Jump to content
 

Arkistoitu

Tämä aihe on arkistoitu, siihen ei voi enää vastata.

Reportteri

Helsingin hätäkeskus siirretään Keravalle?

Recommended Posts

Reportteri

Helsingin Sanomien mukaan sisäministeriön asettama työryhmä on selvittänyt Helsingin hätäkeskuksen muuttamista Keravalle, jossa toimii jo Itä- ja Keski-Uudenmaan hätäkeskus. Muutolla pyrittäisiin varmistamaan hätäkeskuspalveluiden saatavuus Helsingin alueella. Poliisin, pelastuslaitoksen ja HUSin Ensihoitoyksikön lisäksi muutosta vastustaa enemmistö hätäkeskuksen työntekijöistä.

HS: Helsingin hätäkeskus saatetaan siirtää Keravalle.

Jaa tämä kirjoitus


Suora linkki
Jaa toisille sivustoille
dino
Hätäkeskuspäivystäjänä toimiva vanhempi konstaapeli Kari Tikkanen sai kolme vuotta sitten elämänsä järjestettyä uuden työn ympärille. Vaimo sai mukavan työpaikan ja lapsetkin löysivät paikkansa uudesta koulusta.

"Eivät he enää suostu lähtemään täältä", Tikkanen sanoo.

Työmatkojen sahaamista Keravan ja Espoon väliä Tikkanen ei edes harkitse

Höh, eikös Keravan ja Espoon väli ole alle 50 kilometriä.. huh.gif Mukavaahan se on ennen töitä ja töiden jälkeen pieni matka autolla huruutella, eli en ihan tuota itkua ymmärrä..

Jaa tämä kirjoitus


Suora linkki
Jaa toisille sivustoille
nalle22

no johan on, ihan kun olis täysin mahdotonta käydä töissä keravalla jos asuu espoossa!

kyllä sellasia ihmisiä on moniakin.

muuten en ainakaan tällä hetkellä tota siirtoa kommentoi, mutta toi työmatka on lähinnä asenteesta ja tottumuksesta kiinni, siis mun mielestä.

nimim. hieman yli 30km/suunta työmatkat JULKISILLA kulkeva...eikä mitään ongelmaa ole!

Jaa tämä kirjoitus


Suora linkki
Jaa toisille sivustoille
Pöllö

Kun Hätäkeskuslaitos perustettiin, Helsingin hätäkeskuksen perustamiseen oli varattu - aivan, 0 euroa.

Helsingin hätäkeskushan sijoitettiin sitten Helsingin pelastuslaitoksen hätäkeskukseen. Käsittääkseni hyvin alimitoitettuna. Etelä-Suomessahan ei järjestetty hätäkeskuspäivystäjäkoulutusta. Jo suunnitelmista oli ilmeisesti luettavissa ongelmat, koska vanhoista työntekijöistä osa irtisanoutui, ja Helsingin poliisilaitos rakenteli omilla resursseillaan oman kenttäjohtamisjärjestelmäänsä laskeskellen, ettei häke selviä poliisin toiminnasta.

Entisen Helsingin pelastuslaitoksen hätäkeskuksen ahtaille tiloille alettiin rakentamaan uusia tiloja Hätäkeskuslaitoksen mallin mukaisesti Katajanokalle. Keväällä Helsingin hätäkeskus irtisanoutui uusista tiloista, koska käytännössä rahat eivät olisi pidemmän päälle riittäneet. Rakentaminen ehdittiin toki aloittaa, ja Senaatti -kiinteistöltä saattaa r

tulla jotain noottia, ehkä sopimusrikkomuksesta seurauksiakin... Mutta resurssit haluttiin - ja oli pakko laittaa - toiminnan edes jonkinlaiseen vakiinnuttamiseen. Henkilöstön vaihtuvuus kiireisessä hätäkeskuksessa oli melkoista.

Itä- ja Keski-Uudenmaan hätäkeskus toimii uudessa luolassa Keravalla. Se vastaa noin 490 000 asukkaan tontista, joka on myös melkoinen työssäkäyntialue, jolla on erittäin runsaasti liikennettä, erilaista teollisuutta ja mm. suuri lentokenttä, joka työllistää kummallisen mukavasti sekin. Tuossakin luolassa vierailleena tuntuu, että ei ne tilat nyt niin isot ole. Nyt Helsingin hätäkeskusta oltaisiin siirtämässä Keravalle. 560 000 asukasta, lisäksi yli 100 000 työpaikan, satamien ja erityistoimintojen siirto loisi yli miljoonan asukkaan hätäkeskuksen.

