Viagra(r), Revatio(r), Panacod(r), Gepacod(r) jne...

[Pernasoppa]

Tuossa jonninaikaa sitten tuli meidänkin osastomme hyllyyn ihkauusi lääke, Revatio®, 20 mg:n tabletteina. Vaikuttava aine oli sildenafiili, kattelin siis että jaa-a, jokos se Viagra® on niin vanha lääke että rinnakkaisia tulloo. Sitten eräs päivä katoin että perkeles, täähän on Pfizerin (eli Viagran valmistajan) valmiste. Lekuri selitti että on ollut pakko pistää eri nimellä samaa aihetta liikkeelle. Meillähän tota sildenafiiliä käytetään pulmonaalihypertension hoitoon, mutta on kait aiheuttanu punastuneita poskia kun sitä on haettu apteekista Viagran nimellä. Plääh. Kait toi on ihan ymmärrettävää.

No nyt menin hakeen sitten ite Panacodia apoteekista, niin sanoivat että pari euroa halvemmalla saa saman firman valmistetta, joka on täysin saman näköisessä paketissa, saman näköinen tabletti jne. Nimi oli Gepacod. Mutta tohonhan ei toi ujostuspointti kelpaa, eli miks vitussa?

Plääh.

[Julma]

No jaa. Miksi ylipäätään on mitään "brändejä" tuolla lääketeollisuudessa? Rahaan kai ne kaikki jotenkin liittyy. Parempi olisi jos apteekissa olisi pelkästään purkkeja joissa lukee valkoisella pohjalla, mustalla tekstillä, samanlaisilla fonteilla jnejne.

Esim:

Ibuprofeeni

400 mg tabletti

100 kpl erästä:[eränumero]

Parasta ennen: [päiväys]

Mutta alkuperäiseen kysymykseen en osaa vastata sen paremmin kuin että se liittyy joko veronkiertoon, voittojen lisäämiseen, kulujen leikkaamiseen tai johonkin muuhun taloudelliseen.

[{BS}]

Joissakin tapauksissa syynä voi olla se, että lääkettä myydän toisessa maassa toisella nimellä. Sitten tätä valmistetta tuodaan samalla nimellä toiseen maahan.

Jos vaikka sitten Panadolia tuotais suomeen norjasta. Siellä kun se on Panodil. Vois aiheuttaa hymyä apteekin asiakkaille.

[Pöllö]

Revatiossa on himpun verran pienempi vahvuus tabletissa kuin Viagran pienimmässä. Pakkauskoko on Revatiolla suurempi. Hinta tablettia kohden on pienempi Revatiossa, mutta jos suhteuttaa tabletin vahvuuteen, niin samoissa suunnilleen mennään. Tiedä sitten, onko imagosyy vai mikä, että eri nimet, vai onko eri käyttöaiheelle lupaa haettaessa ollut suunnilleen sama sitten laittaa erilainen nimi. Revatiolle saa kelan korvauksen. Viagralle saa yhdelle vahvuudelle (ja pakkauskoolle) peruskorvauksen korvausnumerolla 308.

Lääkkeissähän on rinnakkaistuontia, eli toisesta EU-maasta raahataan sama lääke edullisempaan hintaan Suomeen. Ja onpa sitten joku lääkefirma pistänyt pystyyn oman rinnakkaishalpalääkkeen. Brändätty tai alkuperäinen tuote on voimissaan, mutta halpislääkemarkkinoille on laitettu vielä oma kilpailija popsimaan halpiksilta markkinaosuuksia.

Itse en muuten ihan täydellisesti kannata viitehintajärjestelmää tai alkuperäisen, kalliin KELA-korvattavuuden lakkauttamista. Joidenkin lääkkeiden saatavuus vaihtelee, ja joskus maahan on dumpattu aika pieniäkin eriä jotain halpislääkettä. Jos tällaiset määräävät viitehinnat, niin siinä kaatuu lääkeenostajalle lisää maksettavaa. Viitehintajärjestelmässä siis lääkkeen korvaus maksetaan halvimman mukaan (+ pieni vaihteluväli sallitaan), asiakas maksaa kalliimman lääkkeen ostaessaan itse koko erotuksen, erotuksesta ei saa korvauksia.

