Veriviljelyn ottaminen

[Veli valkoinen]

Perusteluna oli ettei ne pöpöt sieltä verestä mihinkään häviä, vaikka kuumetta lääkitäänkin. Suomalaisessa sairaalassa se on kielletty, kuumetta alentavaa annetaan vasta kun veris

viljely on otettu. Onko suomalainen veri jotenkin erilaista? Häviääkö pöpöt sieltä, jos kuume laskee tai jotain?

Meillä saa kyllä kuumetta alentaa (HYKS), ei se Perfalgan tosiaan bakteereja tapa. Osalla hoitajista kyllä tuo käsitys on että kuumetta ei saa alentaa, mistä lie lähtöisin. Kukaan ei o kyllä pystynyt sitä mitenkin järkiperäisesti perustelemaan.

Eihän parasetamoli ole edes anti-inflammatorinen lääke - antipyreettinen ja analgeettinen kuitenkin. Tärkeämpänä meillä pidetään sitä, että VV otetaan ennen mikrobilääkityksen aloittamista.

[Sairaanhyvähoitaja]

Me saatetaan kovaan (yli 38) kuumeeseen...

Off topic...ei varmastikaan ole mitään virallista määräystä "kovalle" kuumeelle, mutta ei kai se ainakaan yli 38 ole, kun se 38 on juurikin se kuumeen raja. Pilkunviilausta  :)

[Piikkis]

Saa antaa tosiaan kuumetta alentavaa, mäkin olen ihmetellyt mistä kummasta on jäänyt se mielikuva osalle hoitajista ettei saisi antaa juuri esim. Panadolia ennen viljelyn ottoa. Kovasti olen kyllä yrittänyt jakaa tätä tietoa eteenpäin.

[HoitsuValkoinen]

Ja mitenhän tuo bakteerisykäyksen kanssa laita on, mihin ne bakteerit "häviää" verenkierrosta silloin kun kuumetta ei ole?

[kpl]

Vaikka ketju on vanha, suosittelen lukemaan viime talvelta aihetta käsittelevän Moodin :) Siinä muun muassa selviää, että sensitiivisyys on melkein samaa tasoa, kun otetaan molemmat näytteet samalla kertaa (4 plo) kuin että ne otettaisiin eri aikaan.

[Pöllö]

Ja mitenhän tuo bakteerisykäyksen kanssa laita on, mihin ne bakteerit "häviää" verenkierrosta silloin kun kuumetta ei ole?

Eipä varmaankaan minnekään. Kyllähän kehon lämmössä on syklisyyttä vuorokauden mittaan, samoin toki immuniteetti saattaa myös hitusen vaihdella vuorokauden mittaan. Joissain klassisissa sairauksissa voisi olettaa, että kuumehorkan aikana vapautuu hajonneista soluista plasmoideja tms, mutta veikkaisinpa, ettei sinänsä kannata siinäkään jäädä odottelemaan kuumeen nousua... Jos tarve ottaa veriviljely on, niin se otetaan, kiiruisissa tilanteissa ei jäädä mittailemaan kuumeita ja odottamaan kuumehuippua. Tietysti kuumeen nouseminen voi olla merkki infektion pahenemisesta, ongelmista antibioottihoidossa tai ehkä sekundääri-infektiosta?

Aiemmin ihmeteltiin Klorhexolin (isotonisen version) päätymistä ns. erityislupavalmisteeksi. Taisi olla VNR-numerolla merkattu lääkevalmiste, josta sitten tuli erityislupavalmiste ts. maahantuoja/valmistaja ei hakenut esim. "vähäisen menekin" vuoksi kustannussyistä jatkuvaa lupaa. Tarkkaa syytä en tiedä, onhan noita muita Klorhexol -valmisteita säilynyt markkinoilla ilmeisesti laajemmassa käytössä ilman, että Lääkelaitokselta ts. nykyiseltä Fimealta haetaan erityislupaa. Lääkkeen levittämisellehän täytyy olla Lääkelaitoksen lupa, se voi olla pidemmälle ajalle voimassa, määräaikainen - tai sitten tosiaan jokaista potilasta varten haetaan korkeintaan vuoden voimassa oleva reseptikohtainen lupa. Joskus sitten organisaatiot hakevat erityislupaa lääkkeelle, joka on hyödyllinen organisaation toiminnassa, jota sitten voidaan lupaehtojen mukaan käyttää useiden eri potilaiden hoidossa. Noita potilaskohtaisia erityislupia tulee joskus vastaan, Fimea tekee päätöksen tavallisesti muutamissa viikoissa, kiireellisissä tilanteissa lupaavat päivässä faksitse ns. puollon, joka antaa sitten apteekille oikeuden luovuttaa lääke potilaalle. Usein vain tosin tuollainen erityisluvallinen lääke pitää erikseen tilata lääketukuista, joskus joku harvinainen ihan sitten tulee ulkomailta asti.