kelalle vai miten? ;D Link to comment Share on other sites More sharing options...
Nemesis Posted January 22, 2010 Share Posted January 22, 2010 Esimerkkinä olkoon epilepsiaan käytettävä Absenor vs Deprakine. Kuulin, että eräällä epilepsiaa sairastavalla oli kokeiltu ensin toista ja sitten toista em. lääkettä ja vain toinen piti kohtaukset poissa,vaikka vaikuttava aine on sama ja vahvuus tietysti. Edellä mainitun perusteella heräsikin ajatus,kun ihminen saa sairaala jaksolla em. lääkkeistä toista ja kotona käyttää vastaavasti rinnakkaislääkettä. No sairaalassa ollessa kohtaukset ym. oireet pysyvät poissa ja oltuaan vähän aikaa kotona alkaakin ilmaantua nykinöitä ja välillä lyhyitä kohtauksiakin. Voiko lääkkeiden vaihtuminen vaikuttaa noin paljon sairauden kurissa pysymiseen? Mä tiedän myös tapauksen jossa epilepsiaan on määrätty absenor, mutta kyseinen epileptikko käyttää ainoastaan rinnakkaisvalmistetta eli deprakinea, absenor ei kuulemma pidä kohtauksia poissa, mutta deprakine pitää.. Tiedä sitten voiko oikeasti olla näin, mutta ei ole mun homma alkaa asiasta kinaamaan. Link to comment Share on other sites More sharing options...
{BS} Posted January 22, 2010 Share Posted January 22, 2010 No jos ei käy rinnakkaislääke, miten toimitaan? Pitääkö lääkärin tehdä jokin lausunto siihen kelalle vai miten? ;D Lääkäri laittaa siihen reseptiin perustelut asiasta (oma kohta reseptilomakkeessa varattu asiaan, "Lääkärin perustelut erikseen luetelluista, selvitystä vaativista lääkkeistä sv-korvausta varten" ). Varsinkin epilepsialääkkeissä on tullut vastaan sitä, että osa rinnakkaisvalmisteista ei toimi yhtä hyvin. Syynä siihen ollut usein oletettavasti lääkeaineen erilainen suolamuoto. "If you ain't part of a solution, you are solid or gas." Link to comment Share on other sites More sharing options...
Pöllö Posted February 18, 2010 Share Posted February 18, 2010 Lääkkeillä on eroja. Suomessa sallitaan samasta lääkeaineesta eri suolamuotoja ja hieman erilaisia valmistemuotoja rinnakkaisina, lisäksi valmisteen liukoisuus in vitro -testissä saa poiketa hieman. Lisäksi lääkkeen valmistusprosessissa saattaa lääkkeen hienorakenne olla erilainen. Apuaineet toden totta ovat erilaisia, mutta sinänsä niiden vaikutuksen pitäisi olla vähäinen. Oma näppituntumani on, että se muutama prosentti ihmisistä huomaa eroja joissain valmisteissa, ja näitä eroja tulee selvästi enemmän joissain lääkkeissä. Joidenkin kohdalla siksi, että niitä myydään paljon, mutta en usko rytmihäiriö- yms. tuntemusten selittyvän aivan täysin vain plasebolla tai sattumoisin juuri rinnakkaislääkekokeilun aikaan tulleella muulla, sittemmin korjaantuneella syyllä. Erään lääkkeen aiheuttamaa sekavuutta tuli toissa kesänä useampikin vastaan, ja kun ihan hirveästi sitä ei kuitenkaan käytetään, niin... Ja käsittääkseni kyllä joillain lääkkeillä kliinisissä tutkimuksissa on saatu hieman erilaisia haittavaikutusprofiileja aikaan. Tietysti olisiko ero tilastollisesti merkittävä, en tiedä... Omaa kokemusta on mm. eräällä ihmisellä aivan valtava syljeneritys yhdellä, ei mitään toisella valmisteella. Alku ja päättyminen korreloi rinnakkaisvalmisteen käyttöaikaan, muuta selittävää syytä ei ollut. Välillä sitä miettii kuun ja tähtien asentojen vaikutuksia lääkereaktioihin. Tosin jos tabletin rakenne tai kidemuoto on esim. pH:sta riippuvainen, niin erilaisten ihmisten erilainen massun toiminta ja vaikka vatsan pH:on vaikuttavat lääkkeet voisivat heilauttaa imeytymisprofiilia erilaiseksi. Joka taas voi erilaisella metabolialla, lääkkeiden yhteisvaikutuksella tai suoliston kinetiikalla vaikuttaa joskus kumoutuvasti, joskus kertautuvasti lääkkeen vaikutuksiin. Ja jos lääkkeellä on happo/emäs -luonnetta, niin... No joo, ne jakautumisyhtälöt sitten pitäisi laskeskella tuotteille auki, mutta selvästi yksinkertaisemmilla aineilla toisessa elämässä joskus analysoitiin jonkin verran pH:n vaikutusta ko. aineisiin, varsinkin erilaisilla puskuriliuoksilla ja käsittelykemikaaleilla sekoitettuina. Saihan niissä 100 - 10 000 -kertaisia liukoisuuseroja, kun pH heilahti suunnasta toiseen - tosin kemikaalit pyrkivät lähinnä saostamaan ko. aineita, jos puskuriliuoksissa sitten saattoi olla liukoisuutta kovastikin edistäviä aineita. Ja oikeudellisista syistä en mainitse lääkevalmisteita julkisesti. Mutta jos joku asiakas/potilas on jotain mieltä lääkkeestä ja kokee saaneensa jotain tuntemuksia, niin kuuntelen ja mietin... Ja jostain kumman syystä tietyt erityisen herkät lääkkeet eivät ole vaihtokelpoisia keskenään. Deprakineä ei taida suoraan saada vaihtaa muihin natriumvalproaattia sisältäviin tuotteisiin. Deprakinen depotissa taitaa olla myös valproiinihappoa, mikä voisi olla yksi selittävä tekijä. Jos potilas on sekavampi kuin meidän yksikössä hoitajansa, kuuluu potilas sairaalahoitoon...Ylpeiksi jumalat tekevät ensin heidät, jotka jumalat haluavat tuhota. Link to comment Share on other sites More sharing options...
Recommended Posts
Archived
This topic is now archived and is closed to further replies.