Jump to content

Arkistoitu

Tämä aihe on arkistoitu, siihen ei voi enää vastata.

Misrec

Radiojodi

Recommended Posts

Misrec

Elikkäs tällainen opiskelijan mieltä askarruttava asia radiojodi hoidosta/potilaista.

Elikkäs jos kyseistä hoitoa saanut potilas tulee polille, jossa olen harjoittelussa. Niin voinko saada säteilyä osakseni, jota hän säteilee? Ja minkälaisessa kontaktissa pitää olla, että voin saada säteilyä?

Ja jatko kysymyksenä. Eli jos altistun säteilyllä, säteilenkö minä sitten? Eli voinko minä sitten taas  levittää säteilyä eteenpäin?

Jaa tämä kirjoitus


Suora linkki
Jaa toisille sivustoille
Lääkärihoitaja

Potilasta hoidetaan osastolla kunnes säteilymäärät ovat pieniä. Jos olet raskaana, en suosittele pitkällistä altistusta ko. potilaaseen.

Jaa tämä kirjoitus


Suora linkki
Jaa toisille sivustoille
{BS}

Lainaus potilasohjeesta

Toimintaohjeet hoitoannoksen ottamisen jälkeen

    * Radioaktiivisuus kertyy kilpirauhaseen, josta se vähitellen häviää ja erittyy pääasiassa virtsan mukana. Vaikka säteilymäärä on suhteellisen vähäinen, teidän tulee hoidon saatuanne varmuuden vuoksi välttää kahden ensimmäisen vuorokauden aikana turhaa oleskelua yhtä metriä lähempänä kanssaihmisiä. Erityisesti olisi vältettävä odottavien äitien läheisyyttä ja pienten lasten välitöntä kosketusta (esim. sylissä pitäminen ja vieressä nukkuminen). Imetystä ei saa jatkaa hoitoannoksen ottamisen jälkeen. Kotimatkan voi tehdä yleisellä kulkuneuvolla, jos matka ei kestä yli tuntia.

    * Virtsaan erittyvän radioaktiivisuuden vuoksi teidän on pestävä kätenne huolellisesti virtsaamisen jälkeen ja kuivattava mieluummin kertakäyttöpyyhkeeseen, joka on käytön jälkeen hävitettävä.

Cancer.fi

Potilas kotiutetaan, kun säteileminen on laskenut riittävästi. Potilaalle suositellaan kuitenkin, että hän välttäisi viikon ajan pitkäkestoista lähikontaktia ja nukkuisi erillisessä huoneessa. Potilas ei saisi tulla raskaaksi tai siittää lasta ennen kuin radiojodihoidosta on kulunut vuosi.

Samahan koskee esim eturauhasen kasvaimen hoitoa paikallisella sädehoidolla, brakyterapialla (=laitetaan radioaktiivisia "jyväsiä"eturauhasen sisälle. Suoja-aika maks. noin 2 kk esim raskaanaolevien läheisyydessä oleskeluun)

Varmaankaan ei ole riskiä säteilyn saamiseksi työssä. Kontaktit ovat aika lyhyitä. Varoaika on turvallisuuden maksimointia.

Mutta radiologian hallitsevat kertokoon tarkemmin.

Jaa tämä kirjoitus


Suora linkki
Jaa toisille sivustoille
Keep the faith

Potilasohjeet eri shp:llä näkyy hieman vaihtelevan, mutta 3vrk:den eristyksen jälkeen on vapaa liikkumaan? Tuo eristys siis osastolla ja loppumittaus ennen kotiutusta.

Jos olet raskaana

Hauska huomio, huomioiden profiilissä näkyvä alkuperäisen kysyjän sukupuoli ;D.

Jaa tämä kirjoitus


Suora linkki
Jaa toisille sivustoille
Pöllö

Elikkäs tällainen opiskelijan mieltä askarruttava asia radiojodi hoidosta/potilaista.

Elikkäs jos kyseistä hoitoa saanut potilas tulee polille, jossa olen harjoittelussa. Niin voinko saada säteilyä osakseni, jota hän säteilee? Ja minkälaisessa kontaktissa pitää olla, että voin saada säteilyä?

Ja jatko kysymyksenä. Eli jos altistun säteilyllä, säteilenkö minä sitten? Eli voinko minä sitten taas  levittää säteilyä eteenpäin?

Voit saada säteilyä, mutta et säteile eteenpäin, ellet sitten saa juuri jodia saaneen oksennusta päällesi, tai altistu lähipäivinä virtsalle, syljelle tai hielle. Merkittävin osa radiojodipotilaan säteilystä on betaa, joka ei läpäise kovinkaan montaa milliä vaatteita tms.

Esimerkki radiojodipotilaan potilasohjeesta.

Ohessa ohjeita hoitajille englanniksi.

