Haastava opiskelija

[Esmeralda007]

Ohjattavanani on lh-opiskelija, jonka harjoittelussa en ole havainnut mitään kehittymistä Tuntuu, että joka viikko lähdemme liikkeelle samoista asioista, asiat eivät jää hänelle mieleen. Olen keskustellut, näyttänyt, puhunut, kerrannut asioita. Vaikuttaa siltä, ettei hän lainkaan seuraa ympäristöään, ei kuuntele esim aamuraportilla. Kun esim raportilla on puhuttu päivän tehtävistä, hän kysyy minulta samat asiat kohta uudestaan. Olemme käyneet läpi työturvallisuutta, silti hän saattaa jättää työparin yksin haastavassa tilanteessa. Eräs toinen opiskelija oli pyytänyt apua tältä opiskelijatani, joka oli kieltäytynyt ja todennut "oon ollut täällä kauemmin kuin sinä." En ymmärrä!!! Tämän harjoittelun jälkeen hänellä on enää yksi harjoittelu, sitten valmistuminen. En vain saa häntä oppimaan, edistymään, kehittymään. Tämä on jo toinen harjoittelu samassa paikassa. Taustalla ei liene mitään oppimisvaikeuksia, ainakaan opettaja ei niistä tiennyt. Eikä kyse voi olla nuoruudestakaan, opiskelija on nelikymppinen. Ohjaajana olen väsynyt tilanteeseen ja niin on koko työtiimikin. 

[November]

Jos isompien kokonaisuuksien hahmottaminen on opiskelijalle vaikeaa, onnistuisiko vaikka yhteen tai kahteen potilaaseen keskittyminen? Anna aamulla ennen raporttia tehtäväksi kuunnella erityisesti heistä rapsa ja miettiä päivän tapahtumat heidän kohdalla. Joskus vastuuta antamalla keskittyminen ja skarppaaminen paranee, toivottavasti myös sinun opiskelijasi kohdalla. 

Et kertonut, millaisessa paikassa olet töissä, voihan olla niin, että paikka on liian vaativa hänelle (esim. sairaalan/tk:n vuodeosasto).

[Esmeralda007]

Kiitos vastauksesta! Tosiaan, vanhusten palveluasuminen kyseessä. 

[Piiu]

Kerroit että kyseessä on toinen harjoittelu samaan paikkaan. Oliko edellisessä harjoittelussa samat ongelmat?

[Esmeralda007]

Kyllä kuulemma oli samoja ongelmia. 

[Ariscka]

On monta keinoa miten tilanne voisi lähteä purkamaan. Kyllä minä näen, että harjoittelun hylkääminen on edessä, jos ei muutosta tapahdu.

Aluksi olisin yhteydessä ohjaavaan opettajaan ja kertoisin tilanteen. Mahdollisesti ohjaava opettaja tulisi harjoittelupaikkaan ja yhdessä kolmistaan kävisitte asiat läpi. Tämä voisi toimia myös herättäjänä opiskelijalle. Kävisin opiskelijan kanssa vakavan keskustelun kenties motivaatiosta, mitä haluaa tavoitella harjoittelulta ja miten hän niihin voisi päästä. Käytös ei ole sallittavaa eli ihan työpaikan pelisäännöt ja kollegiaalisuus puutteellista lähihoitajan eettiset ohjeet.. Opiskelijalla voi olla omassa elämässään vaikeuksia, jotka nyt heijastuvat harjoittelupaikassa. Tällöin harjoittelun keskeyttäminen ja myöhemmin jatkaminen voisi olla hyvä vaihtoehto.

Kuinka pitkä harjoittelu ja missä vaiheessa nyt olette? Jonkun asukkaan omahoitajaksi muutamaksi päiväksi ja arvioida sen jälkeen tilannetta uudestaan. 

[Esmeralda007]

Yhteensä 8 viikkoa, nyt vielä 2 viikkoa ja sitten olisi näyttö. Aivan, tapaamme opettajaa taas maanantaina. 

[HoitsuJ]

En nyt itse olisi vielä niin huolissani jos raportti ei jää mieleen. Voi olla hyvinkin sekavaa, kun kaikkien asukkaiden asiat puhutaan yhteen putkeen. Infoa voi myös joidenkin raporteissa tulla tarpeettoman paljon ja raportti venyy pitkäksi ja olennaisen poimiminen opiskelijalle on vaikeaa. Miten olet yrittänyt tukea raportointia? Itse ehdottaisin muistiinpanojen tekemistä. Mielestäni opiskelija osoittaa kuitenkin kiinnostusta kun kysyy.

