GPS:n käyttö sairaankuljetuksen logistiikassa

[dino]

Nyt kun alkaa GPS olemaan asennettu jo periferiankin lansseihin niin kuinkas hyvin hätäkeskus osaa käyttää tätä dataa hyväkseen logistiikassa? Onko tilanteen seuranta ja järkevät päätökset edelleen kiinni päivystäjän aktiivisuudesta vai hälyttääkö ohjelma automaattisesti kun kohteen läheisyydessä on yksikkö vapaana? Entäpä kerääkö mikään hätäkeskuksen ohjelmista eri yksiköiden liikkeistä gps-dataa jotta sitä voitaisiin hyödyntää esim. siirtokyytien logistisissa ratkaisuissa?

[O'Boy]

Päivystäjän aktiivisuudesta tuo kaiketi ainoastaan riippuu. Gps:n käyttämistä automaattisesti haittaa se että automaatti ei tiedä ajoesteistä mitään. Linnuntietä matka voi olla aivan eri kuin tietä myöten. Tosin tuommoisten gepsien olemassaolosta en tiedä faktaa, kuullut olen. Joku häketäti voisi tätä selvittää.

Jotenkin musta kyllä tuntuu että se lähin auto ei mene paikalle jos se on väärän palveluntuottajan auto. Etenkin siirroissa järjenkäyttö tuntuu olevan kiellettyä....

[Söppe]

GPS toimii, hätäkeskus ei.

Yksi auto kuljettaa TK:lle, toinen jo siellä. Sieltä tulee siirtokyyti niin hälytetään kolmas auto paikalle.

Se siitä loogisesta logistiikasta.

Aika usein saa L4 tai yksiköt itse huudella että kuka olisi lähimpänä.

[-teme-]

no sehän vielä puuttuu et mennen tullen joutuu mummoja kuskailemaan  :) vietiin mummo helsinkiin ja ottakaa samalla potilas takas...no näinhän se tietysti paras olisi

T:laiska dave

[hiski]

GPS toimii, hätäkeskus ei.

Yksi auto kuljettaa TK:lle, toinen jo siellä. Sieltä tulee siirtokyyti niin hälytetään kolmas auto paikalle.

Se siitä loogisesta logistiikasta.

Homma varmaan toimisikin, jos voitais oikeasti käyttää aina lähintä yksikköä. Mutta kun nää nykyiset vasteet on rakennettu sillä oletuksella, että autot on asemapaikoillaan ja jokainen vastuutaho (=kunta, terveyskeskus, sairaala yms.) voi määritellä keikat hoitavat yksiköt ja ajojärjestyksen.

Kuka on puljannut niiden hälytysohjeiden ja vasteiden kanssa tietää, että se on v-mäinen kasa paperia ja excel-taulukoita ennen kuin homma jotenkin toimii.

Järjen käytön vaje johtuu isolta osin a) keikkakorvauksista yleensä siitä, että hoitolaitokset tekevät sopimukset maksamistaan siirroista ja määrittävät näin myös vasteet.

[Söppe]

no sehän vielä puuttuu et mennen tullen joutuu mummoja kuskailemaan  :) vietiin mummo helsinkiin ja ottakaa samalla potilas takas...no näinhän se tietysti paras olisi

T:laiska dave

Meillä kiireettömiin keikkoihin pyhitetyt pyrikät ottamaan paluukeikat, akuuttiauto ei pääsääntöisesti mutta siitäkin poikettu.

Kyseisessä esimerkissä oma TK ja yhden toimijan yksiköt. Meillä kohtuu hyvin hälytysohjeissa huomioitu tuo lähin yksikkö, mutta vain asemallisesti. Liikkuvan yksikön paikantaminen ja käyttö hakusessa, kun se vaatii uuden ikkunan avaamista ietokoneella.

[Luuriapina]

Kerrataanpas perusasiat.

ELS 4.10 tietojärjestelmä tukee GPS:n hyödyntämistä siten, että saku liikkuu kartalla päivitystiheydestä riippuen hiukan pätkien tai pomppien. Samalla päivittyy etäisyys kohteeseen (linnuntietä).

Vasteteknisesti tehtäviin voi hakea kiinteän vastealueen perusteella kiinteästi koneen ehdottamia yksiköitä ennalta syötetyssä järjestyksessä esim. vaste-alue+koodi+kiireellisyysaste -kohtaisesti.

