Shop20 Lähetetty toukokuun 19, 2020 Jaa Lähetetty toukokuun 19, 2020 Hei, olen siis 1. Vuoden sairaanhoitajaopiskelija. 1. Vuosi alkaa olla lopuillaan ja ensimmäinen harkka, perushoidon harkka, meni ihan ok. Sain paljon negatiivista palautetta, mutta myös positiivista. Parantamista mm. Oma-aloitteisuudessa. Motivaatio oli hyvä. Sattui ohjaaja , joka huonautteli kaikesta vähän turhankin karskisti ja tuntuu, että meni henkilökohtaisuuksiin koska tuntee äidin. Kuitenkin, pääsin läpi ja opettajan kanssa sanoivat, että tämä on hyvä alku. Nyt sitten, ihan yhtäkkiä, monta viikkoa harkan jälkeen tuli aivan järjetön ahdistus. Alkoi noin 4 pv sitten. Välillä on ihan normaali olo, että haluan jatkaa ja tulla sairaanhoitajaksi, mutta sitten välillä tulee aivan järkyttävä ahdistus/panniikkikohtaus, jolloin sydämen syke tuntuu pään sisällä ja veri pakkautuu päähän, sekä sydän hakkaa ja meinaan purskahtaa itkuun. Kohtauksen aikana olen todella lähellä luovuttaa, ettei minusta ole tähän, en ole pätevä, en kestä vastuuta, ei kannata edes yrittää, haukkuvat minut vain. Sitten taas kohtaus helpottaa ja tulevaisuus tuntuukin valoisammalta. Mistä tällainen voi kertoa? Olenko ollenkaan oikealla alalla vai keksinkö ongelmat alitajunnasta? Eihän opiskelijalla tietenkään vielä ole vastuuta eikä pätevyyttä, mutta jostakin nuo ajatukset tulevat että pitää olla tai haukutaan koko ajan. Kuitenkin pidän tästä työstä, harkkaan oli mukava mennä ja tulin potilaiden ja työntekijöiden kanssa toimeen. Olen kyllä todella ujo luonteeltani, mutta tutustumisen jälkeen pystyn kyllä hyvin työskentelemään ihmisten kanssa Onko tämä kaikki ohimenevää, ja mahdollisesti ekan vuoden loppumisen ja huonon harkkaohjaajan laukaisema reaktio? Seuraava harjoittelu on kirurgia, mitä odotan mielenkiinnolla, mutta ahdistuskohtauksen tullessa olen valmis perumaan koko paikan ja luovuttamaan. Vai onko tämä sitä henkistä kasvua? Toivottavasti menee kesän aikana ohi, muuten saattaa olla alan vaihto edessä. Suora linkki kommenttiin Jaa toisille sivustoille Lisää jakovaihtoehtoja...
Sebucom60 Lähetetty toukokuun 20, 2020 Jaa Lähetetty toukokuun 20, 2020 15 tuntia sitten, Shop20 kirjoitti: Hei, olen siis 1. Vuoden sairaanhoitajaopiskelija. 1. Vuosi alkaa olla lopuillaan ja ensimmäinen harkka, perushoidon harkka, meni ihan ok. Sain paljon negatiivista palautetta, mutta myös positiivista. Parantamista mm. Oma-aloitteisuudessa. Motivaatio oli hyvä. Sattui ohjaaja , joka huonautteli kaikesta vähän turhankin karskisti ja tuntuu, että meni henkilökohtaisuuksiin koska tuntee äidin. Kuitenkin, pääsin läpi ja opettajan kanssa sanoivat, että tämä on hyvä alku. Nyt sitten, ihan yhtäkkiä, monta viikkoa harkan jälkeen tuli aivan järjetön ahdistus. Alkoi noin 4 pv sitten. Välillä on ihan normaali olo, että haluan jatkaa ja tulla sairaanhoitajaksi, mutta sitten välillä tulee aivan järkyttävä ahdistus/panniikkikohtaus, jolloin sydämen syke tuntuu pään sisällä ja veri pakkautuu päähän, sekä sydän hakkaa ja meinaan purskahtaa itkuun. Kohtauksen aikana olen todella lähellä luovuttaa, ettei minusta ole tähän, en ole pätevä, en kestä vastuuta, ei kannata edes yrittää, haukkuvat minut vain. Sitten taas kohtaus helpottaa ja tulevaisuus tuntuukin valoisammalta. Mistä tällainen voi kertoa? Olenko ollenkaan oikealla alalla vai keksinkö ongelmat alitajunnasta? Eihän opiskelijalla tietenkään vielä ole vastuuta eikä pätevyyttä, mutta jostakin nuo ajatukset tulevat että pitää olla tai haukutaan koko ajan. Kuitenkin pidän tästä työstä, harkkaan oli mukava mennä ja tulin potilaiden ja työntekijöiden kanssa toimeen. Olen kyllä todella ujo luonteeltani, mutta tutustumisen jälkeen pystyn kyllä hyvin työskentelemään ihmisten kanssa Onko tämä kaikki ohimenevää, ja mahdollisesti ekan vuoden loppumisen ja huonon harkkaohjaajan laukaisema reaktio? Seuraava harjoittelu on kirurgia, mitä odotan mielenkiinnolla, mutta ahdistuskohtauksen tullessa olen valmis perumaan koko paikan ja luovuttamaan. Vai onko tämä sitä henkistä kasvua? Toivottavasti menee kesän aikana ohi, muuten saattaa olla alan vaihto edessä. Kannattaisi varmaankin hakea keskusteluapua.Kyseessä saattaa olla mm masennus. Asiaa kannattaa kyllä selvittää ennen kuin opinnot jätät kesken. Torlohka ja Piiu 2 Suora linkki kommenttiin Jaa toisille sivustoille Lisää jakovaihtoehtoja...
