Jump to content
MAINOS

Kanylointi sairaalan ulkopuolisessa ensihoidossa


skalman

Puhdistatko kentällä kanylointi kohdan aina ennen kanylointia?  

98 ääntä

  1. 1. Puhdistatko kentällä kanylointi kohdan aina ennen kanylointia?

    • Kyllä
      35
    • En
      64


Recommended Posts

 

En ymmärrä, miksei sitä kanylointikohtaa voisi siellä kentälläkin puhdistaa

 

Kyllä sen voi, mutta kieltämättä monella tuo on siellä prioriteettilistan häntäpäässä. Ja syyt siihen on selkeät; empiirinen tutkimus kertoo että siitä ei ole vastaavaa hyötyä, vakuuttavaa tieteellistä faktaa ei ole juurikaan näkynyt, ohjeen mukaan tehty pudistus vie hieman aikaa (puhdistus + kuivatus) Ja tähän kun vielä lisätään se että paikalliset hygieniahoitajien ohjeistukset ovat selvästi hieman ristiriitaiset, niin soppa on valmis. Itse nykyään puhdistan ihon, mutta en hirveästi hämmästele jos joku jättää tuon tekemättä. 

Suora linkki kommenttiin
Jaa toisille sivustoille

MAINOS
  • Vastauksia 66
  • Aloitettu
  • Uusin vastaus

 

 

4) eikö se ole suoranaista typeryyttä olla puhdistamatta jos ei nyt hirveä kiire ole... jos jollain on idiootti tapa tehdä jotain täysin vastoin kaikkia ohjeita, niin älä sinä ole idiootti ja tee samoin.

 

En ole saanut ohjetta, jossa kanylointi paikka pitäisi puhdistaa muusta, kuin näkyvästä liasta. Enkä ole kyllä nähnyt tutkimusta, jossa ensihoidon laittaman kanyylit (pyyhkimätön iho) olisi todettu sen pahemmaksi infektioreitiksi, kuin sairaalan sisäpuolella laitetut kanyylit. Yksittäistäisten hoitajien olen kyllä kuullut niitä sellaisena pitävän, mutta toiminta kulttuurissa en ole nähnyt muutosta millään ensihoidon tasolla.

Törmäsin hygieniahoitajan (Tyks/Vsshp) ohjeeseen,jossa sanotaan, että päivystystilanteessa laitettu katetri olisi vaihdettava mahdollisimman pian (ad.48 h). Ei löydy tietoa mihin se ohje pohjautuu.http://sash.fi/files/luennot_syysop_09/Suonensisaisen_laakehoidon_aseptinen_toteuttaminen.pdf

Suora linkki kommenttiin
Jaa toisille sivustoille

Jos tilanne on kiireetön, en ymmärrä miksi ei voisi uhrata muutamaa sekuntia siihen että iho putsataan. Pari pyyhkäisyä ja hetki odottelua kun kohta kuivuu.  

 

Aika harva lanssari varmaan tietää, onko potilaalle myöhemmin kehittynyt esim sepsis tms. Sepsiksistä 75% johtuu kanyyleista. Sepsistä ei aiheuta mikään näkyvä lika, kuten kaikki tiedämme. Jos ihon putsaamisella ei olisi merkitystä, sitä tuskin tehtaisiin sairaalassakaan. Sepsis aiheuttaa melkoisesti kustannuksia ja jonkin verraan myös kuolleisuutta,

Pikasella googlauksella löyty oppari jossa tietoa oli vedetty yhteen, tässä ote:
post-12939-0-71739300-1388306144_thumb.p
Toi lähde johon viitataan, on opus "Rautava-Nurmi, H. & Vaula, E. & Sjövall, S. & Vuorisalo, S. & Westergård, A. 2007. Neste- ja
ravitsemushoito. Helsinki: WSOY."

 

muistaisin jostain lukeneen ihon kunnollisen puhdistamisen tarvitsevan kolmisenkymmentä pyyhkäisyä ja kuivumisen jotta olisi täysin puhdas ja vähemmät pyyhimiset taas irroittaa likaa joka saattaa mennä piston mukana aiheuttaen jotain ei toivottua.

Noin montaa kertaa en ole nähnyt edes labrahoitajan pyyhkivän veriviljelyitä otettaessa.


