Hätäkeskuksen päivystäjä katkaisi tahallaan 100 hätäpuhelua

[Reportteri]

Vaasan käräjäoikeus on tuominnut Pohjanmaan hätäkeskuksen päivystäjän sakkoihin ja menettämään virkansa. Käräjäoikeuden mukaan päivystäjä katkaisi tahallaan noin sata hätäpuhelua vuoden 2006 loppupuolella. Tuomio jutussa annettiin tiistaina.

http://www.iltasanomat.fi/uutiset/kotimaa/uutinen.asp?id=1588787

http://www.iltalehti.fi/uutiset/200809178283700_uu.shtml

[-VF-]

Aika helposti on virka mennyt. Kun ottaa huomioon sen, että häiriköt saavat soittaa turhia puheluita aiban tolkuttomia määriä ennen kuin tuomiolle joutuvat.

Päivystäjällä on tekojen taustalla varmasti ollut jotain muuta kuin pelkkä kiusanteko. Pitäisiköhän hätäkeskuslaitoksen pikku hiljaa ryhdistäytyä ja saada ongelmansa hoidettua...

[{BS}]

Ajattelen, että kyseessä on saattanut olla loppuunpalaminen työssä. Ei varmaankaan kiusallaan ole tuota tehnyt. Ei ole vain pystynyt tekemään työtään ja siitä seurauksena ollut tämä. Hätäkesksuten toiminnasta on saanut kuulla yhtä ja toista. Jatkuvasti tehdään töitä liian pienillä resursseilla ja johtokin on mitä on(tämä satakunnnan toiminta(muistaakseni satakunnnan...) ja sisäasiainministeriön välinpitämätön suhtautuminen liian pieniin resursseihin).

[Janne]

Pitäisiköhän hätäkeskuslaitoksen pikku hiljaa ryhdistäytyä ja saada ongelmansa hoidettua...

Jos lusikalla annetaan, niin ei voida kauhalla vaatia, eli eivät ole päättävät tehneet tuon laitoksen toiminnasta kovin helppoa.

[Pöllö]

HS taisi mainita, että päivystäjä oli sama, jonka asiakas oli kuollut ambulanssin mentyä väärään kuntaan...

Jos taustalla trauma, välillä ollut HS:n mukaan sairaslomalla, niin... Surullista, ja yksittäistapaus - ja jälleen kerran yksittäisen hätäkeskuspäivystäjän toiminta on ainoa, jota tutkitaan. Toivottavasti oikeusasiamiehen selvityspyynnöt vihdoin avaavat ongelmakohtia organisaation tasolla.

Jos tietojärjestelmät ovat mitä ovat, henkilöresurssit mitä ovat, päivystäjäkoulutus järjestetty vain yhdessä paikassa etäällä maan väkirikkaimmista alueista (80 % ihmisistä asuu Etelä- ja Länsi-Suomen lääneissä), eikä kukaan ministerikään halua osoittaa muita kuin kokemattomia päivystäjiä ja hölmöjä hätäkeskukseen soittavia kansalaisia, niin...

Noo, kun johtamisongelmat alkavat oikeasti kärjistymään terveydenhuollossa, niin samanlaista soppaa odotan. Työhön otetaan kuka tahansa, päivää teetetään millaista vain, kierto on hurjaa ja työntekijöillä alkaa pätkimään, uudistukset tehdään nopeasti, mutta vajaalla budjetilla... Ja syytettynä on taas se virheen viime kädessä tehnyt kuraportaan työläinen. Organisaation toimintaa tutkitaan jossain vaiheessa viime kädessä jossain oikeusasiamiehellä tai Euroopan Unionin tuomioistuimissa, ennenkuin järkisanoma sanotaan ääneen. Tietenkään asiallista ei hätäpuheluiden katkaiseminen ilmeisesti vailla syytä ole, mutta kyllä, jotain sympatioitakin tämä henkilö alkaa saamaan (en tietenkään tiedä, mistä tarkasti kyse).

