Jump to content

Arkistoitu

Tämä aihe on arkistoitu, siihen ei voi enää vastata.

matoka

mitä tekee anestesiasairaanhoitaja nukutuksen aikana...

Recommended Posts

matoka

niin mitä tekee anestesiasairaanhoitaja nukutuksen aikana jos esim. potilas alkaa heräämään/liikkumaan, antaako hän lääkettä vai kutsuu nukutuslääkärin paikalle? kiinnostaa vaan tietää....

Jaa tämä kirjoitus


Suora linkki
Jaa toisille sivustoille
Pernasoppa

Herääminen ja liikkuminen on eri asia. Ihminenhän vaihtaa normaalistikin asentoa yön aikana, eikä silti ole hereillä. Usein puhutaankin potilaan jännittäessä lihaksiaan tai jännittäessä että hän olisi hereillä. Unessa voi olla vaikka hengittäisikin itse.

Liikkumisen estoon on pari keinoa: 1) lihasrelaksaatio, eli annetaan potilaalle tyypillisesti jotain non-depolarisoivaa lihasrelaksanttia (suomessa käytössä esim. rokuroni, cisatrakuuri, mivakuuri) tai 2) syvä anestesia, eli annetaan niin syvä uni ettei tiedä mihin menee ja kusta tulee.

Herääminen onkin sitten vaikeampi todeta, siihen kun ei ole mitään luotettavaa mittaria. Potilas voi olla täysin liikkumatta ja silti hereillä, ks. yst. kohta liikkumisen esto. Hereillä olon estoon on sovittu sääntöjä, esimerkiksi inhalaatioanesteettien minimialveolikonsentraatioita, tai sitten ns. unensyvyysmittareita kuten Entropia tai bispektraalinen indeksi, mutta niiden käyttö yksinään ei riitä, vaan uni on aina turvattava antamalla tarpeeksi unilääkettä.

Sitten kysymykseen. Suomessa anestesian aikainen valvonta on pitkälti sairaanhoitajan tehtävä. Anestesialääkärin tulee maassamme vallalla olevien suositusten mukaan olla mukana anestesian aloituksessa ja yleisanestesian lopetuksessa, mutta kaikki siltä väliltä vaihtelee talokohtaisesti. Ei silti liene mitään taloa missä anestesiahoitaja soittelisi lääkäriä antamaan lääkettä, sillä se anestesiahoitaja on juuri siksi siellä salissa, että valvoo että potilaan vitaalielintoiminnot, anestesian syvyys, relaksaatio jne jne jne ovat adekvaatit. Jos hoitajan ainoa tehtävä olisi soittaa lääkäri paikalle, asia voitaisiin varmasti hoitaa jollain laitehälytyksellä eikä ihmistä tarvittaisi väliin.

En kyllä ymmärrä, miten matoka:n ammattikorkeakoulussa tämä asia pystyttiin sivuuttamaan. Joku ammattikunnan edustaja voisi ottaa tällaisen ns. sihteerinä toimimisen jopa loukkauksena.

Jaa tämä kirjoitus


Suora linkki
Jaa toisille sivustoille
Guldan

noista anesteeteista vielä pieni viilaus. suomessahan käytetään aika pitkälti propofol-nimistä sedatiivia. ja propofol ei tuo unta vaa vie potilaalta tajun pois, tietenkin pienillä määrillä voidaan sanoa että se "nukuttaa". precedex taitaa olla nyt ainoa lääke joka tuo eniten unta muistuttavaa tilaa, mutta sitäkin tutkitaan kokoajan lisää.

Jaa tämä kirjoitus


Suora linkki
Jaa toisille sivustoille
Vieras

Miksi anestesioissa käytetään ensisijaisesti (?) inhaloitavia anesteetteja? Vähemmän hemodynaamisia vaikutuksia, vai mitä?

*Muistelee vuosien takaa s-hoo- koulussa ja anekentällä olleena...*

Jaa tämä kirjoitus


Suora linkki
Jaa toisille sivustoille
Pernasoppa

Miksi anestesioissa käytetään ensisijaisesti (?) inhaloitavia anesteetteja? Vähemmän hemodynaamisia vaikutuksia, vai mitä?

*Muistelee vuosien takaa s-hoo- koulussa ja anekentällä olleena...*

Nääh, sekin on talon tapa. Joku juo maitoa ja joku piimää. Inhaloitavat anesteetit ovat helppoja annostella ja niillä on joillain jopa suotuisia vaikutuksia, sevofluraanin on todettu olevan varsin kardioprotektiivinen. Jossain paikoissa taas käytetään rutiinisti iv-anesteetteja (lue: propofolia), ja käyttöä perustellaan mm. nopealla offsetillä. Tiedä häntä, oman kokemuksen mukaan ihan sama mitä sinne ihmiseen tunkee kunhan se nukkuu.

Inhaloitavat tarvitsevat sen höyrystimen, joten niiden käyttö postoperatiivisesti valvonnoissa yms on hankalaa, siksi siellä sitten rullaa nää iv-mömmöt.

Mutta palataampa alkuperäiseen kysymykseen. Voisi tiivistää että kaikki aineet mitä yleisanestesian aikana annetaan, vaikuttavat hemodynamiikkaan. Eli yleisanestesia on aina rasite pumpulle, keuhkoille ja verenkierrolle. Ei sitä pysty aineilla parantamaan, vaikka jotkut metodit ehkä ovat helpompihoitoisia (esim. etomidaatti-induktio, remifentaniili-ylläpitö jne).

Jaa tämä kirjoitus


Suora linkki
Jaa toisille sivustoille

×