Pärjäänkö perushoitajana vuodeosastolla kun muulla alalla olen ollut??

[Tofferiina]

Heissan!

Olen ollut perushoitaja jo 1994 alusta asti, mutta nyt sain vasta löydettyä itseni tänne foorumille :D

Mutta kysymykseni tulikin tuossa otsikossa oikeastaan. Olen kouluttautunut muualle ja tehnyt ihan toisaalla töitä tässä välissä sekä perustanut perheen. Nyt olen sitten lapset hankkinut ja jostain syystä haiku on taas hoitoalalle. Olen hoitovapaan aikana keikkaillutkin jo vanhainkodilla verestämässä muistoja, mutta se työhän on aika simppeliä kaikin puolin. Sairaanhoitajat jakaa lääkkeet dosetteihin ja niistä sitten perus-/lähihoitajat jakaa asukkaille. Inskan pistot ainoastaan tulleet esiin ja ihan perus RR:n mittaukset sekä sokrut jne. Kaikki muu onkin sitten jäänyt unholaan.

Nyt minulle olisi mahdollisuus saada töitä vuodeosastolta tk:sta, mutta pelkään että en pärjää siellä! Tuskinpa keikkasijaisia paljon ehditään perehdyttääkään??

Haaveilen kuitenkin vaikkapa sh:n jatko-opinnoistakin vielä vanhoilla päivilläni :D ja olisi kiva kartuttaa kokemusta senkin pohjalta. Mitä mieltä olette alan ammattilaiset, kannattaako mennä muuallekin vai suosita jäädä vain vanhainkodille?

[Vapaa]

Ilman muuta pärjää. Se on vain itsestä kiinni, eli jos kiinnostusta ja halua löytyy, on kaikki mahdollista :D

[Lyrica]

Go for it! Uskon ilman muuta, että pärjäät! Niin kuin Vapaa kirjoittikin, niin paljon on itsestä kiinni, miten homma sujuu. Joka puolella hommat on lopulta samanlaisia, toisaalla vaan mitataan esim RR-arvoja useammin kuin toisaalla, toisaalla on enemmän kuntouttamista ja toisaalla taas henkistä tukemista.

Nykyisin lähes jokainen työpaikka perehdyttää hyvin ja useamman viikon ajan. Jos tuo aika ei riitä, voi sitä pyytää vielä lisää. Se ei ole ollenkaan tavatonta, eikä se kerro millään tavalla toisen huonosta ammattitaidosta. Päin vastoin se on minun mielestäni ammatillisuutta, että ymmärtää omat kykynsä ja uskaltaa pyytää apua ja ohjausta jos sitä kokee tarvitsevansa.

Eli anna mennä vain  :D

[Tofferiina]

Ok. Kiitti tsempistä!! Jospas sitä sitten vielä lähtisi alalle :)

[O'Boy]

Ilmanmuuta, annat mennä vaan.

Ja tervetuloa foorumille!  :)

[sisko]

Anna palaa vaan, meitä todella tarvitaan nyt. Melkeimpä saat itse valita missä haluat työskennellä, ja harjoitus tekee mestarin. Tsemppiä! :)

[Sistah]

http://hoitajat.net/foorumi/index.php?topic=15231.0

^^ tuossa joku teki samansisältöisen kysymyksen, johon vastasin... tosin siinä on kyse pitkäaikaisvuodeosastosta. Sanoisin tähänastisen kokemukseni perusteella, että akuutimmilla osastoilla lähihoitaja kyllä pärjää samoilla perushoidon taidoilla, mutta saa useammin MAHDOLLISUUDEN tehdä  muutakin, jos mielenkiintoa ja halua riittää.

Pitää vain olla tarkkana ja kuunnella hyvin ohjeet, josko jonkun potilaan kohdalla pitää osata ottaa huomioon jotain erityistä, hänen erityisestä sairaudestaan johtuvaa. Niitä ei ehkä kaikkia tule ajatelleeksi itse ilman kokemusta, esimerkiksi aivohalvauspotilaan nielemisvaikeudet tai leikattujen potilaiden liikerajoitukset. Nämä aikas yleiset esimerkit nyt vain tuli mieleen :-) Mutta kun kysyy keikkalaisena potilaan a) liikkumisen tason syömisen erityistarpeet c) tarkkailun tarpeen niin sillähän jo pääseekin tosi pitkälle.

[Satu]

Ei varmaan ole pahitteeksi lukasta ennen töihin menoa jotain lähihoitajan peruskirjaa ja muistella teoriapuolen asioita, mutta muuten pärjääminen on ihan siitä kiinni kuinka avoimin ja rohkein mielin lähdet työelämään. Itse olen nyt työelämään mennessäni ottanut sen periaatteen että kyselen niin maan p*rkeleesti asioista että opin uutta. Oon työparille sanonukki keikalla että mua saa läppästä jos kysely rupee ärsyttämään. Töitä ei kannata arastella vaan lähteä rohkeasti mukaan, jos ei kokemusta jostain toimenpiteestä/asiasta ole, voi ensin mennä katsomaan tai reilusti pyytää jonkun työpariksi katsomaan 'päältä' että homma hoituu oikein.  Muista vaan että kysyvä ei tieltä eksy :)

- Satu

[Tofferiina]

Tämä asia etenikin sitten rytinällä. Tänään kävin viemässä papereitani työhönottoon ja samantien huomasinkin olevani jo palkkalistoilla sitten!! Eli muutaman kuukauden ns. säännöllinen sijaisuus on luvattu.  Jännittää niin perskuleesti, mutta olen kyllä nopea oppimaan ja en tosiaankaan pelkää kysyä. Töitä en pelkää enkä haasteitakaan. Mutta tuo oli huoli, että mitenköhän suhtaudutaan kun on tosiaan asioita jo jäänyt unholaan ja miten suhtaudutaan kyselyikäiseen sijaiseen.

Toivottavasti lähtee hyvin rullaamaan, ainakin paikka vaikutti kivalta ja rekryn ihminen ja osastonhoitaja tosi symppiksiä ;D

Kiitos muuten Sistah linkistä ja hyvistä vinkeistä siellä.

[Fiu]

Ei muuta kun rohkeasti vaan hommiin!

Aina kannattaa muistaa se, että tyhmiä kysymyksiä ei ole! Ja jos joku asia alkaa mietityttämään / tunnet olosi epävarmaksi, niin sano se vain suoraan  ;D.