On tää välillä vähän ihmeellistä, kaksi merentutkimusta harrastavaa laitosta on kovasti yritetty alueellistaa sisämaahan (Kajaani, Lahti), ei herätä mitään kelloja, ja Helsingin pelastuslaitoksen toimintakertomuksessa näkyy vuosittain 200 kentälle kuollutta enemmän heti hätäkeskusuudistuksen jälkeen. Luku on aika sama, mitä voi laskea mm. elvytysten määrästä, tavoittamisviiveen lisääntymisestä ja selviämisprosentin laskusta minuuttia kohden, mitä väliä näillä on... Jos liikenteessä kuolisi yhtäkkiä 200 ihmistä enemmän, niin ministeriöt ja poliitikot vinkuisivat toimenpiteitä, tai jos joku puulaaki yritettäisiin siirtää Lahdesta Helsinkiin, niin sehän olisi sisällissota... Ihmiset voivat kuolla viinaan ja ennaltaehkäisevä työ on vähäistä, sun monta muuta asiaa.

Välillä tuntuu vähän banaanivaltiolta tämä meno. 

[dino]

Helsingin pelastuslaitoksen toimintakertomuksessa näkyy vuosittain 200 kentälle kuollutta enemmän heti hätäkeskusuudistuksen jälkeen. Luku on aika sama, mitä voi laskea mm. elvytysten määrästä, tavoittamisviiveen lisääntymisestä ja selviämisprosentin laskusta minuuttia kohden, mitä väliä näillä on...

Ilman tutkimusta on varmasti melko mahdotonta sanoa mikä on uudistuksen seurausta ja mikä muista syistä johtuvaa. Vaikka hätäkeskuksen toimintaan ei suuria muutoksia ole tullut omalla alueellani on X-1:n määrä lisääntynyt takavuosista merkittävästi . Valistuneita arvauksia kyseiseen ilmiöön voi toki veikkailla, mutta hätäkeskuslaitosta en ihan ensimmäisenä lähtisi täällä periferiassa asiasta kiittämään..

[Luuriapina]

HS taisi mainita, että päivystäjä oli sama, jonka asiakas oli kuollut ambulanssin mentyä väärään kuntaan...

Jos taustalla trauma, välillä ollut HS:n mukaan sairaslomalla, niin... Surullista, ja yksittäistapaus - ja jälleen kerran yksittäisen hätäkeskuspäivystäjän toiminta on ainoa, jota tutkitaan. Toivottavasti oikeusasiamiehen selvityspyynnöt vihdoin avaavat ongelmakohtia organisaation tasolla.

On tää välillä vähän ihmeellistä, kaksi merentutkimusta harrastavaa laitosta on kovasti yritetty alueellistaa sisämaahan (Kajaani, Lahti), ei herätä mitään kelloja...

...tai jos joku puulaaki yritettäisiin siirtää Lahdesta Helsinkiin, niin sehän olisi sisällissota...

Välillä tuntuu vähän banaanivaltiolta tämä meno. 

Taas Pöllö poimin joitain kommenttejasi, sorry again.

Ensinnäkin tuo ex-kolleegan toiminta ei ole millään tavalla puolustettavissa. Ei edes loppuunpalamisella, siihen olisi työyhteisön/työterveyshuollon pitänyt puuttua, sillä tuskin ilman näkyviä merkkejä on muutenkaan työskentely ollut??

