Jump to content
MAINOS

Haaveammatissa?


*BB*

Oletko haaveammatissasi?  

213 ääntä

  1. 1. Oletko haaveammatissasi?

    • Kyllä
      78
    • En
      55
    • En enää
      22
    • Jotain muuta?
      26
    • Alan vaihtoa mietit?
      38


Recommended Posts

Ehdottomasti kyllä! Aluksi nuorempana työ tuntui liiankin raskaalta ja vaativalta. Silloin vastavalmistuneena meni kyllä jonkin aikaa ennen kuin opin pitämään työstäni ja löysin sellaiset työtavat, jotka eivät kuormittaneet. Myös oma asenne tai suhde omaan työhön sekä hyvä työyhteisö ovat ensiarvoisen tärkeitä. Nyt Pohjois-Suomesta Helsinkiin kotiutuneena tuntuu, ettei parempaa ja rennompaa työpaikkaa voisi ollakaan... teen siis vakituista yötyötä.

Suora linkki kommenttiin
Jaa toisille sivustoille

MAINOS
  • Vastauksia 64
  • Aloitettu
  • Uusin vastaus

En ole. Tykkään kyllä työstäni ja tällä koulutuksella olisi mahdollisuus päästä tämän hetken haaveammattiini tai ainakin hyvin lähelle sitä jos sopiva työpaikka jostain aukeaa.

Pienempänä haaveammattini oli pappi. En tosin ole uskossa enkä kuulu kirkkoon joten en tiedä mistä tämä tuli.

Suora linkki kommenttiin
Jaa toisille sivustoille

  • 3 viikkoa myöhemmin...

Vastasin olevani haaveammatissa, vaikka en lapsena varmaan edes tiennyt mitään koko ammatista. Mielestäni se ei ole kuitenkaan relevanttia, lapsuuden haaveammatit kun tuppasivat olemaan hieman korkealentoisia eivätkä kovinkaan realistisia. Yläasteella aloin haaveilemaan ammatista, jossa tarvitsisi tietämystä biologiasta ja kemiasta, saisi käyttää koneita ja olla ihmisten kanssa tekemisissä. Melko hyvin sanoisin ammattini siihen putoavan.

Suora linkki kommenttiin
Jaa toisille sivustoille

  • 3 viikkoa myöhemmin...

Lapsena halusin raitiovaunun kuljettajaksi tai lipuntarkastajaksi.

Kysymykseen vastasin, että alan vaihto mielessä. Edes lukion jälkeen en tiennyt mitä todellisuudessa haluan ja ajauduin vanhainkotiin "harjoitteluun" työvoimatoimiston kautta ja sille tielle jäin. Muutaman vuoden nyt hoitotyötä tehneenä mietin jatkuvasti mitä lähtisin opiskelemaan, ainoa kynnys on ollut raha. Opiskelijabudjetilla kituuttaminen ei kyllä houkuta.

Suora linkki kommenttiin
Jaa toisille sivustoille

  • 2 viikkoa myöhemmin...

Mun haaveammattini lukiossa oli kulttuuriantropologi :D Kuitenkin oon aina "tiennyt", että musta tulee sh. Katoin jo pienenä sairaalasarjoja ja luin terveysjuttuja lehdistä. Aika kaukanahan ne on hoitotyön arjesta, mutta kiinnostus lähti siitä. Enkä ole katunut. Onhan tää tosi raskasta työtä, mutta kuitenkin antoisaa. Eikä mua kiinnosta mikään muu... Tällä koulutuksella voi tehdä vaikka mitä, joten ennemmin vaihdan työpaikkaa kuin koko alaa.

Suora linkki kommenttiin
Jaa toisille sivustoille

  • 2 viikkoa myöhemmin...

Äänestin etten ole haaveammatissani. Tosin olenhan vasta opiskelija, mutta olen aina tiennyt etten tahdo olla vain lähihoitaja vaan tahdon paljon korkeammalle. Ysiluokalla luovuin hieman toivosta ja hain sosiaali-terveysalalle lähihoitajaksi opiskelemaan ja täysillä pisteillä sisään. Nyt on monesti alkanut lääkärin ura houkuttamaan ja ehkä minä joskus sinne haen! Sairaanhoitajankin työ kiinnostaa.

Suora linkki kommenttiin
Jaa toisille sivustoille

Äänestin etten ole haaveammatissani. Tosin olenhan vasta opiskelija, mutta olen aina tiennyt etten tahdo olla vain lähihoitaja vaan tahdon paljon korkeammalle. Ysiluokalla luovuin hieman toivosta ja hain sosiaali-terveysalalle lähihoitajaksi opiskelemaan ja täysillä pisteillä sisään. Nyt on monesti alkanut lääkärin ura houkuttamaan ja ehkä minä joskus sinne haen! Sairaanhoitajankin työ kiinnostaa.

