Jump to content
MAINOS

Mihin on kaikki kurssikaverit kadonneet?


Recommended Posts

Toissaviikolla törmäsin työpaikallani pitkästä aikaa erääseen opiskelukaveriini. Edellisestä näkemisestä oli jo kulunut joitakin vuosia, ja ehdittiin töiden ohessa vaihtamaan muutama sana. Kumpikin hämmästeltiin sitä, miten harvoin nykyisin enää tulee vastaan "vanhoja" opiskelukavereita. Valmistuin sairaanhoitajaksi Helsingin ammattikorkeakoulusta noin viisitoista (15) vuotta sitten, ja siitä lähtien olen työskennellyt täällä Helsingissä, suurimmaksi osaksi Laakson sairaalassa.

Olen usein miettinyt, minne kaikki samaan aikaan opiskelleet ihmiset ovat päätyneet? Opiskelutoveriini törmättyäni aloin sitten muiden kiireideni ohessa hieman selvittelemään kurssikavereitteni nykyistä tilannetta. Kaikkien nimet eivät enää ole muistissa, ja koska moni on vaihtanut sukunimeä, ei jäljitystyö voinut tietenkään olla perusteellista. 

Facebookin, Instagramin, ja Linkedelnin sekä muiden sovellusten kautta hieman salapoliisityötä tehtyäni, huomasin että todella moni samoihin aikoihin opiskellut oli muuttanut pois pääkaupunkiseudulta. Tämä ei ollut mikään yllätys, sillä monet olivat alunperin kotoisinkin muualta päin Suomea. Lisäksi terveydenhuoltoalan palkkataso ei suoranaisesti kannusta asumaan korkeahintaisella pääkaupunkiseudulla.

Sen sijaan yllätyin siitä, miten moni oli jo ehtinyt päätyä täysin muiden alojen töihin. Muistan vielä elävästi sen alkuinnostuksen mikä oli nähtävissä lähes kaikkien kohdalla, kun aloittelimme opiskelua alkuvuodesta 2003. Vielä valmistumisen aikoihin useimmissa meistä oli vielä kovasti jäljellä tuota samaa innostusta, ja mielestäni siitä ei ole edes mahdottoman pitkä aika. Mikä tai mitkä asiat ovat sitten saaneet niin monen hakeutumaan täysin muihin hommiin?

Valmistumisen aikoihin uskoin tosissani, että meidän alan heikko palkkataso tulisi korjaantumaan. Kuten hyvin tiedämme, näin ei ole käynyt. Tänä päivänä meidän alan ihmiset ovat myös huomattavasti raaemman kritiikin kohteena, kuin viisitoista vuotta sitten. Itse olen viime vuosina saanut kuulla kommentteja meidän alan ihmisten "paskalaatuisuudesta", jopa omilta sukulaisiltani. Valmistumiseni aikoihin meitä kohdeltiin mielestäni asiallisemmin, sekä mediassa, että ihan arkielämässä työn ulkopuolella ihmisten kanssa kohdatessa. 

Pystyn kyllä ymmärtämään ihmisiä, jotka kokevat että meidän alan töiden tekeminen nykyisessä kiittämättömässä asenneympäristössä on "huono diili". Mikäli ihmisillä on mahdollisuus tienata paremmin työssä, joka on vähemmän kuluttavaa, ja vähemmän omaa terveyttä vaarantavaa, on valinta monen kohdalla varsin helppo.

Mikäli työolosuhteet, palkkaus ja yleinen asenne meidän alan ihmisiä kohtaan ei tule muuttumaan, tulee jatkossa olemaan entistä vaikeampi saada näihin hommiin motivoitunutta, alalle soveltuvaa, ja työpaikkaansa sitoutunutta henkilökuntaa. 

Nykyisissä opiskelijoissa ja vastavalmistuneissa näen yhä harvemmin sitä samaa alkuinnostusta, joka minulla, ja omilla aikalaisillani oli. Tämä on erittäin surullista, ja kertoo omaa kieltään siitä, että uudet ihmiset joutuvat kohtaamaan alamme kuormittavuustekijät jo varhaisessa vaiheessa. Tämä ei todellakaan ole näiden uusien ihmisten omaa syytä. Terveydenhuoltoalan houkuttelevuustekijät ovat vaan heikentyneet pienehkössä ajassa huomattavasti. Kuinka moni nyt valmistuneista tekee alan töitä viidentoista vuoden kuluttua, jos omastakin vuosikurssistani on erittäin suuri osa päätynyt ihan muihin töihin? Ehkäpä vuonna 2036 kaltaiseni pitkään käytännön hoitotyössä olleet "kenttäjyrät" ovat jo harvinaisuuksia. 

Aina voimme tietenkin yrittää vaikuttaa asioihin, ja tehdä kaikkemme estääksemme nykyisenkaltaisen kehityksen jatkumisen. Meidän ei pidä enää pitää suutamme kiinni, kun päättäjät, media, tai omat tuttavamme kohdistavat syyllistämistä ja kohtuutonta kritiikkiä meihin. Korona-aika on toki hieman paremmin nostanut esiin alamme houkuttelevuusogelmia, ja toivottavasti ainakin osa päättäjistä on herännyt huomaamaan että ilman osaavaa ja sitoutunutta hoitohenkilökuntaa ollaan todella pulassa. Nyt onkin korkein aika vaatia todellisia tekoja suunnan kääntämiseen. Mikäli joukkopako alaltamme kiihtyy, tulee koko yhteiskuntamme olemaan isoissa ongelmissa.

Hannes Lindroos

Sairaanhoitaja, ja Tehyn valtuustovaaliehdokas.

 

Edited by Asswiper
  • Tykkää 2

1/12800

Link to post
Share on other sites

Create an account or sign in to comment

You need to be a member in order to leave a comment

Create an account

Sign up for a new account in our community. It's easy!

Register a new account

Sign in

Already have an account? Sign in here.

Sign In Now
×
×
  • Create New...