Vaihtoehtoisesti kiinteitä vastealueita ei ole, ja laitetaan kone hakemaan linnuntie-haulla yksiköitä. Näihin voi määritellä A-B-tehtäviin esim. haetaan hoitoyksikköä 10km säteellä >> jos ei ole haetaan REHY-yksikköä 15km säteellä >> jos ei löydy haetaan mitä tahansa yksikköä 20km säteellä. (kilometrit voi tietenkin muuttaa) Tämä ei vielä pidä sisällään kuin sen kuljettavan yksikön, sama juttu ensivasteelle ja tukiyksiköille esim. ominaisuushakua hyödyntäen. (Ensiauttaja,perustason ensivaste ja jopa yksi virallinen hoitotason ensivastekin paloauton muodossa Suomessa on.) Lisäksi kopterit yms. lisäksi. Luonnollisesti tuon haun ohella voi vasteeseen laittaa sen perusyksikön kaikissa tapauksissa.

Lisäksi tehtävän voi jättää kokonaan ilman vastetta, jolloin päivystäjä hakee kartalta sopivimman yksikön. Tämä edellyttää muistamista hiukan enemmän, että valitsee sopivan yksikön ko. tehtävään hoidon kattavuuden mukaan.

Alueellamme on esim. joissain A-tehtävissä reuna-alueilla alueen oma yksikkö,toimialueen hoitoyksikkö, ja alueen oma evy.

Hälytysohjeet ja vasteet on helppoa luoda excelille tai muuten näpytellä paperille, mutta miten ne saa jouhevasti käytännössä toimimaan onkin jo isomman työn takana. Siinä ei hiiren klikkailuja viitsi laskea kun vasteita syötellään tietojärjestelmään.

Eräs lukema oli teoreettiseti laskettuna erään maakunnan pelastustoimen maa-alueidenvasteiden (ei vesistövasteita, ilmoitinlaitevasteita tai tievasteita) uusimisessa käytetyistä klikkailuista. Hieman reilut kolme MILJOONAA klikkailua, joka ei pitänyt sisällään virheitä ja niiden korjailuja vielä.

SE miten hätäkeskus seuraa paikantuvia yksiköitä, onkin jo sakutehtävänseurannan asia. Sakutesen pitää tietää kulloinkin käytössä olevien yksiköiden tilanne. On toki joskus hiukan hankalaa kun esim. 25 sakukeikkaa kesken ja 2-3 pelastustoimen lähtöä on liikenteessä. Virven DWS vilkkuu punaisenaan, kun 3-4:ltä puheryhmältä tulee puhetta samanaikaisesti. Mutta edelleen: kartalla liikkuvat meidänkin alueelta suurin osa sakuista.

Logistiikasta: Siirtokuljetuksissa suurinta roolia määrittelee raha, eikä puhdas järki. Meilläkin on monesta terkkarista ylilääkärien kirjallinen kielto, ettei mikään muu saku saa ottaa potilaita ko. hoitolaitoksista kyytiinsä kuin terkkarin sopimusautot. Edes silloinkaan, kun perillä ko. terkkareissa olisi esim. keskuskaupungin auto, joka tuonut juuri vuodeosastolle potilaan. Siinä ne kaksi sakua ajavat peräkkäin. Meno-paluukuorma siis mahdotonta!

Lisäksi siirrot ovat muutenkin aikamoinen suo, jota sakutesessä ollessa ei edes kannata yrittää muistaa. Siksi tietojärjestelmän kirjastossa (arkistotyyppinen) on voimassa olevat siirto-ohjeet eri toimialueille, eri hoitolaitoksiin ja jopa niiden eri osastoille (ea tai osasto). Lisäksi viikko tai vuorokauden aika vaikuttaa olennaisena osana siihen, mikä yksikkö siirtää minkäkin potilaan. Ja kaiken takana edelleen raha, ei järki!!!

Esim. Tällä viikolla virka-aikana keikan hoitaa x92, virka-ajan ulkopuolella x91 ja ensi viikolla naapurikunnan auto jne.

JOS väärälle yksikölle keikan antaa, niin aika usein sakutesessä soi puhelin ja linjan lämpeämisen näkee/KUULEE jo kaukaa. Se tietysti helpottaa, ettei C- ja D-tehtäviä huudella Virveen turhina puheliikenteen täytteinä...

Logistiikkaa joutuu kieltämättä harrastaa jonkin verran kun esim. alueemme suurimman kaupungin palveluntuottajan piikissä oli eräänä maanantai-iltapäivänä 26 keikkaa. Kotikeikkoja ja siirtoja sinne tänne. Kyllä ne siitä loppuivat iltaan mennessä. Odotusajat hoitolaitoksista ulospäin oli 4-6 tunnin luokkaa. Noiden päälle vielä kaikki muut sakukeikat hätäkeskusalueella...

