Jump to content

Archived

This topic is now archived and is closed to further replies.

KaroliinaH

Entisenä jehovantodistajana kysyisin verensiirrosta

Recommended Posts

KaroliinaH

Lapsena minun piti kantaa aina mukana läpyskää, jossa luki isolla: EI VERTA. Läpyskässä oli pienen, tietämättömän lapsen allekirjoitus. Onnekseni en koskaan joutunut tilanteeseen, jossa verta olisi pitänyt antaa, mutta mieltäni kaivertaa se, jos olisin joutunut onnettomuuteen tms.

Miten nykyään reagoidaan, jos sellainen lappu löydetään potilaalta? Onko se tietty ikä, jolloin "oma" tahto vaikuttaa verensiirron antamiseen? Voiko vanhemmat vaikuttaa asiaan?

Olen monet kerran kiittänyt luojaani - tai jotain, ettei minulle sattunut mitään, koska vaihtoehtona olisi ollut kuolema, jos vanhempani olisivat saaneet päättää. Tähdennän sitä, että hoito"tahtoni" oli aivopestyn lapsen tahto.

Onhan nykyään niin, ettei viattomien tarvitse kuolla minkään lahkon nimeen? 

Share this post


Link to post
Share on other sites
-VF-

Onhan nykyään niin, ettei viattomien tarvitse kuolla minkään lahkon nimeen?

Silloin tällöin tulee hoidettua Jehovantodistajia jotka kantavat mukanaan sitä "ei verta"-lappua ja kieltäytyvät verensiirrosta vaikka se olisi henkeä pelastavaa. Potilaalla on oikeus päättää miten häntä hoidetaan, mutta uskon perusteella henkeä pelastavasta hoidosta kieltäytyminen tuntuu melko äärimmäiseltä toiminnalta.

En ole törmännyt tilanteeseen jossa vanhemmat olisivat kieltäneet lapsen verensiirron uskontoon vedoten. Olen siinä käsityksessä, että tällaisessa tilanteessa lastensuojelulaki tai joku muu vastaava laki antaa mahdollisuuden hoitaa lasta lapsen edun mukaisesti, eli vanhempien päätäntävallan yli voitaisiin mennä.

Share this post


Link to post
Share on other sites
Pernasoppa

Vanhemmilla ei ole oikeutta kieltää antamasta heidän lapselleen verta. Mikäli lapselle tarvitsisi lääketieteellisistä syistä antaa verta, vanhempien sana ei painaisi mitään. Tällöin tehtäisiin kiirellinen huostaanotto ja annettaisiin verta.

Share this post


Link to post
Share on other sites
Veera

Vanhempi ei voi kieltää lapsen hengen pelastavaa hoitoa, eli läpäreellä ei olisi mitään merkitystä siinä tilanteessa, jossa henki on uhattuna.

Share this post


Link to post
Share on other sites
KaroliinaH

Kiitos helpottavista vastauksista  ::)

Eli lapsen laittama allkirjoituskaan ei merkitse mitään? Entä jos lapsi sairasvuoteella vaatii, ettei verta saa antaa?

Share this post


Link to post
Share on other sites
Pernasoppa

Eli lapsen laittama allkirjoituskaan ei merkitse mitään? Entä jos lapsi sairasvuoteella vaatii, ettei verta saa antaa?

Käytännössä tuossa arvioitaisiin lapsen ymmärryskyky, varmaan joku murrosiän ohittanut voisi moisia päätöksiä tehdä. Mutta potilaan lääketieteellisestä hoidosta Suomessa päättää laillistettu lääkäri.

Share this post


Link to post
Share on other sites
-VF-

Eli lapsen laittama allkirjoituskaan ei merkitse mitään? Entä jos lapsi sairasvuoteella vaatii, ettei verta saa antaa?

Mielenkiintoinen kysymys. Käytännössähän alle 12 vuotiasta lasta ei yleensä pidetä kykenevänä päättämään omaan hoitoonsa liittyvistä asioista. 15 vuotta täyttänyttä pidetään jo kykeneväisenä päättämään omaan hoitoonsa liittyvistä asioista.

Holhoajalla on kuitenkin vastuu lapsen hyvinvoinnista, joten hänenkin mielipide täytyy ottaa huomioon.

On kuitenkin täysin epäeettistä ja kaikin puolin tuomittavaa allekirjoituttaa verituotteista kieltäytymisilmoitusta lapsella.

Jos lapsi iän ja kehitystasonsa huomioon ottaen katsotaan kykeneväiseksi päättämään omasta hoidostaan, niin lapsikin voi kieltäytyä hoidoista.

Share this post


Link to post
Share on other sites
KaroliinaH

Mielestäni on hieman yksioikoista katsoa vain lapsen ikää/laillista päätösvaltaa. Vaikka lapsi olisi ns. järkevän oloinen kieltäytyessään verensiirrosta, tulisi huomioida ennenkaikkea lahkon painostus. Moni jt on kasvanut lahkon ajatusmaailmaan, eikä osaa vielä kriittisesti pohtia verensiirtokiellon perusteita. Tämä on mielestäni huomioitava myös vanhemman potilaan kohdalla. Tosi vaikea aihe varmasti.