Ps. Itselleni on useamman työvuoden jälkeen edelleen vaikeaa kuunnella joidenkin suullista rapsaa, kun höpötellään kuinka joku asiakas sanoi sitä ja tätä ja juttu kestää 15 minuuttia yhdestä asukkaasta.

Mietin myös miten pääsee käymään tilanne, että hän pääsee jättämään työparisi yksin haastavaan tilanteeseen? Opiskelija ei aina kykene näkemään tilanteita. Hän on myös ohjaajan vastuulla, joten haastavaa tilannetta ei voi laskea opiskelijan varaan. Mutta ehdotan, että näissä tilanteissa opiskelijalle sanottaisiin ihan suoraan, että jäätkö vielä tähän. Myöhemmin käydään läpi miksi tilanteesta ei olisi saanut lähteä.

[Pvi79]

Hyviä neuvoja on jo tullutkin. Voisit myös kysyä opiskelijalta itseltään mikä mättää ja mitä hän toivoisi tapahtuvan, jotta hänellä olisi helpompi saada asiat rullaamaan ts ymmärtääkö hän itse tilannetta lainkaan?

[simpsakka]

En päästäisi näyttöön ellei perusasiat suju ja potilas- /asiakasturvallisuus vaarantuisi. Jos hän kohta in valmistumassa mieti, olisiko hän silloin valmis työkaveriksesi, luottaisitko?

[Nenne]

Potilasturvallisuus ja sen vaarantaminen on hyvin vakavia asioita. Ja jo yksinään syy hylätä harjoittelu. 
 

nyt pikaisesti tiukka neuvottelu ja mielestäni pitää vaatia vielä ainakin yksi lisäviikko tarvittaessa harjoitteluun. Ei noin hataralla pohjalla ole kellekään reilua eikä turvallista päästää näyttöön tai läpi. 
 

voi kokeilla myös ohjaajan vaihtoa tai harjoittelun tekemistä toisessa yksikössä/osastolla. Vaikka ohjaaja olisi kuinka hyvä, niin joskus vaan ei löydä niitä just tälle opiskelijalle sopivia keinoja. Tosin tuntuu, että tässä tapauksessa taitaa olla isommat pulmat kyseessä.

[Anza]

27.11.2019 klo 09.28, Esmeralda007 kirjoitti:

Ohjattavanani on lh-opiskelija, jonka harjoittelussa en ole havainnut mitään kehittymistä Tuntuu, että joka viikko lähdemme liikkeelle samoista asioista, asiat eivät jää hänelle mieleen. Olen keskustellut, näyttänyt, puhunut, kerrannut asioita. Vaikuttaa siltä, ettei hän lainkaan seuraa ympäristöään, ei kuuntele esim aamuraportilla. Kun esim raportilla on puhuttu päivän tehtävistä, hän kysyy minulta samat asiat kohta uudestaan. Olemme käyneet läpi työturvallisuutta, silti hän saattaa jättää työparin yksin haastavassa tilanteessa. Eräs toinen opiskelija oli pyytänyt apua tältä opiskelijatani, joka oli kieltäytynyt ja todennut "oon ollut täällä kauemmin kuin sinä." En ymmärrä!!! Tämän harjoittelun jälkeen hänellä on enää yksi harjoittelu, sitten valmistuminen. En vain saa häntä oppimaan, edistymään, kehittymään. Tämä on jo toinen harjoittelu samassa paikassa. Taustalla ei liene mitään oppimisvaikeuksia, ainakaan opettaja ei niistä tiennyt. Eikä kyse voi olla nuoruudestakaan, opiskelija on nelikymppinen. Ohjaajana olen väsynyt tilanteeseen ja niin on koko työtiimikin. 

Eihän sitä ole pakko päästää harkasta läpi. Itse en päästäisi. Kaikista ei oo hoitajiksi. 

[18v opiskelija]

Olen lh-opiskelija ja sellaisen neuvon antaisin että jos sinusta ohjaajana tuntuu että nyt ei mene hyvin niin sano se suoraan tietenkin kunnioittaen toisen tunteita mutta voisin kuvitella että kauhein asia harjoittelussa olisi se ettei sanota suoraan että nyt nämä asiat mättää vaan annetaan likua pitkälle ja sitten ilmoitetaan et sori et pääse näyttöön.

[Hoitsutar76]

alalle hakeutuu paljon ihmisiä joita ei kiinnosta hoitotyö tai heillä ei ole siihen tarvittavia ominaisuuksia.

Maahanmuuttajataustaisilla hoitajilla olen huomannut paljon asenneongelmia, ei paljon kiinnosta muu kuin raha.