Jonossa olevien tehtävien ohella sakutese huolehtii, ettei tule ns. tyhjiöitä suurelle alueelle, eli meillä ainakin vältetään samanaikaisten naapurisakujen suorittamia siirtoja maakunnista keskussairaaloihin. Toinen pysyy vapaana 112-keikkoja varten. Sama homma noissa isommissa hökkelikylissä. Hoitoyksiköitä ei todellakaan lähde perus C-D-keikkaa ajamaan, vaan tuntuu riittävän muutakin toimintaa niille. Lisäksi jos alueen hoitoyksikkö on A-B-tehtävällä, niin seuraava vapautuva saku pysyy vapaana, vaikka jonoa olisi kuinka... Ellei joku evy tuskaile berttansa kanssa ilman kuljettavaa yksikköä...  :D

Meillä sakutese pyrkii jakamaan paluukeikkoja mahdollisuuksien mukaan mahdollisimman paljon. Edellämainitut rajoitukset tosin todella paljon rajoittavat niitä.

Lisäksi kaikki D-tehtävät menevät suoraan odotukselle ja kiireaikana myös C-tehtävät odotukselle myös. Sakutese jakaa keikat eteenpäin kun sopivia yksiköitä on käytettävissä.

Huomioida pitää, että näkemykset ovat vain yhdestä hätäkeskuksesta tämänkaltaisia. Monen häken alueella on resursseja paljon käytössä tehtävämääriin nähden, joten yksiköitä voi tuhlaillakin, koska niitä riittää kuitenkin. (Jossain kolleega ihmetteli, että mikä ihmeen jonossa oleva sakutehtävä!!!  :)  ) Paikoissa joissa yksiköitä on vähemmän neuvotaan ihmisiä siirtymään omalla kyydillä enemmän, tehtäviä välitetään sakuille vähemmän ja siltikin jonoon menee usein.

PS. Tätä ei sitten kirjoitettu työajalla...

[dino]

Jos oikein tulkitsen Luuriapinan kommenttia niin gps-paikannuksesta on apua vaan aktiiviselle päivystäjälle; automaatiikka on tässä asiassa vielä lapsenkengissä.

No, tämä selittää sen että toisinaan iltapäivisin kun kaikki yksiköt ovat liikkeellä logistiikka toimii loistavasti ja huomaa sen että hätäkeskuksen päässä käytetään maalaisjärkeä päätöksissä. Ja toisaalta sitten joskus aamuyön tunteina kun on ainoastaan yksi yksikkö liikkeellä herätetään toinen yksikkö davesiirrolle vaikka tuo ensimmäinen yksikkö pystyisi aivan hyvin hoitamaan paluumatkalla tuon siirron ilman reittimuutoksia.

Mites, löytyykö mistään hätäkeskuksesta logistiikka-alan ammattilaista joka päätyökseen analysoisi ja suunnittelisi näitä kuvioita? Vai oman työn ohellako näitä isoja kuvioita päivystäjät pähkäilee..?

[Luuriapina]

Jos oikein tulkitsen Luuriapinan kommenttia niin gps-paikannuksesta on apua vaan aktiiviselle päivystäjälle; automaatiikka on tässä asiassa vielä lapsenkengissä.

No, tämä selittää sen että toisinaan iltapäivisin kun kaikki yksiköt ovat liikkeellä logistiikka toimii loistavasti ja huomaa sen että hätäkeskuksen päässä käytetään maalaisjärkeä päätöksissä. Ja toisaalta sitten joskus aamuyön tunteina kun on ainoastaan yksi yksikkö liikkeellä herätetään toinen yksikkö davesiirrolle vaikka tuo ensimmäinen yksikkö pystyisi aivan hyvin hoitamaan paluumatkalla tuon siirron ilman reittimuutoksia.

Mites, löytyykö mistään hätäkeskuksesta logistiikka-alan ammattilaista joka päätyökseen analysoisi ja suunnittelisi näitä kuvioita? Vai oman työn ohellako näitä isoja kuvioita päivystäjät pähkäilee..?

