Jump to content
Mjy

Hoitajapula ei korjaannu mikäli opetuksen laatu kärsii

Recommended Posts

Mjy

Hoitajapula on ollut tapetilla viime aikoina. Syitä ilmiölle on monia, työ on raskasta ja kuormittavaa, palkka on huono, kolmivuorotyö vie aikaa perheeltä, ystäviltä ja harrastuksilta, kiitosta saa harvoin, vastuu lisääntyy ja kiireen vuoksi työtä on haastavaa tehdä niin hyvin kuin haluaisi. Ei ole ihme, ettei tällainen työ joka vaatii korkeakoulututkintoa houkuta monia. 

On kuitenkin ihmisiä, jotka näistä seikoista huolimatta haluavat kouluttautua sairaanhoitajiksi. Opintojen ajan luulisi olevan suhteellisen helppoa, onhan Suomen koulutusjärjestelmä vertaansa vailla, osaamista löytyy ja puitteet ovat loistavat. Vaihtoehtona on monimuoto-opiskelu perheellisille, työssäkäyville tai muuten vain sitä haluaville. Joustoa löytyy, etänä voi tehdä suurimman osan tehtävistä.  

Näin ei kuitenkaan ole. Kerron nyt erään suomalaisen ammattikorkeakoulun tilanteesta, joka kohdistuu erityisesti sosiaali- ja terveysalan opiskelijoihin. 

Sisäilma on surkea. Rakennus ei ole edes vanha, mutta sitäkin nopeampaa sisäilmaongelmat ovat ilmenneet niin, että osa opiskelijoista joutuu lopettamaan opinnot alle viikossa opintojen alusta. Ilmanvaihto ei pelaa, ikkunoita ei kaikissa luokissa auki vaihtelevista lämpötiloista puhumattakaan. Kun 50 opiskelijaa ahtautuu 25:lle opiskelijalle tarkoitettuun luokkatilaan, ei happi kulje ja pelkästä istumisesta tulee hiki. 

Niin, 50 opiskelijaa. Ryhmäkokojen suuruus ei ole vain peruskoulujen ongelma. Kun näin suuri joukko ihmisiä yrittää opiskella samoilla resursseilla kuin 30:lle opiskelijalle tarkoitetuilla, ei lopputulos ole toivottu. Tuoleja tai pöytiä ei riitä kaikille. Opetuksen laatu kärsii, kun jokainen tehtävä toteutetaan ryhmätyönä - tenteistä puhumattakaan. Kun opiskelet hiki hatussa moniin eri tentteihin, teet opinnäytetyötä, suoritat harjoittelua ja parhaimmillaan käyt samaan aikaan oppitunneilla, herää herkästi ajatus: "no voin mä tämän kohdan ohittaa kun on ryhmätentti, kyllä joku osaa". On raskasta kuulla sanat "jakautukaa yhdeksän hengen ryhmiin ryhmätöitä varten", sillä on selvää ettei se palvele oppimista millään tavalla. Etenkään kun tehtävä on alunperin tarkoitettu parin kolmen hengen ryhmälle, sillä aikaa useamman työn läpikäymiseen ei ole.

Aika. Opettajilla ei ole aikaa tarkistaa yksilötehtäviä, yksilötenttejä, antaa tarpeeksi ohjausta opinnäytetyöhön, ohjata harjoittelussa, antaa tehtävistä palautetta, nukkua, levätä. Vastauksen saatat saada klo 23 lauantai-iltana. Kolmen viikon odotuksen jälkeen. Ellei hän ole sairaslomalla uupumuksen vuoksi. Haluan korostaa, ettei tämä ole missään nimessä opettajien syy. Syy on resursseissa. Opettajat tekevät tärkeää työtä, ovat osaavia ja välittävät opiskelijoista. 

Resurssit. Älkää lävistäkö nestepusseja nesteensiirtoletkuilla oikeasti. Palauttakaa tarvikkeet, jotta niitä voidaan käyttää vielä kymmenenkin vuoden päästä. Voitte harjoitella kanylointia, paitsi että eihän kanyylejä ole tarpeeksi eikä opettajallakaan kyllä ole aikaa katsoa suoritusta kuin ehkä kerran, parhaimmillaan kahdesti. Mutta hei, kyllä te harjoittelussa opitte. Jos saatte paikan. Jos opettajalla on aikaa ohjata kaikkia harjoittelussa. Jos jo valmiiksi raskaissa työoloissa olevat hoitajat jaksavat panostaa opiskelijan ohjaamiseen.

