Ulkomaille valmistumisen jälkeen

[roosa]

Hei kaikki maailmalla seikkailevat hoitoalan konkarit!  :o

Nyt tarvittas vinkkejä kehiin.. eli sh -opinnot on nyt puoles välin ja tuntuu, et valmistumisen jälkeen nenä suuntaa jonnekki Suomen ulkopuolelle. Olin kolmisen kuukautta Walesissa vaihdossa ja nyt tohon kielitaitoon liittyen sit olis kysyttävää. Eli kuinka hyvin ootte pärjänny englannilla kun ulkomaille töihin lähditte? Itse olin kuukauden isossa sairaalassa kirurgisella harjoittelussa ja siinä vaiheessa tuli mietittyä, et mikä vastuu siinä hoitotyössä on ja vielä jos ei ymmärrä kaikkea... ja tuntu et koko sairaalamaailma oli niin takapajuista raporteista lähtien. Kuinka ihmeessä ne kuuntelee yöhoitajan aamuraportit nauhalta/kasetilta? Onko kaikkialla myös Englannissa näin? 

Itse olisin nyt suuntautumassa opinnoissa monikulttuurisuuteen ja koulussa antoivat kaksi vaihtoehtoa. Joko lähden vielä harjoitteluun johonkin kaukomaille ja harjoitan englanninkielen taitoa tai teen suomessa loput harjoittelut pois alta ja suuntaudun muuhun kuin monikulttuurisuuteen. Eniten tässä nyt sitten huolestuttaa se, että kun tuolla maailmalla tulee pyörittyä enemmänki opiskelunki kautta niin mites se oppiminen sit? Kuinka paljon vaaditaan esimerkiksi Saudeissa kokemusta? Töitä kyllä teen koko ajan koulun ohella yliopistollisessa sairaalassa, mutta tuntuu ettei sitä siltikään osaa tarpeeksi. Kuinka sitten vieraan kielen kanssa eri kulttuurissa?

Auttakaa nyt ihmeessä kanssasisaret, kun tää nainen ei täällä osaa päättää et mihin noissa opinnoissa nyt suuntautuu ja mikäs ois kaikkein järkevintä ulkomaille lähdön suhteen! ;) 

[jallu]

Jos mietit ulkomaille lähtöä niin olisiko järkevä suuntautumisvaihtoehto esim. sis-kir ja siihen päälle pari vuotta työkokemusta siten, että on itsellä turvallinen olo ja tuntee hallitsevansa työn täällä kotimaassa. Sinä aikana voi syventää myös kielitaitoaan kursseilla ja esim. tvn katselulla ilman tekstitystä. Tavat varmasti vaihtelee paljon sairaaloittain kaikkialla maailmassa ja kielien eri murteet aiheuttavat joka tapauksessa ymmärtämisvaikeuksia ja kun työntekijät tulevat useista eri maista on soppa valmis...

[roosa]

Juu, vois olla ihan varteenotettava vaihtoehto toi suuntautuminen. Noi kurssit ei ehkä mun kohdalla toimi hyvin sillä enemmän ongelmia tuottaa puhuminen englanniks kun ymmärtäminen. Mutta tosiaan voishan sitä sit lomilla suunnata jonnekkin harjottamaan kielitaitoa ja suomes paiskis töitä oppimisen saavuttamiseks. :( 

[rms]

Hieno homma kun ajattelet lähteä ulkomaille valmistumisen jälkeen. Sulla on jo periaatteessa kokemusta, tosin opiseklijana, mutta kuitenkin. Itse lähdin -99 valmistumisen jälkeen Hollantiin töihin kirurgiselle vuodeosastolle. Kielenä mulla englanti pääasiassa, saksa, ruotsi ja hollannin alkeita opiskelin samassa. Mutta eipä tämä tyttö pärjännyt, tulin "maitojunalla" kotiin 3kk:n olemisen jälkeen, mutta erittäin hyvä kokemus riittämättömyyden tunteineen kaikkineen. Seuraava etappi oli vuonna 2000 Kanaalisaaret, ja siellä tulikin vietettyä yli vuosi. Kuten joku kirjoittaja täällä totesi, ymmärtää alkuun paremmin kuin puhuu( johtuuko tämä kielenopetuksen luonteesta täällä Suomessa? Englannin kielioppi paremmin suomalaisilla hallussa kuin paikallisilla :)!!!)

Hoitotyön teorian (Roper-Logan-Tierney) hallinta, englannin ymmärrys (lukio English grammar) ja 50%töissä-50%lomalla-asetelmalla minä ainakin pärjäsin. Tosin mun esimerkki vain Kanaalisaarilta. Kokemus kyllä kannatti, oppi itsestään aika moisia asioita (kärsivällisyys, hienotunteisuus, Brittiläisen sairaalabyrokartian edut ja haitat). Täytyyt todeta, että osaa olla avarakatseisempi suomalaisen terveydenhuoltosysteemin suhteen, kun on maalmalla kiertänyt. Mutta minulle oma maa kullan kallis, en jäänyt vaikka pyydettiin ja tyytyväinen olin päätökseen.