Ja mitä ohjeistuksien kirjavuuteen tulee, niin en ole vielä nähnyt ohjetta, jossa ei olisi kehoitettu putsaamaan ihoa ennen punktiota. Jos empiiristä kokemusta joku haluaa, tässä ote aiheelle pyhitetystä ketjusta :)
 

Kyllä siihen kanyloinnin aseptiikkaan ilmeisesti olisi syytä kiinnittää huomiota, sillä juuri tuli sähköpostia kuinka kolme meidän potilasta oli saanut sepsiksen perifeerisen laskimokanyylin ansiosta.


Edelleen, aika harva lanssari tietää mitä potilaalle tapahtuu luovutuksen jälkeen :)
 

Itse haluan uskoa, että ihon desinfioimisella ja kanyylin teippaamisella paikalleen siihen homman tarkoitetulla teipillä aiheuttaa vähemmän infektioita kuin se, että potilaan ihoa ei puhdisteta ja teippaamiseen käytetään reiteen liimattuja tabisteipin suikaleita.


^Näin juuri.

Suora linkki kommenttiin
Jaa toisille sivustoille

Rautava-Nurmen ym.(2007,49- 51) mukaan kanyylikolonosaatiota esiintyy 10%:lla, kanyyli- infektioita 0,5% ja sepsiskomplikaatioita 0,2-5%:lla.

Hurjia on luvut. Jos esim. tuo sepsiskompikaatioiden määrä on sovellettavissa ensihoitoon, tarkoittaa se keskikokoisessa kaupungissa jopa kymmeniä vainajia vuosittain ensihoidon kanyloinnin seurauksena.
Suora linkki kommenttiin
Jaa toisille sivustoille

Rautava-Nurmen ym.(2007,49- 51) mukaan kanyylikolonosaatiota esiintyy 10%:lla, kanyyli- infektioita 0,5% ja sepsiskomplikaatioita 0,2-5%:lla.

Hurjia on luvut. Jos esim. tuo sepsiskompikaatioiden määrä on sovellettavissa ensihoitoon, tarkoittaa se keskikokoisessa kaupungissa jopa kymmeniä vainajia vuosittain ensihoidon kanyloinnin seurauksena.

Ei ole sovellettavissa 1:1, koska tossa luvussa on epäilemättä kaikki kanyylit, CV:t sun muut. Suurimmalla osalla katetrisepsispotilaista on CV, valtaosa tapauksista on siis sairalaperäisiä. Ei kellään o tota kirjaa, vois tarkastaa asiayhteyden? Korjasin kirjaviitteen tohon edelliseen.

Juttua 

http://www.finnanest.fi/files/a_syrjanen.pdf

Katetri-infektioille altistavia tekijöitä tunnetaan ja osaan näistä voidaan myös vaikuttaa ennaltaehkäisevin toimin. Punktiopaikan mikrobikolonisaatio vaikuttaa sekä perifeeristen että sentraalisten katetrien kolonisaatio- ja infektioriskiin. Myös katetrin edestakainen liike suonessa lisää infektioriskiä.

Verisuonikatetriperäiset infektiot ovat jatkuvasti kasvava sairaalainfektio-ongelma.Verisuonikatetri on yleisin sairaalasyntyisen sepsiksen syy. Suurimmalla osalla katetrisepsispotilaista on keskuslaskimokatetri. Katetrisepsis huonontaa potilaan perussairauden ennustetta, pidentää hoitoaikaa keskimäärin viikolla ja lisää kuolevuutta. Katetri-infektiot aiheuttavat aina ylimääräisiä kustannuksia ja ehkäisevillä toimilla voidaan saavuttaa merkittäviä säästöjä. Mikrobit infektoivat katetrin yleensä joko pistoaukon tai katetrin tyviosan kautta ja mikrobien lähtökohtana on iho, joko potilaan tai henkilökunnan.

 

Suomessa todetaan vuosittain tuhansia sepsiksiä, eikä he tietenkään ole automaattisesti kaikki vainajia. Mutta kallista se on tehohoitaa näitä ihmisiä. Olipa nyt miten oli, niin edelleen, jos on edes teoreettinen mahdollisuus, että simppelillä toimenpiteellä voidaan ehkäistä näitä, eikö niin kannattaisi toimia? Varsinkin kun kaikki suositukset puhuvat sen puolesta. Ymmärrän toki jos on kiire tai olosuhteet muuten huonot, mutta muuten pistän ton pelkän laiskuuden piikkiin.