Kun mietin omia toimintatapoja, niin jatkuvasti soittajille vedetään "luurit" puhelun jossain vaiheessa. Ohjeet jos on annettu jo toista tai kolmatta kertaa, eikä soittaja kovan humalansa tms. takia niitä ymmärrä, vaan jankkaa jotain täysin turhaa, niin en minä ainakaan jaksa niitä paskan jauhamisia kuunnella. Varsinkin kun ne lähes poikkeuksetta johtavat kiistelyyn tai väittelyyn. Keväällä tosin tuli ohjeistuskin puheluiden keston lyhentämisestä. Tähän sisältyy mm. se, ettei enää ehditä antaa esim. sidosryhmien puhelinnumeroita tms. Tosinpäin taas puheluihin on kyetty vastaamaan nopeammin, mikä onkin yksi järjestelmän perustarkoituksistakin. (Nopea vastausaika ja avuntarpeen arviointi, sekä avun lähettäminen)Tietenkin tuolla on iso ero siihen, että HETI vastaamisen jälkeen puhelu katkaistaan. Sitä ei tosiaan voi puolustaa millään. Kaikki hätäpuhelut ovat tasavertaisia siihen asti, kunnes ensiarvio on tehty!

Pahoin pelkään, ettei käsittelyssä oleva esimerkki jää mitenkään ainoaksi, tai harvinaiseksi. On meiltäkin pitkän linjan päivystäjiä ottanut loparit, kun eivät ole enää jaksaneet/pärjänneet nykyvauhdissa. Ovat itse ymmärtäneet realiteetit. Mutta jos väkisin yrittää jaksaa, niin vastaavanlaisia saattaa tulla. En toki suoraan ota kantaa esille tulleeseen tapaukseen mitenkään yleistäen, mutta pahoja merkkejä on näkyvissä myös muissakin hätäkeskuksissa.

Sitten tuo alueellistaminen. Pakko oli kuitata Pöllölle, että minkähän valtion toiminnan meinaisit Lahdesta Helsinkiin siirtää, mitä siellä ei jo ole?  :) Lahdessa pelkkiä aluekonttoreita ja valtion puulaakeja muutenkin poikkeuksellisen vähän.

btw. kaivoin muuten esille niistä Pöllön usein esille tuomia verojen subventioita = verontasauksia. Outo ristiriita on se, että maakuntana Päijät-Häme on vauraiden veromaakuntien jälkeen kärjessä kolmantena (Itä-Uusimaa ja Uusimaa edellä) luovuttaen muille "köyhemmille" maakunnille n. 200 miljoonaa euroa vuosittain verontasauksena. Samaan aikaan kuitenkin bruttokansantuote asukasta kohden maan on seitsemänneksi huonoin. Tämä ehkä kuvastanee suoraan verrannollisesti, ettei Päijät-Hämeessä juurikaan valtion duunareita näy lähellekään niin paljon, kuin useimmissa muissa maakunnissa.

[Pöllö]

*Off-topic*

Outo ristiriita on se, että maakuntana Päijät-Häme on vauraiden veromaakuntien jälkeen kärjessä kolmantena (Itä-Uusimaa ja Uusimaa edellä) luovuttaen muille "köyhemmille" maakunnille n. 200 miljoonaa euroa vuosittain verontasauksena. Samaan aikaan kuitenkin bruttokansantuote asukasta kohden maan on seitsemänneksi huonoin.

Tuo Päijät-Hämeen kova nettomaksuosuus oli kyllä yllätys, mutta tulonsiirtojen todellisuutta on hyvin vaikea löytää. Päijät-Häme on kuitenkin 1970-luvulta ollut teollisuuden muutosaluetta ja Lahteen on kasautunut koko joukko ongelmiakin.

Valtion työntekijöiden määrä ei selitä lukuja. Tulonsiirtoja tehdään valtion verotuksessa (yritykset ja henkilöt) kerättyjä veroja, kunnallisverojen siirtoina, yritys-, alue-, elinkeino- yms. tukina (aika tuntemattomia etelässä), eräiden organisaatioiden tekemiä tulonsiirtoja (KELA, eläkevakuutukset) sekä näille organisaatioille maksettavia rahoja.

Espoo, Vantaa ja Helsinki maksavat esim. omista kunnallisverotuloistaan noin 400 miljoonaa euroa vuosittain tasauksia, ja esim. Espoon kuntatalouden valtiontuet ovat miinuksen puolella - korkeimmat suorat kuntatalouden valtionosuudet ovat yli 3000 euroa asukasta kohden, mikä on usein itse asiassa reilusti enemmän kuin kunta itse pystyy tienaamaan, ja kymmenkertaisesti, mitä esim. pääkaupunki suhteessa saa valtionosuuksia.