Shop20 Lähetetty toukokuun 21, 2020 Ketjun aloittaja Jaa Lähetetty toukokuun 21, 2020 Ahdistus on jo helpottanut, ehkä vain suurentelen asioita. Hoin itselleni etten ole vielä vastuussa, ei tarvitse osata, pystyn tähän. Sebucom60 ja Piiu 2 Suora linkki kommenttiin Jaa toisille sivustoille Lisää jakovaihtoehtoja...
Murse.fi Lähetetty kesäkuun 7, 2020 Jaa Lähetetty kesäkuun 7, 2020 Kova opiskeluvuosi ja harkan paineet ehkä iskivät viiveellä? Itse olin tuon saman harkan jälkeen tosi väsynyt vaikka harjoittelu meni hyvin enkä kokenut olevani siellä mitenkään kovilla. Mutta jollakin tavalla kaikki rasitus aina iskee. Kiva juttu jos on jo helpottanut. Rohkeasti vain ensi vuoteen! Suora linkki kommenttiin Jaa toisille sivustoille Lisää jakovaihtoehtoja...
Kukka-Maaria Keskitalo Lähetetty kesäkuun 8, 2020 Jaa Lähetetty kesäkuun 8, 2020 Ei haukkumiset ja henkilökohtaisuudet kuulosta asialliselta.Ihmisellä on oikeus yksityisyyteen ja rauhaan niin henkisesti,fyysisesti ja sosioekonomisesti.Palaute täytyy olla rakentavaa,dialogista ,taitavaa ja mielestäni tuossa vaiheessa vielä kasvatuksellistakin.Toiset on ujompia ja herkkiä,se täytyy huomioida.Työpaikka on vastuussa nuorista opiskelijoita henkisesti,hyvinvoinnista.Kyllä nämä nuoret tietää mitä elämä on,ei heitä tarvi runnoa yhtään enempää.Itse olen jo lopposuoralla ,ehtoo lähestyy.Opiskeluajat oli hyviä ja kannustavia enkä haluaisi ajatella että se on työpaikasta kiinni.Opettajan pitää aina pitää opiskelijan puolta.Olen työ elämässä nähnnyt ja ollut myös tukemassa kun on kokenut väärinkohdelluksi tuloa ja on tullut traumaperäisiä ahdistuskokemuksia,niitä voi tulla nuorille muillakin aloilla.Hae keskusteluapua niin saat ahdistuskohtauksen pois,yksi kaksikin keskustelu voi helpottaa oloasi.Hyvä kun kirjoitit tänne ja toit asian esille,ei kärpäsestä tule härkänen.Suomessa on jo alettava kohtelemaan nuoria opiskelijoita asianmukaisella tavalla,heissä on tulevaisuus ja he ovat tulevia meidän hoitajia.On turhauttavaa lukea näitä kohteluita,olisiko jo " tolkunpaikka ".Hyvää opiskelua ja kesää sinulle ! Sebucom60 1 Suora linkki kommenttiin Jaa toisille sivustoille Lisää jakovaihtoehtoja...
Recommended Posts
Luo tunnus tai kirjaudu sisään kommentoidaksesi
Vain jäsenet voivat kommentoida
Luo tunnus
Rekisteröi tunnus yhteisöömme. Se on helppoa!
Rekisteröi uusi tunnusKirjaudu sisään
Onko sinulla jo tunnus?
Kirjaudu sisään