Hyviä vaihtoehtoja ei kyllä ole, eikä ole niin väliä, onko Helsingin häke Kalliossa, Tikkurilassa, Katajanokalla tai Keravalla. Tärkeintä on resursointi, paikallistuntemus, toimiva kokonaisuus ja erittäin toimivat yhteydet hälytysketjun muihin osiin ja muihin tärkeisiin sidosryhmiin.

Haasteena on saada kaksi suurta, niukoin resurssein toimivaa ja kiireistä hätäkeskusta yhteen. Helsinki - Vantaa -rajan poistuminen voisi olla tietyssä mielessä jopa helpotus, ja kiiretilanteessa "kaksi keskusta" voisi paikata helpommin toisiaan. Tosin ne kiireet Helsingissä ja Itä- ja Keski-Uudellamaalla vain sattuvat tavallisesti olemaan päällekkäin...

Ikävintä kuviossa on, että henkilökunta on ilmeisesti aika väsynyt tähän rumbaan. Osa työntekijöistä lopettaa kuviot, jos muutto tulee. Eli henkilöstöhärdelli alkaa taas. Toinen ikävä puoli on, että hätäkeskuslaitos saa jälleen kerran palautetta siitä, ettei aiheesta ole keskusteltu, eikä toiveita ole huomioitu lainkaan.

Ja itkua kuuluu sieltä täältä. Työntekijät - saatuaan ehkä juuri hankittua kämpän, puolisolle duunin, lapset kouluun, tarhaan ja harrastuksiin, alkavat viettämään työmatkaliikenteessä tunnin suuntaansa, jos matkalla pitää heittää lapsia jonnekin, niin aika ei ehkä riitä. Ja helsinkivihaajat itkevät toisaalla: Helsinki sai taas kaiken!

Tämä kirjoitus on vähän parodiaa, mutta aika härdellihän tämä hätäkeskushomma on täällä ollut. Kuvion alkuaikoina hälytysviiveet olivat melkoisia, riskinarviointi pitkään hakusessa, hätäkeskukseen sai jonottaa, jonottaa, jonottaa minuuttikausia - ja kun puhelu alkoi tuuttaamaan, ei kukaan siihen koskaan vastannut. Paikallistuntemus oli täysin hakusessa - todella keskeisiä maamerkkejä ei tiedetty. Valtakunnallisestihan taisi olla näitä kivoja tietojärjestelmäuudistuksia, kun aiemmin järjestelmään tallennettuja tietoja katosi, kun päivityksiä asennettiin.

Sinänsähän hätäkeskuslaitos vie toimintaa pois vanhasta systeemistä, jossa oli toisenlaisia, korvattavia puutteitaan. Tarpeellinen uudistus sinänsä. Mutta kyllä pari vuotta sitten itseä ketutti, kun häkeen soittaessa saattoi roikkua langoilla liki viisi minuuttia (kellosta mitattuna), viralliset puheet kielsivät moiset jonotusviiveet, Hätäkeskuslaitos keskittyi profiilinsa nostamiseen mediassa ja omiin kouriin tuli näitä Hätäkeskuslaitos -esitteitä, joissa esitettiin organisaatiokuvion keskellä se kaikkein tärkein hälytysketjun osa: hätäkeskuslaitoksen johtaja. Ilmeisesti parhaat viiveet järjestelmissä hätäilmoituksen tekemisestä siihen, että helpelin lanssi sai berttakeikan, oli jotain 15 - 20 minuuttia. Ja monta, monta muuta tarinaa.

Jaa tämä kirjoitus


Suora linkki
Jaa toisille sivustoille
pekka
Kun Hätäkeskuslaitos perustettiin, Helsingin hätäkeskuksen perustamiseen oli varattu - aivan, 0 euroa.

Hätäkeskuslaitoksen perustamisvaiheesa Helsinki jättäytyi koko laitoksen ulkopuolelle omasta aloitteestaan  ja se otettiin vasta myöhemmin mukaan Hätäkeskuslaitokseen.

Jaa tämä kirjoitus


Suora linkki
Jaa toisille sivustoille
dino

Ikävintä kuviossa on, että henkilökunta on ilmeisesti aika väsynyt tähän rumbaan. Osa työntekijöistä lopettaa kuviot, jos muutto tulee.