Niin. Saahan sen koneen hakemaan edelleen linnuntiehakuna niitä lähimpiä. Silloin ei palveluntuottajilla ole mitään merkitystä, ellei joitain yksiköitä ole haussa ominaisuuksien mukaan estetty (pelastuslaitos vs. yksityinen). Tällöin maakunnan auto ollessaan keskussairaalan nurkalla saa sen lähellä olevan kiireellisen tehtävän, ja mahdollisesti alueen omia yksiköitä mukaan myös... tai sitten ei. Tämä toki aiheuttaa sen, että ko. yksikkö on pidempään poissa sieltä, missä sen pitäisi valmiudessa olla. Peruslähtökohtana tulee pitää valmiuden ylläpitoa, eikä siirtokuljetuksia. Varsin usein rahan kiilto silmissään se uhkaa luisua toisinpäin. Siksi hätäkeskuksessa usein pidetään joitain keikkoja tarkoituksella odotuksella, että jotain apua olisi akuutisti lähetettävissä, eikä kaikilla kuljettavilla yksiköillä ole samanaikaisesti potilas kyydissä.

Noihin siirtojen automaattisiin koneen tarjoamiin vasteisiin olisin varsin negatiivisella kannalla. Aiheuttaa juurikin sen, mistä dino kertoi. Kun pistää sakutehtävänseurannan miettimään asiaa niin saa paremman lopputuloksen. Tietojärjestelmähän ei voi arvata, mille tehtävälle päivystäjä seuraavaksi jonkun yksikön haluaa, ellei sitä sille kerrota. Etukäteen tietoa ei voi järkevällä tavalla syöttää vasteiden muodossa. Tese siis laittaa ns. ennakkovarauksen jostain yksiköstä johonkin tehtävään, ja vapauduttuaan yksikkö varautuu koneen toimenpiteenä ennaltasuunniteltuun tehtävään, josta se on helppo muutamalla klikkailullla hälyttää. Huom! Vaatii siis ihmisen ajattelun välissä. 

Vaihtoehtoisesti alueellamme perillä hoitolaitoksessa statuksen jälkeen viiden minuutin päästä ko. yksikkö on vapaata riistaa, eli uutta keikkaa voi työntää eteenpäin. Ainahan tuo viisi minuuttia ei riitä edes vastaanottavan hoitajan löytymiseen, tai osastolle pääsyyn asti, mutta tällöin tehtävä vastaanotetaan aivan normaalisti. Helpottaa logistiikkaa myös siten, että suuressa sairaalassa voi talon sisällä siirtyä hakemaan uutta potilasta siirrolle, eikä tarvitse lastata paareja/kantotuolia autoon ja heti saada uusi tehtävä vaikka edellisen tehtävän viereiselle osastolle...

En ole kuullut, että logistiikkainsinöörejä olisi missään tehtävälogistiikkaa hoitamassa.  ::)  Kyllä se tehtävänseurantaan nakitettu päivystäjä hoitaa sen logistiikan suunnittelun tukeutuen tietenkin vuoromestariin ongelmatilanteissa. (ja niitähän tulee) Jos ko. jakkaralla istuu joku "vähemmän-motivoitunut+hidas" päivystäjä verrattuna aina tilanteen edellä olevaan päivystäjään, niin eron huomaa kentällä helposti. Tavoitehan tesellä olisi, että seuraa käynnissä olevia hätäpuheluja ja miettii mielessään jo sopivat yksiköt (sekä etsii ne tehtävien joukosta, onko hälytettävissä uuteen tehtävään) ennen antopäivystäjän tehtävän valmistumista. Myös sitoutuen muihin meneillään oleviin tehtäviin ja aluetyhjiöiden välttämisiin.

Vaihtoehtoisesti joku vaan istuu vuoronsa ko. paikalla ja kuittailee kuljetuskoodit sen enempää ajattelematta, sekä kaivaa odotukselta tehtäviä ja hälyttää yksikön mikä kohdekunnan mukaan tehtävälle kuuluisi. Tällöin ei myöskään tarkastele muita järkevämpiä vaihtoehtoja.

Jossain pienemmissä hätäkeskuksissa ei erillistä saku/paloteseä edes ole, vaan yksi tehtävänseuranta hoitaa myös poliisiasiat.

Samoin mielestäni on aivan käsittämätöntä ajatusmalli, että siihen teseen voidaan istuttaa se hieman heikommin pärjäävä päivystäjä. EI TODELLAKAAN, vaan tesen mukana hätäkeskuksen ja kentän toiminta pyörii tai on pyörimättä. Pelin saa todella helposti sekaisin ja ongelmalliseksi antopäivystäjille (jos ei jää resursseja akuuttitilanteisiin käytettäväksi). Siksi esim. meillä tesessä ei kaikki päivystäjät kierrä (koska eivät kykene ehkä hahmottamaan isoja kokonaisuuksia, vaan yksittäisiä tilanteita) ja koulutusta nimenomaan tehtävänseurantatoimintaan järjestetään.

