Jump to content
MAINOS

Opiskelijan työskentely yksin


Ladyoftheflowers

Recommended Posts

Kuinka yleistä teidän työpaikoilla on, että lh -opiskelija aika pitkälle päivästä yksi työskentelee yksin ilman kunnon valvontaa ja ohjausta, käytännössä vaan yhtenä työntekijänä helpottamassa vakkareiden taakkaa ja tekee ne ns. likaisimmat työt?

itse opiskellessa en saanut edes perehdytystä ja ihan ekasta päivästä vetelin siellä yksin ja kaivelin muistista että mitä siellä koulussa taas sanottiinkaan tästä. Ohjaaja istui kansliassa tyytyväisenä pelaamassa kännykällä, kun tokana tai kolmantena päivänäni hänen kehoituksestaan hoidin hyvin muistisairaan ja väkivaltaisen vanhuksen iltatoimet ja vaippaa vaihtaessa väistelin nyrkkejä poru kurkussa. Sain vaihdettua ohjaajaa kahden viikon jälkeen, mutta hyvin itsenäistä oli työ senkin jälkeen. Kyse vielä paikasta, jossa ei nyt ihan järkyttävä kiire kokoaikaa ollut, pieni ryhmäkoti vaan.

Suora linkki kommenttiin
Jaa toisille sivustoille

MAINOS

Ei. Onneksi omalla työpaikalla lähdetään aina siitä, että opiskelijaa ei koskaan jätetä yksin. Tottakai taitojen karttuessa voidaan sopia tilanteita mitkä opiskelija hoitaa yksin, tai vastuupotilaita tms. Mutta aina niin että tarvittaessa kuitenkin saa apua ja tukea. 
 

Yleensä ite haluan alkuunsa hyvinkin tiiviisti olla sen opiskelijan kanssa, tai että on aina joku jonka seurana hän on. Tyyliin ekat päivät tai ekan viikonkin voi opiskelija ihan keskittyä vaan aikalailla seuraamaan. Sitten voin pikkuhiljaa tyyliin jättää esim. syöttämään asiakkaan tai pyytää saattamaan huoneeseen tms. Ja siitä pikkuhiljaa sitten taitojen karttuessa edetään toivottavasti siihen että siellä viimeisellä viikolla viimeistään sitten voi luottaa jo enempi että opiskelija pärjää yksinkin. (Riippuen tietysti mikä on taitotaso jo ennen. Ite oon paljon ohjannu ihan ekaan harkkaan tulevia, mut toki sit voi taas miettiä eri tavalla jos taustalla jo kokemusta. Ja sekin että onko näyttöviikkoa tms...) Vaan siltikin vastuu on loppukädessä ohjaajalla, jos jotain sattuu.

Suora linkki kommenttiin
Jaa toisille sivustoille

Toi kuulostaa mukavalta tavalta ohjata :) tuolla oli muutenki vähän semmonen tyyli monella, että heti ollaan tunkemassa niitä käsiä toisen työhön jos el mee just niinku ite tekee. Vaikka jossain vaipan vaihdossa, että vaipan asentoa korjataan ennenkun oon saanut teipit kiinni, enköhän itsekin sitten siinä kohtaa huomaa että se on jostain huonosti ja osaa ite korjata 😁
 

oon viittä vaille valmis aikuisopiskelija -alanvaihtaja, jokusen vuoden tehnyt jo sote -puolen työtä mutta päivätoiminnasss ohjaajana. Eli lähtötaso oli perushoidon käytännössä pyöreä nolla ja tein tän jo harkan alussa selväksi. 

Suora linkki kommenttiin
Jaa toisille sivustoille

Opiskeluaikana ei ollut tuollaista kokemusta, mutta työkokeilusta kyllä. Ennen kuin edes aloitin opiskelemaan hoitoalaa, menin työkokeiluun yksityiseen kotihoidon yritykseen kolmeksi kuukaudeksi, selvittääkseni kuinka operoitu polveni kestäisi alalla josta haaveilin. Alkuun kuljin ohjaajan mukana, mutta jossain vaiheessa ko. puljun esimies alkoi vaatimaan, että tekisin käyntejä yksin. En suostunut tietenkään ja jouduin huonoon valoon sen takia. Ensinnäkin korvauksella 9 €/päivä ja täysin kouluttamattomana olisin esim. antanut asiakkaille lääkkeitä, ollut täysin tietämätön asiakkaiden perussairauksista ja kuinka toimia erilaisten hypojen ym suhteen. Kenenköhän vastuulle se kaikki olisi mennyt, kun virhe olisi tapahtunut? Periaatteesta kieltäydyin ihan ruoanlämmityskäynneistäkin, koska vastassa voi olla mitä vaan muutakin... Kaikki otetaan kyllä irti noissa! En ole kyseisestä puljusta hyvää sanaa sanonut, enkä sano. Terkuin nyt jo useamman vuoden kotihoidossa ja kotihoidon varahenkilöstössä työskennellyt ammattihenkilö lääkelupineen 😄