Käypähoito

http://www.kaypahoito.fi/web/kh/suositukset/naytaartikkeli/tunnus/hoi50032

edit:

 

Enkä ole kyllä nähnyt tutkimusta, jossa ensihoidon laittaman kanyylit (pyyhkimätön iho) olisi todettu sen pahemmaksi infektioreitiksi, kuin sairaalan sisäpuolella laitetut kanyylit.

Ei ole tutkimusta siitä kenen pistämät kanyylit aiheuttavat eniten sepsiksiä, mutta siitä on kiistatonta näyttöä, että punktiokohta on infektioportti ja potilaan iholla esiintyvät mikrobit (se "näkymätön lika") ovat merkittävin sepsiksen aihauttaja. Ihan sama kuka sen kanyylin pistää tai missä se pistetään, asia on yhtä tärkeä tältä kannalta. :)

 

En ole saanut ohjetta, jossa kanylointi paikka pitäisi puhdistaa muusta, kuin näkyvästä liasta.

Mulle tää opetettiin jo lähiskoulussa -95. :D

 

empiirinen tutkimus kertoo että siitä ei ole vastaavaa hyötyä

Koska ne sepsikset eivät siellä lanssissa vielä kehity, niin "empiirinen tutkimus" ensihoidon näkökulmasta ei kauhean hyvää kuvaa tästä asiasta anna. Harva lanssari tosiaan usein tietää mitä potilaalle tapahtuu luovuttamisen jälkeen. :)
Suora linkki kommenttiin
Jaa toisille sivustoille

Rupesi kiinnostamaan.

 

 

Arvon vastuulääkärit,
 
Hoitajien foorumilla (http://hoitajat.net/foorumi/topic/8820-kanylointi-sairaalan-ulkopuolisessa-ensihoidossa/?p=283273) on keskustelua ihon puhdistamisesta ennen iv-kanylin laittamista potilaalle. Nythän aiheesta ei ole mitään ohjetta, eikä potilaan puhtaan näköistä ihoa pyyhi puhtaaksi kuin ajoittain etunimi sukunimi (empiirinen seuranta). 
 
Onko tämä sellainen aihe, johon kannattaisi alkaa ajamaan muutosta toimintamalliin, vai onko nykyinen toimintamalli, jossa iho puhdistetaan näkyvästä liasta riittävä? 
 
Ystävällisin terveisin
 
Janne
Suora linkki kommenttiin
Jaa toisille sivustoille

 

Rupesi kiinnostamaan.

 

 

Arvon vastuulääkärit,
 
Hoitajien foorumilla (http://hoitajat.net/foorumi/topic/8820-kanylointi-sairaalan-ulkopuolisessa-ensihoidossa/?p=283273) on keskustelua ihon puhdistamisesta ennen iv-kanylin laittamista potilaalle. Nythän aiheesta ei ole mitään ohjetta, eikä potilaan puhtaan näköistä ihoa pyyhi puhtaaksi kuin ajoittain etunimi sukunimi (empiirinen seuranta). 
 
Onko tämä sellainen aihe, johon kannattaisi alkaa ajamaan muutosta toimintamalliin, vai onko nykyinen toimintamalli, jossa iho puhdistetaan näkyvästä liasta riittävä? 
 
Ystävällisin terveisin
 
Janne

 

 

 Ja tuohon voisi vielä lisätä toiveen että pienenpienten kertakäyttöisten alkolappujen sijasta vois työnantaja toimittaa niitä isompia lappuja tai sitten harsotaitoksia + pullon Dilutusta. Ainakin itse oon saanut ohjeen hygieniahoitajalta että vois olla parempi jättää pyyhkimättä kuin noilla pienillä lapuilla nyhertää..

Suora linkki kommenttiin
Jaa toisille sivustoille

Ja tuohon voisi vielä lisätä toiveen että pienenpienten kertakäyttöisten alkolappujen sijasta vois työnantaja toimittaa niitä isompia lappuja tai sitten harsotaitoksia + pullon Dilutusta. Ainakin itse oon saanut ohjeen hygieniahoitajalta että vois olla parempi jättää pyyhkimättä kuin noilla pienillä lapuilla nyhertää..