[Hoitomajuri]

Hyvin harva opiskelija oikeasti on hylätyn suorituksen tasolla. Pääosin kyse on lähes aina ohjaajan ja ohjauksen epäonnistumisesta.

Monilla ohjaajilla on täysin vääristynyt kuva opiskelijan osaamisvaatimuksista eikä myöskään enää nähdä sitä omaa kaventunutta näkökulmaa omaan työhönsä. Kun ollaan samassa työpaikassa vaikka 5 vuotta oltu, niin monelta katoaa käsitys, kuinka paljon uudella ihmisellä on opittavaa ja omaksuttavaa. Lisäksi on paljon ihan asennevammaisia ja ohjaukseen kenemättömiä ihmisiä, jotka valitettavasti toimivat ohjaajina. Sieltä oi taustalta löytyä sitten mitä vain, osa tykkää kyykyttämisestä, toiset nauttivat oman erinomaisuutensa esilletuomisesta ja osa taas kokee opiskelijat uhkana. On toki hyviäkin ohjaajia paljon, mutta täälläkin varsin usein näkee näitä heti hylkäämässä olevia täydellisiä hoitajia, jotka eivät vain osaa ohjata. Todetaan, ettei tuosta ole hoitajaksi, paska ihminen ja antaa olla. Ohjaaminen ei ole vain opiskelijan arvostelua ja osaamisen vaatimista vaan se pitäisi olla vuorovaikutteinen prosessi. Jos joku ei suju, sitä harjoitellaan ja läpi käydään opiskelijan kanssa. Mielellään niin, että ohjaajalle selviää opiskelijan ajatusprosessit ja huomiot. Näin voidaan oikeasti päästä eteenpäin ja auttaa opiskelijaa oppimaan. Tarvittaessa paloitellaan juttuja juurikin osiin ja ohjaaja ohjaa keskittymään olennaisiin asioihin ja tekemään muistiinpanoja tietyistä ydinjutuista. Asioista kysyminen ei pitäisi olla pahasta, vanhalle työntekijälle päiväselvät asiat voivat olla uudelle ihmiselle vieraita. Hyvin usein puhutaan asioita vielä jollain slangi tai keirtoilmauksella, joista ei ota kukaan ulkopuolinen selvää. Osa opiskelijoista tarvitsee enemmän panostusta kuin toiset ja joillekin perusasioista lähteminen on tärkeää. Saattaa olla ettei kukaan ole viimeiseen harkkaan mennessä jotain perusfaktaa tai toimintatapaa koskaan kertonut. Valitettavasti useimmin ne reputtajat ovat ohjaajia.

[jupet]

En tiedä tästä kyseisestä casesta tietenkään, mutta toisinaan myös liian helppojen hommien toistaminen ja toistaminen syö motivaatiota ja kiinnostusta rankasti...

[Gila]

Meillä on mennyt hylkyyn muutamiakin opiskelijoita viime vuosien aikana ja useammin nämä ovat nimenomaan loppuvaiheen opiskelijoita, koska alkuvaiheessa läpi pääsee aika hyvin pelkällä asenteella. Vaikka perusasioissakin vielä jäisi jonkin verran harjoiteltavaa, kynnys hylkäämiselle on korkea, koska seuraavissa harjoitteluissa ehtii kyllä petrata, kunhan opiskelijalle tulee selväksi, mitä asioita pitäisi vielä harjoitella lisää. Joillakin kestää kauemmin oppia tietyt asiat ja se on ihan normaalia.

Iso osa näistä hylätyistä loppuvaiheen opiskelijoista on ollut sellaisia, jotka olisi jo aikaisemmin pitänyt "pysäyttää" ja aikaisemmat harjoittelupaikat ovat suoraan sanottuna tehneet opiskelijalle valtavan karhunpalveluksen, kun eivät ole puuttuneet asioihin. Jos kukaan ei kerro opiskelijalle, että asiat ei mene hyvin ja jotain pitäisi osatakin, ei opiskelija voi tietää, että hän ei ole saavuttamassa tutkinnon vaatimaa osaamistasoa. Tietysti on huomattavasti helpompi vain päästää opiskelija läpi, koska silloin hän muuttuu seuraavan paikan "ongelmaksi", mutta opiskelijaa kohtaan se on suuri vääryys.