Ei riitä, että työoloihin kiinnitetään huomiota. Ei ole tarkoituksenmukaista, että jo opiskeluvaiheessa opiskelijat menettävät mielenkiinnon alaan resurssien puutteen vuoksi. Ei palvele potilasturvallisuutta, kun ammattitaito kärsii jo ennen kuin ura on alkanutkaan. Kun sekä koulu, että eniten harjoittelupaikkoja tarjoava sairaala on täysin homeessa, opiskelijat sairastuvat jo ennen valmistumistaan. Mikään ammatti ei mene oman terveyden edelle. Tästä tilanteesta kärsivät kaikki: opiskelijat, opettajat, nyt työssäolevat hoitajat, tulevat potilaat ja heidän omaisensa. 

Share this post


Link to post
Share on other sites
Guest TYÖKYKY KATKOLLA!

Olen 38 vuotta pyörinyt homeloukoissa töissä.Välillä asunutkin. Nyt monisairas hoitaja.Työt katkolla.Olenko katkera?

Share this post


Link to post
Share on other sites
Guest Kohta entinen hoitaja

Mikäli haluat oppia jotain syvällisemmin, mene erikoistumiskoulutukseen, maksa itse kallis hinta. Totea, että sama touhu jatkuu...

Share this post


Link to post
Share on other sites
Guest Sh - opiskelja

Komppaan aloitusta. 

Olen oppinut koulussa ainakin käyttämään mielikuvitusta, "kuvittele että siinä on lääkettä". On toki asioita joita opetellaan ihan oikeasti.

 

Mutta suurin epäkohta on minusta se, etten ole melkein 3 vuoden opiskelun aikana nähnyt kuin 1-3 tenttiä, jotka olen tehnyt ja ne on arvioitu, nämäkin siitä syystä että olen itse ne vaatinut nähtäväkseni. Olen siis tehnyt lukemattomia tenttejä, tietämättä mitkä asiat olen tiennyt ja mitä en. 

 

Toinen itselle aika pinnalle noussut epäkohta on se, ettei koulusta saisi olla poissa kipeyden takia. On kursseja joissa on 100% läsnäolo velvoite, harjoittelut ovat mm. Tätä. Eli jos olen kipeä, niin joko menen kouluun/harjoitteluun ja sairastutan muutaman muunkin, tai sitten käyn kurssin uusiksi jossain hamassa tulevaisuudessa, ei lainkaan varmuutta siitä että kyseistä kurssia tulee semmoseen kohtaan että voin sen käydä ilman että muut opintoni kärsivät. Harjoittelusta jos olet pois, pitää anoa erikseen lisä aikaa ja se lisäaikakin pitäisi saada sitten sijoitettua johonkin kohtaan jo täynnä oleviin lukujärjestyksiin. 

 

Valitettavasti en ole robotti nyt opiskelijana, enkä tule sitä olemaan myöskään työelämässä.

 

Voin kertoa että tästä kun joku päivä valmistun, jää opiskelut kyllä vähäksi aikaan, työelämässä saisit edes sairaslomaa jos olet kipeä, nyt teet töitä ilman palkkaa kipeenä jonka lisäksi opiskelet harjoittelussa ja mahdollisesti myös muita kursseja harjoittelun ohessa. On tämä niin helppoa ja mukavaa !

Share this post


Link to post
Share on other sites
Guest Marikki

Työterveyslääkäri totesi äskettäin: "Nykyään emme myönnä, että kosteusvaurio työpaikalla aiheuttaisi esim. astmaa tai alveoliittia. Homevaurion yhteyttä sairauksiin ei ole lääketiede todistanut." Onko tämä uusi (?) opinkappale omaksuttu siksi, ettei kuntatyönantajan tarvitsisi maksaa korvauksia?

 Vuosia sitten saattoi lääkäri astmadiagnoosin ohessa ainakin maininta tekstissään asumisen kosteusvaurioisessa asunnossa tai kosteusvaurion työpaikalla. Potilaan kannalta on kuulenma iso periaatteellinen ero siinäkin, todetaanko joku sairaus "työperäiseksi" vai "ammattitaudiksi". Vaikea on teidän pitää puolianne, jotka nykypäivänä sairastutte käydessänne duunissa hometalossa!