Maailmalta löytyy kyllä tutkimustuloksia mm. radiojodipotilaiden perheenjäsenten ja heitä hoitaneiden hoitajien annoksista, mutta vaatisi vähän aikaa löytää hyvää dataa, josta voisi sitten laskeskella vertailukelpoisia arvoja eteenpäin. Mm. perheenjäsenten rasite ei aina ole ollut pieni, 0,01 - 1,1 mSv (lähde: JAMA. 2000;283:2272-2274.). Annos ei ole aivan pieni, koska tuo suurin luku on jopa tuplaten se annos, mitä keskiverto suomalainen saa lähinnä rakennusmateriaalien luontaisesta säteilystä vuoden aikana (lähde vertailuarvolle: STUK). Nopeasti selatut hoitajien saamat annokset olivat kymmenesosia tuosta suurimmasta perheenjäsenten saamasta annoksesta.

Säteilyn määrä tosin laskee puoleen noin 8 päivässä, neljäsosaan 16 päivässä, kahdeksasosaan 24 päivässä, ja minimoimalla potilaan lähellä oloa, säilyttämällä etäisyyden tai lisäämällä materiaa väliin voi helposti altistumista vähentää. On valtava merkitys, koska potilas on saanut annoksen. Eritteet (erityisesti virtsa) ja kilpirauhanen nopeasti radiojodin antamisen jälkeen ovat ne merkittävimmät lähteet.

Jos saamasi annos olisi tuollainen 50 mikroSv (laskin nopeasti vastaantulleella radiojodipotilaita vuodeosastolla hoitavan annoksella), niin kertomalla se tuollaisella 200 000:lla riski saada syöpä olisi luokkaa 50 %. Noin vanhoilla nyrkkisäännöillä nopeasti laskien.

Lisätietoa saat radiologisen yksikön hoitohenkilökunnalta: radioaktiivisia aineita saanutta potilasta ei pitäisi kotiuttaa, ennenkuin aktiivisuus on laskenut alle kynnysarvojen, ja jos kotiuttamaton potilas joutuu toiseen yksikköön hoitoon tai tutkimuksiin, on lähettävän yksikön velvollisuus kyllä informoida mahdollisista huomioitavista asioista. Hoitoja antavat yksiköt ovat todennäköisesti ohjeistaneet oman henkilökuntansa, joten jos olet aiheesta kiinnostunut, voit pyytää ihan mielenkiinnostakin ko. ohjeita tai kysellä ohjeita, miten hyvin lyhyen ajan sisällä radioaktiivista ainesta kehoonsa saanutta potilasta tulee käsitellä. Viime kädessä on myös työnantajan velvollisuus arvioida, ketkä työntekijät voivat altistua merkittäville määrille säteilyä, mutta toki vaikka vuodeosastolta johonkin tutkimukseen tulevan potilaan lähettävän yksikön velvollisuus on huolehtia myös häntä tutkivien ja hoitavien muiden yksiköiden tietoisena pitämisestä.

Edit: Säteily on joskus mystiseltä ja vaaralliselta tuntuva asia, mutta monella tapaa myös maailman tarkimmin mitattavimpia asioita, joille altistumme, ja myös tietyllä tapaa yksinkertaisimmin torjuttavissa olevia asioita. Siksipä säteilyn osalta voidaankin käyttää riskinhallinnan periaatteita hyvin näkyvästi ja keinoilla, jotka eivät edes olisi käytännössä mahdollisia monessa muussa asiassa. Säteilylle voi laskeskella erilaisia kollektiivisia annoksia ja sitä myötä helposti arvioida, missä oikeasti mennään. Monille vakavammille riskeille tällainen on huomattavasti vaikeampaa, tai osa kovemmista riskeistä on arkipäiväistynyt niin, että emme edes oikein konkretisoi niitä uhiksi. Riskit saattavat olla kuitenkin kertaluokkia monia säteilyyn liittyviä riskejä suurempia.

Jaa tämä kirjoitus


Suora linkki
Jaa toisille sivustoille
Misrec

Kiitos vastauksesta, selvensi asiaa. Eli käytännössä vaikka olisin hoitanut potilasta saamatta kuitenkaan virtsaa, ulostetta, sylkä, oksennusta..tai vast. päälleni, voin altistua säteilyllä, mutta en itse säteile ja mahdollisesti altistaa muita henkilöitä.

Miten sitten oireet, minkälaisia oireita mahdollinen altistuminen saa aikaan?

Jaa tämä kirjoitus


Suora linkki
Jaa toisille sivustoille
Pöllö

Miten sitten oireet, minkälaisia oireita mahdollinen altistuminen saa aikaan?

No jos hyvin nopeasti saa mainittua 50 mikrosievertiä tuollaisen 4000-kertaisesti kovemman annoksen, voi ehkä havaita ensimmäiset muutokset laboratoriokokein punasolujen arvon muutoksena....

Eli välittömiä vaikutuksia ei todellakaan helposti saa. Ainoa merkittävä riski on siis tilastollinen syöpäriski.

Jaa tämä kirjoitus


Suora linkki
Jaa toisille sivustoille

×