Meillä opiskelijoita vastuutetaan jo alusta lähtien tekemään asioita ohjaajan tukemana, jolloin kyllä nopeasti tulee näkyväksi mahdolliset ongelmat. Jos ohjaajalle tulee tunne, että opiskelijan kanssa ei kaikki lähde menemään hyvin, asiaan puututaan kyllä yleensä heti. Pohditaan yhdessä ja tarvittaessa myös opettajan kanssa, mitä voimme tehdä, että opiskelijan oppiminen mahdollistuisi. Joskus taustalla on muita vaikuttavia tekijöitä, jotka ei vain ole meillä tiedossa. Joskus asioita pitää kerrata monta kertaa eri tavoin ja pelkästään se auttaa. Tarvittaessa myös voidaan antaa kotiläksyjä, jos tuntuu, että tietopohjassa on suuria puutteita. Jos opiskelija ei esimerkiksi osaa nimetä mitään yleisimpiä suomalaisia kansantauteja tai kertoa mitään niistä viimeisessä harjoittelussa, joku on mennyt pieleen jo aikaisemmin.

Lähes kaikki ongelmat kyllä lähtevät tavalla tai toisella ratkeamaan puhumalla, mutta pitää uskaltaa nostaa kissa pöydälle. Tämä kuitenkin vaatii, että ohjaajat ja myös paikan esimiehet ovat oikeasti kiinnostuneita ja sitoutuneet opiskelijan oppimiseen, mikä ei ikävä kyllä ole todellisuus kaikissa paikoissa. Itselläni suretti eniten opiskelija, joka oli oman kertomansa mukaan "luistellut" läpi kaikki aikaisemmat harjoittelut ja vasta opintojen loppuvaiheessa, kun meillä oikeasti alettiin vaatia asioita, tajusi, että tämä ammatti ei ole ollenkaan häntä varten ja päätyi keskeyttämään opinnot. Hänellä oli sitten mielessä toinen ala, jota hän aikoi lähteä opiskelemaan ja oli lopulta erittäin helpottunut lopputuloksesta. Paremmassa tilanteessa hän olisi voinut tajuta tämän 1-2 vuotta aikaisemmin ja olisi voinut olla jo pitkällä toisen alan opinnoissa.

[Hoitsutar76]

4.12.2019 klo 23.42, Hoitomajuri kirjoitti:

Hyvin harva opiskelija oikeasti on hylätyn suorituksen tasolla. Pääosin kyse on lähes aina ohjaajan ja ohjauksen epäonnistumisesta.

Monilla ohjaajilla on täysin vääristynyt kuva opiskelijan osaamisvaatimuksista eikä myöskään enää nähdä sitä omaa kaventunutta näkökulmaa omaan työhönsä. Kun ollaan samassa työpaikassa vaikka 5 vuotta oltu, niin monelta katoaa käsitys, kuinka paljon uudella ihmisellä on opittavaa ja omaksuttavaa.

Vuosikausia samassa työpaikassa olleet tulevat aika helposti sokeaksi kaikelle muulle. Nähdään vain se oma tekeminen ja mietitään samalla, että juuri niin on paras ja oikea tapa hoitaa asiat. Moni heistä ei osaa mitään muuta edes ajatella.

[Murse.fi]

Avaajan viestissä kertoma tilanne kuulostaa todella harmilliselta. Onko tässä nähtävissä lähihoitajaopinnoista poistuneet soveltuvuuskokeet? Osaako kukaan ohjaaja toiminut arvioida tässä kohtaa tapahtunutta eroa harjoittelijoissa? 

Onneksi lähihoitajille soveltuvuuskokeet ovat nyt palautettu. Mutta ensi syksylle samaa viisautta tullaan kokeilemaan sairaanhoitajaopiskelijoiksi haluaville. En voi ymmärtää! Odottakaa vain työpaikoilla tulevaisuuden harjoittelijoita.

[anniamandab]

Muistan ekassa harjoittelussa, kun kaveri sai arvosteluiksi ainoastaan heikkoa ja tyydyttävää. Tämä perusteltiin sillä, että koska hän on vasta aloittelija, ei hän kuulemma voi vielä osata mitään paremmin. Seuraavat harkat sujui hyvin.

Jos itselle olisi tullut sellainen arvostelu ekassa harkassa, olisin varmaan vaihtanut alaa.

[PataÄssä]

Haastavinta on ollut ohjata opiskelijaa joka ei tuo esille mitään kehitettävää ja yrittää kaiken suorittaa täysin itsenäisesti. Näitä on hyvin vaikea ohjata, neuvoa ja arvioida. Opiskelija on tällöin näkymätön. Suorittaa työt työryhmän jäsenenä mutta teot jäävät puheiden alle. Ongelma tilanteissa vedetään opiskelija kortti käyttöön ja odotetaan kiitettävää arvosanaa.