Share this post


Link to post
Share on other sites
Guest äänestäjät

En tiedä milloin te tajuatte miettiä mitä äänestätte.

Jos ajatelleen vaikka esimerkiksi maahanmuuttoa. Maahanmuutosta  koituu 3,4 miljardin euron vuotuiset julkisen sektorin kulut.

Onko enää paljon varaa korjailla kouluja tai panostaa opetuksen laatuun?

 

Share this post


Link to post
Share on other sites
Guest Cätzä

Niin totta. Kun hain kouluun, monimuotoa markkinoitiin "aikuisille, työssä käyville aikuisille". Mikään ei pitänyt paikkaansa. Joustoa ei juurikaan löydy ja pakollista läsnäoloa on enemmän kuin päiväopetuksessa. Kursseja pitäisi suorittaa harjoitteluiden kanssa päällekkäin, mutta kun ei voi olla kahdessa paikassa samaan aikaan, niin tulee rästitunteja joita sitten koitetaan korvata jossain välissä. Aiempaa osaamista ei myöskään hyväksytä (lh). Harjoittelussa pitäisi työtunteja tehdä enemmän kuin työssä käyvältä vaaditaan eikä sairaspoissaoloja hyväksytä, vaan kaikki tulee korvata. Tämä ei käy järkeen. 

Vaativimmat kurssit, kuten anatomia ja fysiologia, on suoritettu puhtaasti verkossa, saamatta koskaan palautetta siitä mikä meni oikein ja mikä väärin. Pakollista läsnäoloa taas on vaadittu kursseilla kuten etiikka, palvelumuotoilu ja äidinkieli (suomi). Olen suomenkielinen lähihoitaja, joten koen tällaisen järjestelyn järjen vastaisena. Opetuksessa on myös liian vähän kliinisen hoitotyön opetusta. 

Odotin sh opinnoilta syventävää osaamista hoitotyöhön (lähihoitaja tausta), mutta jouduin pettymään. Työssäoppimispaikoille on jätetty suuri vastuu opetuksesta, esim. lääkehoidon, kanyloinnin, hoitovälineiden/laitteiden käytön ym suhteen. Tämä on sitten ihan tuuripeliä, kuka saa minkälaista opetusta missäkin. Tämä myös ahdistaa harjoitteluun mennessä, kun siellä odotetaan opiskelijalta paljon enemmän kuin mihin koulussa saatu opetus antaa valmiudet. Onneksi omalla kohdalla on osunut hyvät ohjaajat jotka ovat jaksaneet opettaa ja ohjata. 

Opettajilla ei ole aikaa auttaa tai ohjata, esim. olen laittanut s-postia omalle tutor opettajalle monta kertaa saamatta koskaan vastausta. Lopulta on ollut pakko kääntyä kenen tahansa puoleen jotta saisi asiansa eteenpäin, jolloin asiaani on ottanut kantaa joku jolla ei ole ollut aikaa tutustua minun HOPS:iin ja ohjaus on ollut sen mukaista.

Oman kokemukseni perusteella sanoisin, että 70% opinnoistani olen suorittanut yksin, ilman varsinaista ohjausta tai tietoa siitä mitä olen osannut tai en ole osannut. Näillä tiedoilla pitäisi sitten uskaltautua vaativaan työhön.

Kaikki kunnia opettajille, uskon että suurin osa heistä haluaa aidosti opettaa hyvin, mutta nykyinen järjestelmä ei yksinkertaisesti mahdollista sitä. Opiskelijat ajetaan loppuun jo ennen valmistumista, joten en ihmettele jos/kun alan vaihto houkuttaa jo heti alkumetreillä.

Share this post


Link to post
Share on other sites

Join the conversation

You can post now and register later. If you have an account, sign in now to post with your account.

Guest
Reply to this topic...

×   Pasted as rich text.   Restore formatting

  Only 75 emoji are allowed.

×   Your link has been automatically embedded.   Display as a link instead

×   Your previous content has been restored.   Clear editor

×   You cannot paste images directly. Upload or insert images from URL.


×
×
  • Create New...