Tsemppiä sinulle, itselläni  opistosteen koulutus oli sis-kir sh ja niillä tiedoilla mennä porskutin sisätautiosastolla.

[panda]

roosa,

Raportin nauhoittaminen mahdollistaa sen, että tulevat vuorot voivat saada kuullun raportin, jos esimerkiksi ihmiset tulevat töihin porrastetusti. Tämä on varmasti mukava lisä kaiken kirjallisen kirjaamisen lisäksi, ja kaiken kaikkiaan tehokasta ajankäyttöä.

Mitä muuta koit takapajuiseksi UK:ssa?

[roosa]

Toki raportin nauhoittaminen voi ola hyväkin asia. Jotkut sanoivat et parempi sekin kuin hiljainen raportti (siihen en vielä oo törmänny missään täällä Suomessa mut opiskelukaverit on)..

Ja ehkä oli liian jyrkästi sanottu, että UK:ssa oli takapajuista. Itselläni vain jäi sellainen olo sen jälkeen kun tutustuimme paikallisten tapaan kirjata potilaista asioita ylös, miten leikkaussalissa toimitaan ja miten infektioita torjutaan. Ja jos minulta kysyttäisiin niin raporttinauhan kuuntelemisen jälkeen olisi hyvä jos yöhoitajalta voisi kysellä mahdollisista epäselvyyksistä, joskin tämä ei ollut mahdollista siellä missä harjoittelin. Vajavainen kirjaaminen aiheutti sitten erilaisia epäselvyyksiä, jotka kuulemma hyvinkin yleisiä. Mutta negatiivisten asioiden lisäksi koin kuitenkin niin paljon positiivisia asioita, että takaisin mielelläni menisin. ;)

[Tiitari]

Miten helposti päivystykseen/ambulanssiin pääsee ulkomailla töihin? Eniten kiinnostaisi UK ja Irlanti. Miten  muuten noissa maissa pärjäilee hoitajan palkalla?

Kielitaidon puitteissa varmaan helposti pääsisinkin, opiskelen englanninkielisellä linjalla sairaanhoitajaksi.

Kaipaisin myös ihan yleisesti kokemuksia ulkomailla asumisesta ja työskentelystä, ja siitä kuinka helppoa/vaikeaa oli elämä saada aluilleen vieraassa maassa.

[Niina]

Miten helposti päivystykseen/ambulanssiin pääsee ulkomailla töihin? Eniten kiinnostaisi UK ja Irlanti. Miten  muuten noissa maissa pärjäilee hoitajan palkalla?

Kielitaidon puitteissa varmaan helposti pääsisinkin, opiskelen englanninkielisellä linjalla sairaanhoitajaksi.

Kaipaisin myös ihan yleisesti kokemuksia ulkomailla asumisesta ja työskentelystä, ja siitä kuinka helppoa/vaikeaa oli elämä saada aluilleen vieraassa maassa.

Mina tulin tanne briteihin LH.n ja Sh.n papereilla, tyokokemuksena paa asiassa ampparissa ja tk paivystyksessa tyoskentelya. Hain paikallisen sairaalan ensiapuun toihin, vaatimuksena rekisteroitynyt aik. sh tyokokemusta 2 vuotta ja sain heti vaki paikan. Ambulanssiin en taalla paasisi paramediciks muuten kuin lisakoulutuksella. Sen verran tarkastelin asiaa ette jonkin muoroinen oma koulutus linjansa heilla on sairaanhoitajille. Eniten vaikeuksia minulle tuotti koti ikava... ::) mutta taalla viella ollaan 2 vuoden jalkeenkin

[jallu]

lue paikallista seiskaa tai vastaavaa huttua, tekstiä on vähän ja kuvia paljon, sopii huonollekin kielitaidolle

Minä luin aluksi Aku Ankkaa , Asterixia ja Lucky Lukea sanakirjan kanssa saksaksi  :), joskus vajaan vuoden jälkeen aloitin ensimmäisen kirjan.

Tuosta Suomeen paluusta olen Spärlan kanssa täysin samaa mieltä!

[Icecube]

Edellisten kanssa samaa mieltä kotiinpaluusta, se on vaikeaa! Ihmisten tavat/käyttäytyminen, puhuminen (ja se iän ikuinen valittaminen joka helevetin asiasta!!!) ja asioiden tapahtuminen hitaaaasti täällä Suomessa sai mut hermostumaan. Ja mitä kauemmin on ulkomailla, sitä enemmän huomaakin omistavansa kaksi "kotimaata".

Ulkomaillakaan mikään ei tapahdu itsestään, joten aktiivisuutta peliin.