Joo ne sellaset pikkuset aukirevittävät laput on kyl käytännössä melko turhia. Muistelisin et ne on usein aika kuiviakin. Joku pumpattava dilituspullo ja kunnon taitoksia tms. Pitää sitä tärpättiä olla kunnolla, rutikuiva taitos ei varmaan ole hyödyksi. Toimiskohan sumutinpullo? muoks: sumutinpulloon tais olla joku kontraindikaatio, en muista mikä
Suora linkki kommenttiin
Jaa toisille sivustoille

Pelkkä alkoholin sumutus ei jonkin tutkimuksen mukaan poistanut bakteeriflooraa vaan siihen tarvittiin nimen omaan alkoholi + fyysinen pyyhkiminen.

 

Minua kyllä myös henkilökohtaisesti ketuttaa ihan älyttömästi, että ensihoidossa käytetään vieläkin pelkkää ruskeaa heftaa kanyylin kiinnityksessä. Luulin, että tämä tapa oli jo loppunut 10 vuotta sitten. Itse en näe heftan käyttämiseen mitään muuta syytä kuin vanhat ensihoidon oppikirjan kuvat. Ensihoidossakaan ei hätätilanteet pois lukien ole niin kiire, ettei ehtisi haaskata 30 sekuntia kunnon putsaukseen. Oikean kiinnitysteipin kiinnittämien ei vie yhtään enempää aikaa kuin ruskean teipin.

Suora linkki kommenttiin
Jaa toisille sivustoille

Onko jossainpäin näkynyt isompia pirtulappuja muutaman kappaleen paketissa tms parempaa korviketta niille melko kuiville pikkulapuille? Erillisen dilutuspullon ja kuivan tufferin kanssa pelaaminen on vähän turhan hankalaa

Suora linkki kommenttiin
Jaa toisille sivustoille

  • 1 vuosi myöhemmin...

 

Rupesi kiinnostamaan.

 

 

Arvon vastuulääkärit,
 
Hoitajien foorumilla () on keskustelua ihon puhdistamisesta ennen iv-kanylin laittamista potilaalle. Nythän aiheesta ei ole mitään ohjetta, eikä potilaan puhtaan näköistä ihoa pyyhi puhtaaksi kuin ajoittain etunimi sukunimi (empiirinen seuranta). 
 
Onko tämä sellainen aihe, johon kannattaisi alkaa ajamaan muutosta toimintamalliin, vai onko nykyinen toimintamalli, jossa iho puhdistetaan näkyvästä liasta riittävä? 
 
Ystävällisin terveisin
 
Janne

 

Saitko jotain vastausta?

 

Onko jossainpäin näkynyt isompia pirtulappuja muutaman kappaleen paketissa tms parempaa korviketta niille melko kuiville pikkulapuille? Erillisen dilutuspullon ja kuivan tufferin kanssa pelaaminen on vähän turhan hankalaa

Noita on tullut vastaan. Toimivat hyvin myös ihon käsittelyyn ennen ekg:n ottamista.

Suora linkki kommenttiin
Jaa toisille sivustoille

Oho, unohtunut täysin...

 

Tuollaista postittelua käytiin toimialueella vaikuttavien ensihoidon vastuulääkäreiden kanssa.

 

 

Arvon vastuulääkärit,


Hoitajien foorumilla
(http://hoitajat.net/foorumi/topic/8820-kanylointi-sairaalan-ulkopuolisessa-ensihoidossa/?p=283273)
on keskustelua ihon puhdistamisesta ennen iv-kanylin laittamista potilaalle. Nythän aiheesta ei ole mitään ohjetta, eikä potilaan puhtaan näköistä ihoa pyyhi puhtaaksi kuin ajoittain Arto Ahonen (empiirinen seuranta).

Onko tämä sellainen aihe, johon kannattaisi alkaa ajamaan muutosta toimintamalliin, vai onko nykyinen toimintamalli, jossa iho puhdistetaan näkyvästä liasta riittävä?