Suora linkki kommenttiin
Jaa toisille sivustoille

11 tuntia sitten, Tinttiii kirjoitti:

Opiskeluaikana ei ollut tuollaista kokemusta, mutta työkokeilusta kyllä. Ennen kuin edes aloitin opiskelemaan hoitoalaa, menin työkokeiluun yksityiseen kotihoidon yritykseen kolmeksi kuukaudeksi, selvittääkseni kuinka operoitu polveni kestäisi alalla josta haaveilin. Alkuun kuljin ohjaajan mukana, mutta jossain vaiheessa ko. puljun esimies alkoi vaatimaan, että tekisin käyntejä yksin. En suostunut tietenkään ja jouduin huonoon valoon sen takia. Ensinnäkin korvauksella 9 €/päivä ja täysin kouluttamattomana olisin esim. antanut asiakkaille lääkkeitä, ollut täysin tietämätön asiakkaiden perussairauksista ja kuinka toimia erilaisten hypojen ym suhteen. Kenenköhän vastuulle se kaikki olisi mennyt, kun virhe olisi tapahtunut? Periaatteesta kieltäydyin ihan ruoanlämmityskäynneistäkin, koska vastassa voi olla mitä vaan muutakin... Kaikki otetaan kyllä irti noissa! En ole kyseisestä puljusta hyvää sanaa sanonut, enkä sano. Terkuin nyt jo useamman vuoden kotihoidossa ja kotihoidon varahenkilöstössä työskennellyt ammattihenkilö lääkelupineen 😄

Ei pidä suostua.Harmittaa kun ihmiset suostuvat tekemään asioita joihin ei ole lupia.Osaamista ym ym Raastuvassa sitten ollaan yksin selkä seinää vasten!

Suora linkki kommenttiin
Jaa toisille sivustoille

Olin tk-vuodeosastolla 6-viikkoa työssäppijana, ei minkäänlaista kokemusta työstä aimmin. Kaksi iäkkäämpää ohjaajaa, toinen lähellä eläkeikää. Missään en ole sen jälkeen nähnyt niin työhönsö kyllästyneitä hoitajia. Satunnaisesti sain ohjausta mutta enimmäkseen opiskelijat vastasivat kelloihin ja hoitajat jäivät istumaan kansliaan ja kahvihuoneeseen. Emme saaneet mennä kahvihuoneeseen samaan aikaan kuin henkilökunta, odotimme omaa kahvitaukoamme, yleensä vakkareiden tauot venyivät ja me odotimme kiltisit, kun he tulevat pois kahvihuoneesta, usein olikin sitten suden nälkä kun tauolle pääsi. Harjoittelun lopulla rohkaistuin ja menin tauolle samaan aikaan kuin vakkaritkin. Tauolla haukuttiin kaikki harjoitteliat ja ihmeteltiin miten osaamattomia he ovat, yleinen mielipide heillä oli että kenestäkään ei tule hyvää hoitajaa ja vielä ihmeteltiin miten ovat alalle päätyneet. Suoranaista ilkeilyä sai, jos kysy tai varmisti joitan asiaa. Yksi harjoittelija ei jaksanut kahta viikkoa enempää, kun tressaantui ja meni yö unet, onnekis hän sai toisen paikan. Itse olin loppuun saakka, tosin kadun etten lähtenyt heti, harjoittelujakso oli erittäin tressaava. Onneksi toinen tk-jakso toisessa kaupungissa oli  hyvä, sain hyvän ohjaajan, joka oli todella hyvä työssään ja sain hyvän ohjauksen jakson aikana, sekä paljon kehuja ja kannustusta. En ehkä olisi alalle jäänyt jos tätä ohjaajaa ei olisi ollut, kiitos hänenlle. Tänä päivänä toimin itse myös ohjaajana ja näiden kokemusten jälkeen teen kaikkeni että työssäoppijaa ohjataan hyvin ja että hän saa myönteisen kuvan alasta, näin saamme alalle uusia työntekijöitä joita todella tarvitaan.

Suora linkki kommenttiin
Jaa toisille sivustoille

MAINOS

Luo tunnus tai kirjaudu sisään kommentoidaksesi

Vain jäsenet voivat kommentoida

Luo tunnus

Rekisteröi tunnus yhteisöömme. Se on helppoa!

Rekisteröi uusi tunnus

Kirjaudu sisään

Onko sinulla jo tunnus?

Kirjaudu sisään
×
×
  • Luo uusi...