Saattohoito - kerro mielipiteesi

[Tsan]

Arvon kollegani.

Haluaisin mielipiteitänne siitä, mikä mielestänne on hyvää saattohoitoa, mitä siihen sisältyy, mitä toivoisitte siihen lisää? Kertokaa sekä hyviä että huonoja kokemuksianne saattohoidosta ammattinne puolesta ja jos mahdollista niin myös omaisen osasta. 

[G.Focker]

No ainakin se että lopetettais viimein se joutavanpäivänen kipulääkkeiden kanssa kitsastelu.

[Vierailija 1]

Omaisen osasta; kun läheisen kuolema lähestyy, niin saattohoitopalaveriin kutsuttava kaikki hoitoon haluavat osallistuvat omaiset ja tehtävä selväksi mitä tulee tapahtumaan. Ei siis välttämättä riitä, että vain yksi omainen on mukana, koska voi olla ettei hänellä ole voimavaroja ilmoittaa käytännön asioista muille. Kätevintä olisi jos saattohoitopäätöksen tekevä lääkäri voisi samalla kertaa antaa sairaslomaa ainakin alkuun   työelämässä mukana oleville omaisille.  Hoitajien tulee ottaa omaiset huomioon kysymällä kuinka omainen itse on voinut ja kertomalla läheisen tilanteesta. Vaikka omainen itse  olisi hoitoalan ihminen, läheistä hoitaessaan hän voi olla henkisesti sokissa, ja tarvitsee tukea. Jälkihoitona, kuoli läheinen kotona tai laitoksen saattohoidossa, olisi hyvä jos omaisen kotiin tulisi hoitaja katsomaan, kuinka siellä on pärjätty läheisen kuoleman jälkeen, ja tarvitseeko omainen itse jotain ulkopuolista hoivaa tai tukea. Saattohoidossa ei siis hoideta pelkästään kuolevaa ihmistä, vaan koko hänen perhettään, ja jos siinä tapahtuu jotain ikävää, se jää vaivaamaan omaisia pitkään. Hyviä kokemuksia saattohoitoyksiköstä, jossa oli rauhallista ja omaiset otettu hyvin huomioon. Omaisia lohduttaa ja rauhoittaa, kun kuolevan läheisen levottomuutta hoidetaan hyvin. Kotona saattohoidossa omaiset jää lopulta aika yksin vastuuseen, kun harvoin hoitajat voivat olla koko aikaa paikalla. Siksi jonkinlainen lyhytkin jälkisaattohoitopalaverikin olisi tarpeen, etenkin jos kyseessä iäkkäämpiä omaisia. 

[Avuton]

Työhömme kuuluu kotisaattohoito. Liikumme työssämme ympäri laajaa sairaanhoitopiiriämme. Ehdottomasti suurin ongelma liittyy Morphinin koti/hoitolaitoksien-kotien käyttöön liittyviin rajoituksiin. Erilaisissa hoitokodeissa, vuodeosastoilla yms. eikä asiakkaiden kodeissa saa säilyttää Morphinia valmiiksi ruiskuihin annosteltuina vaikka annoksen antaisi hoitohenkilökunta. Pahin viive Morphinin saannissa on ollut 3 tuntia. Tämä on anteeksiantamatonta... Mutta minkäs teet, kun tämä perustuu lakiin.

Nykypäivänä kivunhoito pitäisi olla ensimmäisiä saattohoidossa hoidettavia asioita. 

[G.Focker]

3 tuntia sitten, Avuton kirjoitti:

 Erilaisissa hoitokodeissa, vuodeosastoilla yms. eikä asiakkaiden kodeissa saa säilyttää Morphinia valmiiksi ruiskuihin annosteltuina vaikka annoksen antaisi hoitohenkilökunta.

Naurettavuuksiin on menty näissä tapauksissa kun potilaalla on ollut laitoksessa omat reseptillä haetut morfiinit yöpöydällä mutta rukkaset on tippuneet lattialle kun paikalla ei ole ketään jolla olis lupia pistää sitä potilaaseen.

[Tsan]

5 tuntia sitten, Avuton kirjoitti:

Työhömme kuuluu kotisaattohoito. Liikumme työssämme ympäri laajaa sairaanhoitopiiriämme. Ehdottomasti suurin ongelma liittyy Morphinin koti/hoitolaitoksien-kotien käyttöön liittyviin rajoituksiin. Erilaisissa hoitokodeissa, vuodeosastoilla yms. eikä asiakkaiden kodeissa saa säilyttää Morphinia valmiiksi ruiskuihin annosteltuina vaikka annoksen antaisi hoitohenkilökunta. Pahin viive Morphinin saannissa on ollut 3 tuntia. Tämä on anteeksiantamatonta... Mutta minkäs teet, kun tämä perustuu lakiin.