Toivottavasti ei ole pelkkää puhetta, eli ottavat sen verran suuressa mittakaavassa lopareita että tuohon häken hallintoon saataisiin jotain rotia ja duunareille työrauha - sekaisin kun tuntuu systeemit tuolla olevan.

Ja itkua kuuluu sieltä täältä. Työntekijät - saatuaan ehkä juuri hankittua kämpän, puolisolle duunin, lapset kouluun, tarhaan ja harrastuksiin, alkavat viettämään työmatkaliikenteessä tunnin suuntaansa, jos matkalla pitää heittää lapsia jonnekin, niin aika ei ehkä riitä.

No, tuollaiset käytännön asiat nyt vaan kuuluu melko monen ihmisen ja lapsiperheen arkeen, niin etelässä kuin pohjoisessakin.

Ja veikkaisin että moni irtisanomis/lomautuslapun juuri käteensä saanut vaihtaisi mielellään osaansa näiden "itkijöiden" kanssa, vaikka työmatkoihin menisikin muutama minuutti enemmän aikaa kuin ennen..

Jaa tämä kirjoitus


Suora linkki
Jaa toisille sivustoille
Pöllö

Kun Hätäkeskuslaitos perustettiin, Helsingin hätäkeskuksen perustamiseen oli varattu - aivan, 0 euroa.

Hätäkeskuslaitoksen perustamisvaiheesa Helsinki jättäytyi koko laitoksen ulkopuolelle omasta aloitteestaan  ja se otettiin vasta myöhemmin mukaan Hätäkeskuslaitokseen.

Jepjep, mutta taisi tuolloin olla valtiolla kova tarve ottaa myös Helsingin häke mukaan kuvioon. No, hätäkeskusten toimintahan kriisiytynee joka tapauksessa lähivuosina, kun talous ei riitä pyörittämään nykyistäkään toimintaa?

Jaa tämä kirjoitus


Suora linkki
Jaa toisille sivustoille
Luuriapina

Ei ole poissuljettua sekään, että mahdollisesti Helsingin hätäkeskuksen siirtyessä Itä- ja Keski-Uudenmaan häken tiloihin tapahtuisi samalla ns. sulautuminen. Hallintoa karsitaan jatkossa myös, eikä tällöin Suomessa tulla tarvitsemaan hallintoakaan tätä määrää. Hätäkeskuksien sulautuessa voi helposti deletoida porukkaa samalla. Varsin selkeästi on annettu ymmärtää, etteivät byroomme rahat riitä tulevina vuosina, ja vuokratilat ovat kalliit >> niitä pitää vähentää ja päästä eroon.

Erikoista asiassa on se, että missään vaiheessa ei ole hätäkeskukset olleet vielä "valmiita", eli oikein resursoituja. Toisaalta tarkastellessa mitä tahansa muuta valtionhallinnon alaa ( pl. eduskunta), on nähtävissä niukoilla resursseilla kituminen.

Hätäkeskuksissahan työmäärä on pahimmillaan tuplaantunut hetkestä, jolloin resurssitarve on laskettu. Laskutapakaan aikanaan ei kestäisi päivänvaloa nykyään...

Ja mitä Helsinkiin tulee, niin viime hetkillä kun Helsinki tuli POLIITTISELLA päätöksellä mukaan, niin se samalla söi muilta keskuksilta riittävät määrärahat vuosiksi eteenpäin. Viime vuosina talous on pysynyt siedettävänä ns. siirtomäärärahoilla, jotka nyt siis viimein ovat lopussa. Siirtomäärärahat käytetty päivittäiseen toimintaan, eikä alkuperäisiin käyttötarkoituksiinsa.

Hätäkeskuksien starttivaiheessa tilojen ja tekniikan hankkiminen on ollut kokonaisuutta ajatellen aivan pikkurahoja. Lähinnä kertainvestointeja. Varsinaiset kuluthan tulevat henkilöstömenoista! (Jotka nekin ovat aivan murto-osa aikaisempiin järjestelmiin verrattuna. << Tästä syystä ei Suomessa tulla kovin helposti menemään takaisin monien haikailemiin vanhoihin epätehokkaisiin systeemeihin. Myös lakiteknisesti on liian iso urakka palata takaisin.