[dino]

En ole kuullut, että logistiikkainsinöörejä olisi missään tehtävälogistiikkaa hoitamassa.  ::)  Kyllä se tehtävänseurantaan nakitettu päivystäjä hoitaa sen logistiikan suunnittelun tukeutuen tietenkin vuoromestariin ongelmatilanteissa.

Tietenkään arkipäivän duuniin ei pidä logistikkoja päästää sotkeutumaan, mutta kuvittelisin että jos tuota isoa kokonaisuutta pääsisi joku alan ammattilainen tarkastelemaan ja suunnittelemaan sekä olisi vielä valtuuksia neuvotella vasteista ja autojen sijoituspaikoista, niin helposti vapautettaisiin iso määrä resursseja siirtokuljetuksista akuutille puolelle. Sen verran paljon tuolla tien päällä tyhjällä lanssilla ajellaan eri hoitolaitosten ohi. (olisikohan n. 70% ajasta..)

[Luuriapina]

En ole kuullut, että logistiikkainsinöörejä olisi missään tehtävälogistiikkaa hoitamassa.  ::)  Kyllä se tehtävänseurantaan nakitettu päivystäjä hoitaa sen logistiikan suunnittelun tukeutuen tietenkin vuoromestariin ongelmatilanteissa.

Tietenkään arkipäivän duuniin ei pidä logistikkoja päästää sotkeutumaan, mutta kuvittelisin että jos tuota isoa kokonaisuutta pääsisi joku alan ammattilainen tarkastelemaan ja suunnittelemaan sekä olisi vielä valtuuksia neuvotella vasteista ja autojen sijoituspaikoista, niin helposti vapautettaisiin iso määrä resursseja siirtokuljetuksista akuutille puolelle. Sen verran paljon tuolla tien päällä tyhjällä lanssilla ajellaan eri hoitolaitosten ohi. (olisikohan n. 70% ajasta..)

Se perusongelma muodostuu hoitolaitosten hierakiasta. Mahdollinen siirto esim. matalatasoisempaan hoitolaitokseen "tiedetään" monesti päiviä aikaisemmin riippuen vastaanottopään kapasiteetista ottaa potilas osastolle. Kuitenkin pääsääntöisesti siirtotilaus tehdään vasta lääkärinkierron jälkeen jolloin kello on helposti 11-14. Jossain vielä paperitkin laitetaan kuntoon, ennen siirtotilausta, ja oletetaan, että juuri heidän potilaansa siirretään seuraavana/heti. Lisämaustetta tuottaa, että potilaan PITÄÄ olla vastaanottavassa hoitolaitoksessa ennen ko. paikan asettamaa ehdotonta siirtorajaa. Jos sen jälkeen yrittää viedä, käännyttävät... JOS suurin osa matalampitasoiseen hoitolaitokseen menevistä siirroista tiedettäisiin vaikka aikaisin aamulla, olisi logistiikka erittäin paljon helpommin toteutettavissa. Tätä on yritetty tuloksettomasti välittää hoitolaitoksiin.

Tietenkin osa myös terkkareiden siirroista olisi tiedossa jo vaikka edellisenä päivänä. Myös nämä olisi hyvä tietää, että logistiikka toimisi.

Kuitenkin pitää muistaa, että asiat on erilailla järjestetty eri paikoissa. Jossain kiireetön siirtotoiminta on sairaalan omaa toimintaa tai ostopalvelua, toisaalla ne suorittavat samat sakut kuin kansalaistehtäviäkin suorittaa. Itse en näkisi pahana, että kiireettömät siirrot suorittaisi pelkästään joku siihen erikoistunut yritys tai palveluntuottaja, kuitenkin siten ettei hätäkeskuksen tarvitsisi tietää ko. tehtävistä eikä yksiköistä yhtään mitään. Korkeintaan voisvat ilmoittautua jollekin akuuttitehtävälle ensivasteen roolissa, mikäli olisivat lähimpänä. Ko. yksiköt siis olisivat täysin eriytetty normaaleista 112-tehtävistä. Näin kiireaikan sakutesen työpanos kohdistuisi aina siihen, mihin se on tarkoitettukin, eikä nykyiseen toissijaiseen kiireettömien siirtotehtävien logistiseen järjestelyyn.