Ystävällisin terveisin

Janne

 

Moi,


Jos aikaa on, niin pieni alkoholipuhdistus tuskin on ainakaan pahasta. Täytyy tammikuussa vähän kysellä sairaaloista onko siellä havaintoa että ensihoidon asettamat laskimokanyylit tulehtuisivat muita useammin/harvemmin ja sen perusteella sitten miettiä mahdollisen ohjeistuksen ja koulutuksen muuttamista. Asiassa toki alaryhmäkohtaisia eroja; esim. immuunisuppressoitu potilas voi hyötyä merkittävästi ihon puhdistuksesta ja pienienkin infektioiden riskin vähentämisesta "normaaliväestöön" verrattuna.

 

Moro,

vastaus varmaan riippuu siitä keneltä kysytään 
Alkoholi ulkoisesti kaikille kanyloitaville potilaille olisi varmasti hieno asia, mutta tosielämässä sen toteutumaan saaminen lienee melko haasteellista.  Mielummin satsaisin ensihoidon koulutuspaukut johonkin muuhun, ellei tosiaan ala tulla havaintoja nykyisen käytännön ongelmista. Mutta peesaan **** - näkyvä lika kannattaa puhdistaa, ja immunivajeisilla ottaa alkoholikin esiin.Kuulostellaan myös sairaalahavaintoja ja muutetaan toimintatapaa, jos ongelmia ilmenee.

 

Suora linkki kommenttiin
Jaa toisille sivustoille

näkyvä lika kannattaa puhdistaa, ja immunivajeisilla ottaa alkoholikin esiin

 

Kuullostaa linjaukselta jota valtaosin kentällä jo sovelletaan.

Suora linkki kommenttiin
Jaa toisille sivustoille

Näin british journal of nursing, vuonna 2008:

Screenshot_2015_02_02_09_33_10.png

 

 

http://www.turrellmm.com/drug_calcs_online/d1/tutorials/NT_PIVC_resources/Article%20PIVC%20Strategies%20for%20preventing%20PIVC%20Infection.pdf

 

Lyhyt, vapaamuotoinen suomennos:

 

- Paras tapa desinfiointiin on hieroa aluetta kevyesti antiseptillä 30 sekunnin ajan. Tämän jälkeen tulee odottaa 30-60 sekuntia ennen ihon puhkaisua.

 

- Nopea pyyhkäisy millä tahansa antiseptillä suurentaa infektion riskiä.

 

- Lopullinen näyttö (kunnollisenkaan) desinfioinnin hyödyllisyydestä puuttuu. Desinfektiota suositellaan, kunnes tulee näyttöä joka tukee jotain muuta toimintatapaa.

 

Tuolla on tuo Franklinin artikkeli, johon viittaavat: http://rcnpublishing.com/doi/pdfplus/10.7748/ns1999.10.14.4.49.c2695

Suora linkki kommenttiin
Jaa toisille sivustoille

Koulussa pari vuotta sitten oli esillä joku tutkimus jossa oli havaittu ensihoidon laittamat kanyylit infektoituneemmiksi. Ei mitään käryä keken tekosia ja onko paljon toisen suuntaista näyttöä myös.

Suora linkki kommenttiin
Jaa toisille sivustoille

Koulussa pari vuotta sitten oli esillä joku tutkimus jossa oli havaittu ensihoidon laittamat kanyylit infektoituneemmiksi. Ei mitään käryä keken tekosia ja onko paljon toisen suuntaista näyttöä myös.

 

http://www.ncbi.nlm.nih.gov/pubmed/7710156

 

Tämä ei ainakaan puolla väittämää.

 

Ensihoidon laittamat kanyylit aiheuttivat näköjään tilastovirheen verran vähemmän infektioita. Ihmeen vähän ylipäätään infektioita tuossa, vaikka otannassa oli yhteensä yli 3000 kanyylia, "vain" 5 aiheutti tulehduksen.

 

Tuossa ei toki mainita aikaa, kuinka kauan ne kanyylit olivat paikallaan. Ainoastaan se, että potilaat olivat siirtyneet päivystyksestä vuodeosastolle samalla kanyylilla. Voisiko olla, että se riittävän tiheä vaihtaminen on tärkeintä infektion ehkäisyssä?

Suora linkki kommenttiin
Jaa toisille sivustoille

MAINOS

Arkistoitu

Tämä aihe on arkistoitu, siihen ei voi enää vastata.

×
×
  • Luo uusi...