Sisäasiainministeri on muutama päivä sitten sivunnut, että pelastustoimella tulee kuusi kappaletta alueellista johtamisjärjestelmää (koska läänihallitusvetoiset eivät toimi) ja poliisille kolme kappaletta, mikäli visiot toteutuvat. Miksi hätäkeskuksiakaan olisi 15??  Totta ihmeessä itsekin toivon, että omakin työpaikka pysyisi siellä missä se nytkin on, mutta kovin epärealistiselta se käy vaikuttamaan. Pikkuhiljaa käy niukoillakin resursseilla tuotetut palvelut saavuttamaan mitattavia tavoitearvoja alueellamme. Työvoimakato tosin on edessä, mikäli jonkinlaista varmuutta yhdistymisistä käy tulemaan. Eräänäkin päivänä kukaan salissa olleista ei ollut valmis siirtymään mihinkään, vaan monet katselevatkin jo muiden ammattien työmahdollisuuksia.

Jaa tämä kirjoitus


Suora linkki
Jaa toisille sivustoille
Pöllö

Ja mitä Helsinkiin tulee, niin viime hetkillä kun Helsinki tuli POLIITTISELLA päätöksellä mukaan, niin se samalla söi muilta keskuksilta riittävät määrärahat vuosiksi eteenpäin.

Täällä ilmeisesti pystyttiin rypistelemään valtiota vastaan vielä hetken aikaa, kun suunnitelmat eivät miellyttäneet. Ja tosiaan Helsingin hätäkeskuksen perustamiseen ei varattu rahaa lainkaan. Ja sitten kun päätettiin, että myös 560 000 asukkaan tuppukylä ei saa toimia itsenäisesti, vaan se pitää myös valtiollistaa, alkoi kustannuskriisitarinassa osa 2. Nyt mennään siis osassa 4 kai...

Luuriapina osui oikeaan, että valtion toiminnot välillä toimivat käsittämättömän pienellä rahoituksella. Huomattava osa valtion menoistahan on tulonsiirtoja mm. kunnille. Joskus sitten tapahtuu mielenkiintoisia kertainvestointeja, esim. Merimuseon ja Valtion palo-opiston (umpisäästöliekillä toimineita taloja) siirrot saivat sitten kymmenien miljoonien investoinnit... Taustalla taisi tosin olla aluepolitiikka...

Soisi hätäkeskuksille vihdoin viimein sen lopullisen organisaatiomuotonsa, investoinnit niihin kerralla ja toimintarahan mitoituksen todellisuuden pohjalta. Eduskunnassakin aiheesta on kyselty, mutta... Sisäasiainministeriön pelastusosastolla pitäisi vaihtua ihmisiä..? Tosin eipä tuo nykyinen sisäasiainministeri kovin edukseen tv-haastattelussa ole esiintynyt, hyvin ylimielistä ja muita syyllistävää käytöstä. Vika oli mm. hänen mukaansa siinä, että ihmiset ylipäätään soittavat hätäkeskukseen. Jätti hyvin typerän vaikutelman itsestään.

Jaa tämä kirjoitus


Suora linkki
Jaa toisille sivustoille
Janne

Tosin eipä tuo nykyinen sisäasiainministeri kovin edukseen tv-haastattelussa ole esiintynyt, hyvin ylimielistä ja muita syyllistävää käytöstä. Vika oli mm. hänen mukaansa siinä, että ihmiset ylipäätään soittavat hätäkeskukseen. Jätti hyvin typerän vaikutelman itsestään.

Milläs hemmitin järkevällä kommentilla se hätäkeskuslaitoksen entinen johtaja sai lähtöpassit, muistaakseni vuonna 2006?

Jaa tämä kirjoitus


Suora linkki
Jaa toisille sivustoille
holo

Tosin eipä tuo nykyinen sisäasiainministeri kovin edukseen tv-haastattelussa ole esiintynyt, hyvin ylimielistä ja muita syyllistävää käytöstä. Vika oli mm. hänen mukaansa siinä, että ihmiset ylipäätään soittavat hätäkeskukseen. Jätti hyvin typerän vaikutelman itsestään.

Eipä tuo mitään uutta ole, että Holmlund ei ole lainkaan perillä asioista. Valitettavan harvoin ministerit ovat.

Jaa tämä kirjoitus


Suora linkki
Jaa toisille sivustoille

×