HUOM HUOM HUOM!!!  Edelleen siis näkemys hätäkeskuksesta, jossa käsitellään lähes kaikki alueen siirrotkin muutamaa sairaalaa lukuunottamatta! Muualla asiat ovat tietenkin erilailla järjestetty.

[josp]

Kyllä toi Heikki ainakin keski-uudellamaalla välillä on niin pihalla että hirvittää, Jos auto on 2km päässä niin hälytetään 20km päästä seurava vapaaauto, ei siinä gps ja muut taida auttaa, pitäis saada hälyttäjille paikallistuntemusta sit homma toimis >:D

[Hoitsu1]

Joo tuohon GPS:n, siis yksiköiden reaaliaikaisen paikkatiedon välittymiseen hätäkeskukseen; ei taida kaikilla hätäkeskusalueilla vielä edes olla, ainakaan kattavasti, reaaliaikaista satelliittiseurantaa. Korkeintaan yksittäisiä kokeiluyksiköitä, häken seurannassa. Tiedä sitten mikä siellä ihka oikeasti järjestelmän käyttöönottoa hidastaa, kun kuiteskin koko Suomessa pitäisi olla samat tietojärjestelmät ja jopa samat ohjelmistoversiot.

Luuriapinan kanssa voisin olla samaa mieltä noista hoitolaitosten siirtojen eriyttämisestä... mutta olisiko siitä haittaa, että nämä yksiköt näkyisi, vaikka eri värisinä, häken kartalla, vaikkeivat tehtäviään ilmoittaisi? Eli siinä vaiheessa kun aktivoituvat käytettäväksi/ovat kahdella työntekijällä miehitettynä, tyrkkäisivät RADIOLLA -statuksen jolloin näkyisivät kartalla, olivatpa vapaana, dave-siirrolla tai työparin kanssa shellin baarissa... Kun voipi se radioliikenteen seuraaminen olla niin ja näin, vaikka toki isoa kovaa tietysti joitakin wannabe-ensihoitajia tietysti kiinnostaakin kuunnella... Davesiirroltakin pitäisi pystyä ensivasteeksi menemään, jos häkepäivystäjä kartalta sopivan zoomauksen sisältä huomaisi rahtiauton olevan selkeästi lähimpänä.

Hoitolaitossiirtojen eriyttäminen pitäisi tosin koskea sitten myös terkkuloista c-d -siirtoja keskussairaaloihin päin, no ainakin davesiirtoja. Tiedän, nyt varmasti joku kollega älähtää tai ainakin yrittäjä, mutta on hulluutta ajaa akuuttitehtäviin valjastettua yksikköä paaritaksisiirrolle pois alueelta kun kuitenkin päivän mittaan ei-akuuttivalmiudessa olevia siirtoautoja ajelee alueella, jotka voisi mainiosti nuo siirrot hoitaa - tietysti niin, että kuka noita rahtiautoja kontrolloikin, niin silläkin taholla pitää olla (reaaliaikainen) paikkatietoseuranta rahtiautojen osalta käytössään. Siirtojen järjestelyihin tuo jonkun ehdottama logistiikkainsinööri jonkinlaisella terveydenhuollon lisäkoulutuksella voisi olla paikallaankin.

[Iipi]

Meitin alueella on kaikissa pelastuslaitoksen autoissa erillinen GPS antenni kytkettynä Virveen. En tiedä, että seuraako häke niitä, vai vaan keskuspaloaseman valvomo. Meitin yksityisen sairaankuljetuksen vaunuista ei käsittääkseni mikään laite paikannustietoa lähetä. 880i mallin Virveissä tämä ominaisuus kyllä olisi ja näytti kakkos-vaunun käsikapulaan syttyvän se paikannussydeemin merkki vara-automme telineessä, mutta en tiedä, oliko vastaanottajaa tälle datalle missään. Muissa, kuin vara-autossamme ei telinettä ole, vaan niissä on ajoneuvoasemat, joissa kyseistä toiminnetta ei ole sellaisenaan. Tästä on puhuttu jo jossain topicissa.

[Luuriapina]

Joo tuohon GPS:n, siis yksiköiden reaaliaikaisen paikkatiedon välittymiseen hätäkeskukseen; ei taida kaikilla hätäkeskusalueilla vielä edes olla, ainakaan kattavasti, reaaliaikaista satelliittiseurantaa. Korkeintaan yksittäisiä kokeiluyksiköitä, häken seurannassa. Tiedä sitten mikä siellä ihka oikeasti järjestelmän käyttöönottoa hidastaa, kun kuiteskin koko Suomessa pitäisi olla samat tietojärjestelmät ja jopa samat ohjelmistoversiot.