Sitten on tullut vastaan riittävästi henkilöitä, joilla joko halpa tai se kallis lääke ei jostain syystä toimi. Kyllä, ihan Pharmacastakin on tullut vastaan lääke, jonka haittavaikutukset eri valmistajat kuvaavat erilaisiksi. Sama vaikuttava aine, sama määrä, sama suolamuoto, sama lääkemuoto... Lisäksi on henkilöitä, joilla on allergia jotain apuainetta kohtaan. Tai niinkin yksinkertainen asia, kuin että tabletin tulisi olla puolitettavissa tai helposti puolitettavissa. Ehtiikö lääkäri näitä katsoa, tai voiko lääkettä vaihtaa ilman uutta reseptiä...

Välillä on myös ollut kovaa puhetta, että lääkärin pitäisi määrätä aina halvin lääke. Ja kun laki velvoittaa apteekin vaihtamaan aina halvempaan, niin juridisesti katsoen ollaan sellaisessa tilanteessa, ettei lain sanamuoto salli apteekin vaihtaa lääkettä kalliimpaan. Jos sitä halvinta ei ole saatavilla, tablettia ei voi puolittaa, asiakas on saanut halvimmasta sivuvaikutuksia, niin... Ja laki vielä vaatii apteekkia toimittamaan saman valmisteen. Kun rinnakkaistuotteita voi olla kymmenkunta, ei niitä mitenkään voi pitää varastossa kaikkia, koska osa tuotteista vanhenee ennen myyntiään. Lisäksi lääkkeiden hinnat alenevat jatkuvasti, ja kun apteekin lääkevaraston hinta on esim. 100 000 - 200 000 euroa, niin prosentinkin hinnanalennus tekee 1000 - 2000 euron tappion. Joten, kun ihminen kiertää hakemassa kolesterolilääkkeensä neljästä eri apteekista, saattaa lääke joka kerran vaihtua eri geneeriseen tuotteeseen.

Kun geneerisillä tuotteilla on kuitenkin sallittu tietyt toleranssit (erot), niin jokunen prosentti ihmisistä havaitsee eroja eri geneerisillä tuotteilla. Vastaan on tullut mm. mt-potilaita, joilla ainoa toimiva on ollut kallis alkuperäislääke, jolta on esim. poistettu kelan korvaus, rinnakkaiset eivät toimi, lääkkeen hinta nousee (ja maahantuoja ehkä hinnoittelee hinnan kovemmaksi, koska enää ei tarvitse tavoitella ns. kohtuullista myyntihintaa), ja henkilö jättää lääkkeet syömättä, ei ole varaa.

Lääkemarkkinat elävätkin mielenkiintoisia aikoja. Politiikka on ottanut jonkin asian ruodittavakseen, ja samaa aihetta sitten junnataan vuosia putkeen. Lääkkeen arvonlisävero ei poistu, ns. apteekkimaksu on olemassa edelleen, terveydenhuoltoa on siirretty avopuolelle, lääkkeiden kustannus/hyöty -malleja ei juuri ole tehty, ja parhaat ajattelijat vaativat apteekkeja myymään lääkkeet tappiolla, ja tekemään sitten esim. kosmetiikkamyynnillä tuloksensa. Kun kuvioon sekoittaa terveydenhuollon kalliit lääkkeet, saadaan jänniä käyriä lääkkeiden kokonaiskustannuksille. Miten optimointi osuisi parempaan, olisikin hyvä miettiä uudelleen ehkä ääneen. Nythän malli ehkä polarisoi lääkkeitä huippuedullisiin - ja sitten korvausten ulkopuolella oleviin rahastuslääkkeisiin. Lääkkeiden hintoihin on myös tehty poliittinen hinnanalennus, ja katsotaan, jatkuuko sama linja, katsotaan tukkuhinnat ja leikataan taas jokin 5 % pois. Lääkekorvausten käsittely on ulkoistettu jo pitkälti Kelalta apteekeille, ja virheet korvauksissa voivat aiheuttaa sakkomaksun.