Lahtihan on jännä kaupunki aluepolitiikan osalta. Se on vuosikymmenet ollut kovasti mukana ajamassa aluepolitiikkaa, mutta ei se kyllä mitään itse ole oikein saanut. Valtion asuntorahasto taisi mennä Lahteen. Ja merentutkimuslaitosta yritettiin siirtää 100 km merestä sisämaahan. Lukuina Lahti näyttäisi saavan kuntatalouteen valtionosuuksia itse asiassa maan keskiarvoa vastaavan summan, ja kaupungin käyttötaloudessa on rahaa käytettävissä tätä myötä asukasta kohden jokseenkin sama määrä kuin Helsingissä. Joten Päijät-Hämeen nettomaksuosuuden täytyy tulla noista näkymättömämmistä tulonsiirroista, joita ei tavan kansalainen kovin helposti löydä.

Kuntatalouden tilastoista näkyy kuntakokoluokituksen mukaan, miten kuntien valtionosuudet menevät alle 10 000 asukkaan kunnille, ovat noin kaksinkertaiset asukasta kohden verrattuna 20 000 - 100 000 asukkaan kaupunkeihin ja nelinkertaiset verrattuna yli 100 000 asukkaan kaupunkeihin - eräät kunnat saavat tätä kautta rahaa yli kolminkertaisesti Lahteen verrattuna (Jos Helsinkiin vertaisi, niin kymmenkertaisesti).

Vilkaisin myös Tilastokeskusta, Päijät-Häme on kasvanut taloudellisesti aika hitaasti. Sinänsä ikävä asia, että maan väkirikkaat alueet eivät saavuta kovaa taloudellista kasvua - jos jokin harvaan asuttualue kasvaa ripeästi, se ei juuri BKT:ta hetkauta ja tuota jakovaraa, tiheämmin asutuilla seuduilla pitäisi saada tuloksia, niin isot luvut antaisivat jakovaraa. Tilastokeskuksella on myös mainio taulukko valtion menoista ja tuloista alueittain (ei sisältäne esim. KELA:n ja eläkerahastojen kautta meneviä maksuja, eikä sisällä investointeja, jotka painottuvat asukasmäärään suhteutettuna myös pk-seudun ja Päijät-Hämeen ulkopuolelle), mikä on sinänsä luotettava lappunen laskeskella mm. valtion virkamiehiin kohdistuvia menoja...

Tässäpä laskettuna valtion rahavirrat alueittain (euroa vuodessa; negatiivinen luku, alue maksaa nettona summan, positiivinen luku, alue saa nettona summan):

[table]

[tr][td]Pk-seutu[/td][td]-2141 000 000[/td][/tr]

[tr][td]Muu Uusimaa[/td][td]

-984 000 000

[/td][/tr]

[tr][td]Itä-Uusimaa[/td][td]

-264 000 000

[/td][/tr]

[tr][td]Varsinais-Suomi[/td][td]

-264 000 000

[/td][/tr]

[tr][td]Päijät-Häme[/td][td]

-198 000 000

[/td][/tr]

[tr][td]Kymenlaakso[/td][td]

-95 000 000

[/td][/tr]

[tr][td]Pirkanmaa[/td][td]

-35 000 000

[/td][/tr]

[tr][td]Etelä-Karjala[/td][td]

47 000 000

[/td][/tr]

[tr][td]Keski-Pohjanmaa[/td][td]

49 000 000

[/td][/tr]

[tr][td]Satakunta[/td][td]

57 000 000

[/td][/tr]

[tr][td]Pohjanmaa[/td][td]

68 000 000

[/td][/tr]

[tr][td]Ahvenanmaa[/td][td]