Hätäkeskuksen tietojärjestelmä ei ole se ongelma, vaan päätelaitteen parametrointi täytyy GPS-paikannusta varten tehdä osittain uusiksi. Tässä omalla alueella oli shp toimittanut päätelaitteet palveluntuottajille, ja heilläkin oli käsitys, että maailma mullistui sillä. Eipäs ne pelkällä laitteen vaihdolla häkessä näy liikkuvana,(vaikka iivari-radiot onkin), vaan laitteeseen pitää ohjelmistollisesti määritellä paikannettavuus. No, tätä sitten selvittelevivät jä niiden autojen osalta menee kesälle, kun "ongelma" korjaantuu. Laitteet parametroidaan uudestaan shp:n toimesta vasta silloin. Muuten pääsääntöisesti muut/muiden yksiköt näkyvät kartalla liikkuvina kyllä.

Hidastus siis Virven terveystoimen puolen parametroinneissa ja niiden toteutusaikatauluissa ainakin meidän suunnalla.

Tottakai mekin häkessä odotamme, että ko. yksittäisen palveluntuottajan 5 valmiudessa olevaa sakua (+vara-autot) kävisi näkymään liikkuvana ELS:n kartalla. Huolehtivat kuitenkin yhteensä 8:n kunnan ensihoidon toteutuksesta, joten etelänkin oloissa reaaliaikaisuudesta olisi hyötyä...

[raapale]

Täälläpäin kaikki lanssit (niin pela kuin yksityinenkin) paikantuneet jo pari vuotta els:lle ja on erittäin pätevä juttu! Toki kaikki tekniikka pätkii ajoittain, mutta enemmänkin on kiinni siitä että päivystäjä ei hyödynnä kartalla liikkuvia yksiköitä... ikävä kyllä.

Lanssien lisäksi kaikki vakitusen paloautot paikantuu ja iso osa paljon keikkaa ajavista vepareistakin. Palokunta käyttää merlot:ia ja yksityisillä taitaa olla pääsääntöisesti Elektro-Arolan boxeja.

Hyvä tekninen apuväline lähimmän/tarkoituksenmukaisen yksikön valinnassa  ;)

[hannu koli]

Ihan yksinkertaisen logistiikka insinöörin vastaus kaikkiin spekulointeihin. Automatiikkaa ei käytetä koska ei ole olemassa sairaankuljetukseen sopivaa ohjelmaa, joka käyttää GPS-paikannusta. Kaikki olemassa olevat (Suomessa käytössä olevat) perustuvat vakio reitteihin tai vakio noutopaikkoihin eivätkä ne ole siirrettävissä sellaisenaan, koska muuttujia tulee niin paljon lisää.

Hätäkeskuksen elsiin perehtyneet varmaan osaavat sanoa miten kivaa on yrittää vääntää eri tarkoitukseen tehty ohjelma muuhun käyttöön  ;)

Ohjelman tekeminen on sen verran kallista puuhaa ettei siihen varmaan tämän maan resusseilla hetikään ryhdytä, joten työn iloa sinne tese-pöytään.

[Tiitari]

Mitenhän jatkossa käy koko GPS:n jos brittien uumoilut osuvat oikeaan http://www.hs.fi/ulkomaat/artikkeli/Brittilehti+GPS-j%C3%A4rjestelm%C3%A4+on+kaatumassa/1135246108198

Toisaalta, on täällä periferiassa ennenkin pärjätty (ja pärjätään hyvin pitkälti vieläkin) ihan perinteisten paperikarttojen kanssa.

[hiski]

Mitenhän jatkossa käy koko GPS:n jos brittien uumoilut osuvat oikeaan http://www.hs.fi/ulkomaat/artikkeli/Brittilehti+GPS-j%C3%A4rjestelm%C3%A4+on+kaatumassa/1135246108198

Toisaalta, on täällä periferiassa ennenkin pärjätty (ja pärjätään hyvin pitkälti vieläkin) ihan perinteisten paperikarttojen kanssa.

GPS ei toki ole ainoa systeemi, jolla ajoneuvopaikannuksen voi hoitaa. Galileo on hyvää vauhtia tulossa, Kiina (ja Intia) kehittävät Beidou -järjestelmää, GLONASS kukkuu ja voi kohtuullisesti. Ja kohtuulliseen tarkkuuteen päästään vaikka pelkällä kännykkäverkolla ja kiihtyvyysantureilla.