Ihan jännä nähdä, mihin mennään: lääketukkureiden tulonmuodostus vuosikertomusten tuloslaskelmien pohjalta on aika niukkaa, ja Suomi on hyvin marginaalinen markkina. Aika yllättäviäkin tuotteita on välillä maasta lopussa. Emme ole maailman jakelulistoilla kovin kärkipäässä. Patenttisuojaa on purettu. Ja markkinoiden avautuessa apteekit tullevat ketjuuntumaan, kansainväliset tekijät käyvät ostoksilla ja se(kin) osa terveydenhuoltoa päätyy ulkomaalaisomistukseen. Toisaalla sairaaloiden peruslääkevalikoima on joskus aika niukka. Yllättävän suppeallakin varastolla pyöritään, mutta ihan aina se ei taida riittää lääkityksen tarkkaan viilaamiseen kaikille potilaille.

Lääkkeiden myyntihinnan aleneminen ja veronmaksajien kuorman rajaaminen on järkevää. Mutta väliinputoajia ei saisi potilaista tulla. Joskus jää vain oletukset päälle, hoetaan ja toteutetaan välillä kokonaisuutta miettimättä samaa toistaen: mielenterveyspuoli pitää siirtää avohoitoon, Helsingistä siirtää rahaa ja työpaikkoja muualle, lääkkeiden hintaa pitää laskea... Jossain vaiheessa pitäisi myös hahmottaa, mitä on jo tehty, missä mennään, ja mitä vaikutuksia oikeasti on, jos edelleen kaasupoljinta painetaan samalla tavalla. Lääkelaitoksen siirto -tasoisia päätöksiä, joissa voidaan unohtaa vertailussa Tampere - Turku - Helsinki, ja runnoa päätökset henkilöstöä kuulematta tai aiemmat selvitykset unohtamatta, olennaisia asia vaatimalla viikonlopun aikana "selvitettäviksi", ei pitäisi soveltaa päätöksenteossa, joka koskee välillisesti melkoista osaa kansalaisia. Köyhistä tulee helposti väliinputoajia.

[Farmanautti]

Tuosta Pöllön skenaarioista olen samaa mieltä. Suomen lääkemarkkinat eivät ole isot, eikä minkään ison maailmanlaajuisen firman ykkösprioriteetti muutenkaan. Miten käy muutaman vuoden kuluttua, kun isoilla puljuilla on mahdollisesti mullistaviakin lääkeuutuuksia, mutta eivät suostu tuomaan Suomeen niitä, koska Suomi on ainut maa ainakin Euroopassa, joka polkee menetelmävalmistuspatenttioikeuksia ihan törkeästi?

Mun skenaario on se, että täällä mussutellaan jatkossa halpoja Kiina-ja Intia-kopiolääkkeitä, koska muita ei kerta kaikkiaan tule markkinoille. Eli sanoisin että jollakin tasolla koko kansa kärsii..

Lääkelaitoksen pakkomuutto Kuopioon on toinen lääkealan turvallisuuspuolen kuolinisku. Sieltä on nyt jo lähtenyt pilvin pimein asiantuntijalääkäreitä ja -farmasisteja. Tahtoo sanoa, että kotimainen lääketeollisuus on aikamoisessa nesteessä, koska myyntilupahakemukset ei etene mihinkään päin.

Toinen juttu on se, että Suomen lääkelaitos hoitaa keskitetysti suuria Eurooppaa koskevia myyntilupa-asioita, joista se ei todennäköisesti tule selviämään märkäkorvaisilla, juuri perehdytyksen alla olevien käsittelijöiden avulla. Suomen maine tällä saralla on jotakuinkin mennyt, eikä luottamusta helposti saa takaisin kansainvälisissä ympyröissä, varsinkin kun koko soppa on ihan itse keitelty.

Kaikesta saamme kiittää ministeri Hyssälää, joka on nyt ansiokkaasti piiloutunut jonnekin median tavoittamattomiin.  :D

Sori, oli pakko purkautua.