106 000 000

[/td][/tr]

[tr][td]Kanta-Häme[/td][td]

132 000 000

[/td][/tr]

[tr][td]Pohjois-Pohjanmaa[/td][td]

198 000 000

[/td][/tr]

[tr][td]Etelä-Savo[/td][td]

216 000 000

[/td][/tr]

[tr][td]Etelä-Pohjanmaa[/td][td]

224 000 000

[/td][/tr]

[tr][td]Kainuu[/td][td]

249 000 000

[/td][/tr]

[tr][td]Keski-Suomi[/td][td]

331 000 000

[/td][/tr]

[tr][td]Lappi[/td][td]

358 000 000

[/td][/tr]

[tr][td]Pohjois-Savo[/td][td]

370 000 000

[/td][/tr]

[tr][td]Pohjois-Karjala[/td][td]

409 000 000

[/td][/tr]

[/table]

Eivätkä nämä tulonsiirrot tosiaan ole kuin suoraan valtion menoissa näkyviä tulonsiirtoja.

Onhan tuossa mielenkiintoisuuksia, tosiaan Päijät-Häme (n. 200 000 asukasta) maksaa kuusi kertaa enemmän nettona kuin Pirkanmaa (n. 476 000 asukasta). Itä-Uusimaa (n. 95 000 asukasta) on melkoinen maksaja väkilukuun suhteutettuna. Kainuussa on vertailun vuoksi n. 84 000 asukasta. Yllätyksellistä on ehkä Pohjanmaan ja Etelä-Savon nettotuet (156 000 asukasta) ja se, että esim. Pohjois-Savo (250 000 asukasta) ja Pohjois-Karjala (167 000 asukasta) ovat nettomääräisesti suurimpia saajia, Lappia suurempia (184 000 asukasta). Eivät valtion virkamiehet selitä pk-seudun suurta maksuosuutta (hallintoa ja yliopisto) tai Etelä-Savon suuria tuloja (ei yliopistoa).

Mitä enempi noita tilastoja tonkii, niin kyllähän Päijät-Häme on vähän väliinputoajan asemassa ollut. Lahtihan taisi kyllä vähän eristäytyä mm. Uudenmaan talouskehityksestä takavuosina, polttaa sillat siihen suuntaan ja hakea suuntaviivoja suunnista, joissa ei sitten ripeää kehitystä tapahtunutkaan...

Jos sitten penkoo esim. BKT-lukuja, silloin logiikka on pääosin selvä - BKT:ltaan suuremmat alueet maksavat pienemmille - mutta laskinpas vielä maakuntien BKT-arvon perusteella: Päijät-Häme ja Pk-seutu maksavat suhteessa BKT:hen selvästi eniten tulonsiirtoja, luku on yli kaksinkertainen esim. Varsinais-Suomeen, Kymenlaaksoon ja Itä-Uuteenmaahan verrattuna. Kun Päijät-Häme on BKT:ltaan kuitenkin yllättävänkin pieni, Keski-Suomen, Pohjois-Savon tai Pohjois-Karjalan luokkaa, niin vähän käänteinenhän tuo valtion tulonsiirtopolitiikka Päijät-Hämeen kohdalta on... 

Pitäisikö Päijät-Hämeeseen sitten siirtää resursseja pk-seudulta vai seuduilta, jotka ovat melkoisella saamapuolella ja joiden BKT asukasta kohden on Päijät-Hämettä suurempi, on sitten toinen juttu. Päijät-Häme on kuitenkin BKT:lta asukasta kohden maan 7. pienin maan 20. luetellusta maakunnasta. Ja tämänhän Luuriapina tosiaan tuossa edellä mainitsikin, samaa mieltä olen, outo juttu, sympatiaa vain sinne Lahden seutuville... Ja itse asiassa hatunnostokin Luuriapinalle, minusta keksimäsi vertailu on aika hyvä...