Share this post


Link to post
Share on other sites
Guest Student Midwife

Se menee just noin kuin Focce sanoi. Eli jos vanhemmat kieltäytyvät lapsen henkeä pelastavasta hoidosta, lapsi huostaanotetaan ja toimenpiteen jälkeen huostaanotto puretaan. Olen käsittänyt, että tämä on ihan hiljaisesti hyväksytty käytäntö jehovantodistajien keskuudessa eli lapsi saa hoitoa, mutta vanhemmat säilyttävät kasvonsa kirkoonsa päin.

Mielenkiintoinen eettinen ongelma saadaankin taas aikaiseksi obstetriikan alalla, jos sikiö tarvitsisi äidin veren vasta-aineiden vuoksi kohdunsisäisiä verensiirtoja. Ilman verensiirtoja sikiön henki on vaarassa, mutta sikiötä ei Suomessa voida huostaanottaa. Mitä voi hoitohenkilökunta tehdä? Synnyttää tietentahtoen sairas ennenaikainen sikiö, jotta tämä saadaan hoitoon verensiirron osalta mutta siihen päälle tulee sitten kaikki ennenaikaisuudesta johtuvat ongelmat. Suo siellä, vetelä täällä ja kaiken keskellä viaton sikiö, joka kärsii.

Share this post


Link to post
Share on other sites
-VF-

Mielestäni on hieman yksioikoista katsoa vain lapsen ikää/laillista päätösvaltaa. Vaikka lapsi olisi ns. järkevän oloinen kieltäytyessään verensiirrosta, tulisi huomioida ennenkaikkea lahkon painostus.

Sen vuoksi ikä ei ole määräävä tekijä kun pohditaan lapsen kyvykkyyttä päättää omaan hoitoonsa liittyviä asioita.

Share this post


Link to post
Share on other sites
Vapaa

Ei tuo varmaan ole suurikaan ongelma lapse (=alle 18 v.) kohdalla, sillä hänet voidaan aina ottaa huostaan, mutta ns. aikuisen kanssa se voi olla haaste. Itse mm. opin oikeasti epon käytön juuri jehovantodistaja mummon kanssa, jolla hb alkoi olemaan 30-lukua... Oliko taustalla sepsis, syystä tai toisesta, en enää muista...

Share this post


Link to post
Share on other sites
{BS}

Tullut vastaan pari tilannetta, joissa jehovantodistajien lapsi tarvitsi henkeä pelastavaa verensiirtoa ja vanhemmat pisti vastaan.

No ekana vanhempien kanssa keskusteltiin asiasta (lääkäri+hoitaja). Mieli ei muuttunut, niin sitten vain pikainen soitto sossun päivystykseen, välitön huostaanotto, vartija paikalle ja veret tippumaan. Lastensuojelu tuli sitten myöhemmin paikalle keskustelemaan vanhempien kanssa.

Näin toimitaan kaikkien alle 18-v lasten kanssa. Sosiaalipuolen ohjeistus.

Kaikenmaailman mielivaltaista toimintaa ei aleta nöyristelemään minkään monikulttuurisuuden nojalla.

Share this post


Link to post
Share on other sites
Lääkärihoitaja

Ei tuo varmaan ole suurikaan ongelma lapse (=alle 18 v.) kohdalla, sillä hänet voidaan aina ottaa huostaan, mutta ns. aikuisen kanssa se voi olla haaste. Itse mm. opin oikeasti epon käytön juuri jehovantodistaja mummon kanssa, jolla hb alkoi olemaan 30-lukua... Oliko taustalla sepsis, syystä tai toisesta, en enää muista...

... ja epo auttoi? Mielenkiintoista.

Share this post


Link to post
Share on other sites
Maailman vahvin tyttö

Sairaala-sarjan nettisivujen keskustelupalstalla käydään kovaa keskustelua verettömistä vaihtoehdoista. Aika älyttömiin tutkimuksiin ja julkaisuihin siellä vedotaan, siis veren vastustajien puolelta. Yhtäkään OIKEAA kirjallisuusviitetä ei ole esittää, vaan tyyliin "Tohtori Sejase suuresta amerikkalaisesta sairaalasta sanoo, että..."

En kans ymmärrä mutta omapa on asiansa niin kauan kuin lapset ei joudu kärsimään moisen uskomuksen takia.

Share this post


Link to post
Share on other sites
huolenkantaja

Lain mukaan siis lasta tulee kuulla aina ennen häntä koskevien päätösten tekemistä ja 12-vuotias on kelpoinen päättämään joistakin omista asioistaan kehitys huomioon otten.

Minusta 12-vuotias ei ole koskaan niin kehittynyt, että pystyisi ymmärtämään lääketieteellisten päätösten seurauksia ja niin ollen tässä verensiirtotapauksessa on täysin oikein toimia huostaanoton kautta. Tuon ikäinen voi päättää kumman vanhemman luona haluaa asua, mutta se onkin tunnejuttu, eikä mitään henkeä uhkaavan tilanteen vaatimaa pohdintaa.

Share this post


Link to post
Share on other sites

×
×
  • Create New...