Olennaisempaa on mitä sillä tiedolla tehdään. ELS:n tyylinen "näytä täplä kartalla" ei vielä hirveästi auta. Systeemin pitäisi pystyä tarjoamaan yksiköitä tavoittamisjärjestyksessä huomioiden esim. eri statuksiin liittyvät keskimääräiset lähtöviiveet, ja samalla arvioimaan mitä alueelliselle valmiudelle käy eri vaihtoehdoissa.

[hiski]

Ihan yksinkertaisen logistiikka insinöörin vastaus kaikkiin spekulointeihin. Automatiikkaa ei käytetä koska ei ole olemassa sairaankuljetukseen sopivaa ohjelmaa, joka käyttää GPS-paikannusta.

Onhan noita maailmalla useampiakin.

http://www.theoptimacorporation.com/ProductsSirenLive.aspx

http://www.carmenta.com/products/resqmap

http://www.tritech.com/sol_computeraided.asp

[hannu koli]

No en nyt jaksa vänkäämään tällä foorumilla, mutta lähempääkin löytyy vaikka Helsingin taksi-autoiloiden käyttämä ohjemisto....On noita vaikka mitä, mutta mikään niistä ei vastaa tarpeeseen.

[hiski]

No en nyt jaksa vänkäämään tällä foorumilla, mutta lähempääkin löytyy vaikka Helsingin taksi-autoiloiden käyttämä ohjemisto....On noita vaikka mitä, mutta mikään niistä ei vastaa tarpeeseen.

Onko Suomen sairasautoillu jotenkin niin erikoista verrattuna muiden maiden vastaavaan puuhaan, etteikö muiden tekeleet olisi sovitettavissa tänne?

[raapale]

Elsan yhtenä ongelmana on karttapohja. Elsa kun makustelee raster pohjaisia karttoja, jotka ei ole mitenkään järkeviä ko käytössä. Mielummin käyttäisin vektoripohjaisia karttoja, mutta saksalaiset ei ole ainakaan vielä lämmenny ajatukselle vaihtaa karttapohjaa. Samasta materiaalista sais huomattavasti paremmat karttakuvat (kuten poliisin poke tai pelastuksen peke järjestelmissä).

Digiroad:n tulosta elsaan on puhuttu kauan ja hartaasti, en vaan usko että mun ura kestää niin pitkään että tuon reitityksen nään käytössä  ::)

mitä tuo reititys sitten ratkaisis, en tiedä.

[kops]

Elsan yhtenä ongelmana on karttapohja. Elsa kun makustelee raster pohjaisia karttoja, jotka ei ole mitenkään järkeviä ko käytössä.

Onko tämä se ohjelmisto mitä voi hätäkeskuksessa "zoomailla" ja siinä sitten näkyy nämä eri yksiköt karttapohjan päällä?

Täällä kun "omassa" hätäkeskuksessa olen ohjelman pariin kertaan nähnyt, niin vaikutti kyllä aika epäkäytännölliseltä jo pelkästään käyttönsäkin puolesta, saati että se piti sitten jotenkin erikseen tietokoneelta avata että pääsi yksiköiden sijainteja katsomaan. Saa siis ilmeisesti olla aika aktiivinen tese/vm että noita availee ja katselee lähimpiä yksiköitä kun tulee kiirekyytejä.

Lisäksi mitä tämä häken vm kertoi ettei paikannusdatakaan ole kovin luotettavaa, yksiköt seilailevat välillä tietokoneen mukaan paikoissa jonne ei autoilla edes pääse.

[raapale]

On elsalla olemassaan tuo kartta, yksiköt näkyy siinä "päällä". Ongelmana on se että kartta on vain kuva, eikä siis erota maata/vettä jne. On elsan asetuksista kiinni mitä kartalla näkyy, asetukset voi tallentaa valmiiksi eli ei tartte erikseen mistään hakea.

Paikannuksen luotettavuuteen sitten, täälläpäin autot pysyy hyvin tiellä, haastetta tuo se että mistään järjevästä paikasta ei nää lähettääkö ko yksikkö paikkatietoa vai paikantuuko statuksen perusteella. Tässä siis mahdollisuus mennä pieleen pahemman kerran. Täälläpäin taitaa olla kolmenlaisia paikantimia käytössä (eri firmojen juttuja), eikä toimintavarmuudessa juurikaan eroja.

On toi paikannus juttu kyllä erinomainen apu päivystäjälle (jos osaa sitä hyödyntää)...