Tällaista pientä numeronpyöritystä, opettelin samalla taulukon tekoa SMF:ssä ja uutta Exceliä, sen vuoksi viitsin penkoa aihetta.

Edit: En siirtäisi Lahdesta mitään Helsinkiin. Lahti sai Asuntorahaston ja sitten Sotilaslääketieteen laitoksen, joita ei enää Helsingissä ole. Tosin tuo Keskussotilassairaalan tuhoaminen ja Sotilasapteekin alasajo hävitti paljon osaamista, mikä ei kyllä koskaan siirtynyt Lahteen, ei sellainen ollut tietääkseni tarkoituskaan Sotilaslääketieteen laitosta perustettaessa, siirtohan oli täysin symboli. Eli yksikkö toimii niillä resursseilla, jotka Helsinki olisi saanut, jos mitään tänne olisi jätetty. Tilkan ylläpito sellaisenaan ei ollut järkevää, mutta... Eipä täältä voi kuin katsella, millaisia resursseja toiminnot saavat siirtyessään riittävän kauaksi Kehä III:n ulkopuolelle, Merimuseo sai kahdetkin hienot tilat, Turkuun ja Kotkaan, Espoon Palo-opisto suorastaan huikeat Kuopioon. Jos nyt joku on tuolla Hylkysaaressa ja Kotkan Merimuseossa käynyt, niin huomaa ehkä jotain eroa...

Lääkelaitoksen siirrossa todennäköisesti katoaa paljon osaamista, ja Suomen ympäristökeskuksen siirto merentutkimisineen Kajaaniin oli kyllä aika jännä veto, ympäristöliiketoiminta on keskittynyt Helsinki - Turku - Tampere -kolmion lähettyville, asiantuntijoita ei löydy Kajaanista, ei sitä mertakaan (aktiivinen merentutkimuslaitos...), ja SYKE on verkostoitunut mm. Helsingin avaruusteknologian ja Kemikaaliviraston bisnesideoiden kanssa. SYKE:n siirto olisi maksanut kuluina todennäköisesti kolminumeroisen miljoonaeurosumman... Tää on jännä, että alueellistamisissa nuo valtion työpaikat eivät jakaudu väestön sijoittumisen mukaan, vaan jokin muu loogisuus (tai epäloogisuus) selittää siirtoja. SYKE-ehdotusta Kajaaniin en ymmärrä, ja puulaakilla on jo neljä aluetoimistoa ja valtion ympäristöhallinto on jaettu alueellisesti entuudestaan. Huolestuttavat nuo immateriaaliarvojen ja taloudellisten verkostojen menetykset joissain siirroissa. Otaniemen t&k -keskittymähän meinattiin tuhota aivan täysin, kuitenkin yli liki 2 miljoonan ihmisen ja puolen maan BKT:ta keskeisiä ylläpitäviä kehitysvoimia...

*Off-topic ends*

[Mörk-ö]

Helsingin pelastuslaitoksen toimintakertomuksessa näkyy vuosittain 200 kentälle kuollutta enemmän heti hätäkeskusuudistuksen jälkeen. Luku on aika sama, mitä voi laskea mm. elvytysten määrästä, tavoittamisviiveen lisääntymisestä ja selviämisprosentin laskusta minuuttia kohden, mitä väliä näillä on...

Ilman tutkimusta on varmasti melko mahdotonta sanoa mikä on uudistuksen seurausta ja mikä muista syistä johtuvaa. Vaikka hätäkeskuksen toimintaan ei suuria muutoksia ole tullut omalla alueellani on X-1:n määrä lisääntynyt takavuosista merkittävästi . Valistuneita arvauksia kyseiseen ilmiöön voi toki veikkailla, mutta hätäkeskuslaitosta en ihan ensimmäisenä lähtisi täällä periferiassa asiasta kiittämään..

Oma valistunut veikkaukseni kentälle kuolleiden määrän nousuun on viinaveron laskeminen 2004. Tehtiinkös hätäkeskusuudistus joskus samoihin aikoihin?