Nykypäivänä kivunhoito pitäisi olla ensimmäisiä saattohoidossa hoidettavia asioita. 

Ja se, että kipupumpusta (sen harvoin kun niitä ihmiset oikeasti saavat!) saa boluksia annostella kotona kuka vaan, mutta sitten laitoksessa lähihoitajat eivät saa boluksia antaa, vaan paikalle on soitettava kotisairaala joka ei välttämättä edes kerkiä paikalle painamaan sitä helvetin nappia

[Katjuuska]

13 tuntia sitten, Tsan kirjoitti:

Ja se, että kipupumpusta (sen harvoin kun niitä ihmiset oikeasti saavat!) saa boluksia annostella kotona kuka vaan, mutta sitten laitoksessa lähihoitajat eivät saa boluksia antaa, vaan paikalle on soitettava kotisairaala joka ei välttämättä edes kerkiä paikalle painamaan sitä helvetin nappia

Itse toimin vuodeosatolla jossa myös paljon akuutteja. Meillä ei kitsastella kipulääkityksen kanssa. Kun suun kautta menevien lääkkeiden tilanne alkaa olla huono on tarvittavissa lääkkeissä ohje kipupumpun aloitukseen ja jos ei ole niin se ensitilassa lääkäriltä pyydetään. Lääkäri meillä on vain arkisin 8-16. Meillä on paljon samoja potilaita kotisairaalan kanssa ja heille usein aloitetaan kipupumppu jo kotiin. Usein myös on lupa sedaatioon. Tässä kaupungissa pyritään siihen että kuolla saa kotiinkin. Ehdottomasti haastavimmaksi koen omaisten vaikeuden ymmärtää tilannetta, vaikka siitä olisi paljon puhuttu. Pahimmillaan vaaditaan kävelyttämään jo aivan loppuvaiheen saattohoidettavaa. Kuolema on toisille vaikea hyvksyä. 

[Relanna]

Parasta saattohoitoa olen päässyt antamaan silloin, kun kuolevan potilaan hoitoketjuun on saatu mukaan palliatiivisen yksikön lääkäri. Ja hänen määräämänsä kipuinfuusio, jossa on morfiinin lisäksi lorazepamia ja s-ketamiinia. Kipu ja ahdistus katoavat, potilas vaipuu rauhalliseen uneen. On järjestetty yhden hengen huone, jossa omaiset saavat olla läsnä vaikka yötä päivää, tilattu myös sänky huoneessa yöpymistä varten. Hoitajat käyvät huoneessa kiireettömästi ja puhutaan lähestyvästä kuolemasta sen oikealla nimellä. 

On ollut myös niitä toisenlaisia kokemuksia, kun kokematon lääkäri ei ole uskaltanut linjata potilasta saattohoidon piiriin, vaikka se kuolema on väistämätön. Silloin kipulääkitys on riittämätön ja tuskan näkee tajuttomankin potilaan olemuksesta. Näissä tilanteissa itsestäni ainakin kuoriutuu oikein kaikkien lääkäreiden inhokkihoitaja; se joka kyseenalaistaa hoitolinjat voimakkaasti, eikä lopeta ”räkyttämistä” ennenkuin ainakin lääkitys on asianmukainen.  

Sen saattohoitolinjauksen saaminen kun tuntuu välillä aivan ylivoimaiselta, vaikka syöpä olisi levinnyt jo kaikkialle, tai aivot olisivat käytännössä mennyttä. Hyvän kuoleman merkitystä tulisi käydä paljon enemmän läpi siis myös lääkäreiden koulutuksessa; me sairaanhoitajat kun emme saa niitä päätöksiä tehdä, tai lääkkeitä määrätä. 

[Aki56]

On se kumma, kun lääkäri on määrännyt saattohoitopotilaalle tietyt kipulääkkeet ja lisäksi tarvittavat, niin niitä ei anneta, jos potilas on "aamulla saanut vahvat kipulääkkeet" ja kello on "vasta kymmenen". Kyllä se lääkäri on laskenut ne lääkkeiden vuorokausiannokset, ei ole hoitajan tehtävä arvioida, "jääkö kuoleva potilas koukkuun". Kun menen töihin, niin tarkistan ensimmäiseksi, milloin saattohoitopotilas on saanut kipulääkkeen. Eilen alkoi työvuoro 13:20 ja syöpää sairastava kuoleva, kipuileva potilas oli saanut kipulääkettä viimeksi klo. 10:00.