Hm, minä nyt viilaan sananvalintaasi, ota kommentti hyvällä: eli eiväthän lähihoitajat ole "vain lähihoitajia". :) ;) Hieno koulutus ja työ se on - siinä missä muutkin, ja ihmiset hakevat erilaisia haasteita - aina omista näkökulmistaan. Toki jos jonkin toisen työn sisältö ja näkökulmat kiinnostavat, kannattaa toki yrittää toteuttaa haaveensa! Nuo yläastevuodet ovat herkkiä vuosia, jolloin ei aina sitä omaa tasoaan ja suuntaansa tiedä, mutta valintoja on pakko tehdä, mutta onneksi myöhemmin voi yrittää sitten joko hankkia lisähaasteita tai ns. downshiftata eli pyrkiä hieman keventämään haastetasoa. :)

Edit: Jos lekurin ura kiinnostaa, niin totta kai sitä yrität!

Jos potilas on sekavampi kuin meidän yksikössä hoitajansa, kuuluu potilas sairaalahoitoon...

Ylpeiksi jumalat tekevät ensin heidät, jotka jumalat haluavat tuhota.

Suora linkki kommenttiin
Jaa toisille sivustoille

Lähihoitajan työn arvostusta tuntuu laskevan eniten virkamiesten ja poliitikkojen suhtautuminen. Aina jos on irtisanomisia yms, niin heti sanotaan, että koulutetaan porukkaa lähihoitajiksi. Sitten työkkäri painaa pikavauhdilla kurssin kasaan. Kurssilaiset pakotetaan jatkamaan, vaikka ala ei sopisikaan yhtään, sillä että jos et käy opintoja, niin tuet lähtee ja karenssia tulee. Oppilaitos sitten päästää kaikki läpi, koska rahojen saaminen riippuu siitä.

"If you ain't part of a solution, you are solid or gas."

Suora linkki kommenttiin
Jaa toisille sivustoille

On tää vaan hyvä ammatti :peukku: Mitäs sen parempaa kuin ihana työpaikka, hyvä työilmapiiri ja huumorintajuiset kolleegat. Potilaitakin saa halia ja parannella haavoja ja sydämiä!

Palkka vois olla suurempi ja kiire vähäisempi, mutta muuten on hieno homma.

Suora linkki kommenttiin
Jaa toisille sivustoille

Lähihoitajan työn arvostusta tuntuu laskevan eniten virkamiesten ja poliitikkojen suhtautuminen. Aina jos on irtisanomisia yms, niin heti sanotaan, että koulutetaan porukkaa lähihoitajiksi. Sitten työkkäri painaa pikavauhdilla kurssin kasaan. Kurssilaiset pakotetaan jatkamaan, vaikka ala ei sopisikaan yhtään, sillä että jos et käy opintoja, niin tuet lähtee ja karenssia tulee. Oppilaitos sitten päästää kaikki läpi, koska rahojen saaminen riippuu siitä.

Eikö kaikki tahot sentään arvosta itse työtä? Porukkaa yritetään varmaan siks kouluttaa lähihoitajaks koska niistä on ainakin pääkaupunkiseudulla huutava pula. Epäilen vaan että uus sukupolvi ei enää suostu tekemään tämmöstä työtä näillä liksoilla, mikä johtaa varmaan lopulta siihen että ne duunit tekee lopulta muunmaalaiset.

Suora linkki kommenttiin
Jaa toisille sivustoille

  • 1 kuukausi myöhemmin...

Rehellinen vastaukseni on: Kyllä

Olen aloittanut vanhuspuolella, kehitysvammapuolella sekä lasten parissa päiväkodissa. Ensimmäisen kerran olen sanonut haluavani vanhustenhoitajaksi jo ylä-asteella. Nyt olen siinä mitä oikeasti haluan tehdä. Vanhuksia hoidan ja nautin työstäni.

Suora linkki kommenttiin
Jaa toisille sivustoille

Eli vastasin "alanvaihtoa harkitsen" . En siis ole, vielä, hoitaja. Hain vasta tässä syksyn haussa opiskelemaan sairaanhoitajaksi. Valintakokeet oli eilen ja toivon todella että heti tärppäisi. Mutta jos ei niin sitten keväällä uusi yritys... :D

Suora linkki kommenttiin
Jaa toisille sivustoille

  • 9 kuukautta myöhemmin...

Vastasin kyllä, koska pidän työstäni kovasti ja tein kovasti töitä tämän ammatin eteen, kun uravalinta kirkastui ja pääsin alaa opiskelemaan.

 

Pienenä en kuitenkaan haaveillut hoitajan työstä, vaan eläinlääkärin. Siihen ei kuitekaan pää riitä. Eläintenhoitajan työstäkin voisin tykätä, mutta kun on niin huonosti palkattua ja vähän tarjolla, niin hoidan sitten kuitenkin ennemmin ihmisiä. Ja eipä meilläkään kyllä palkassa kehumista ole...

Suora linkki kommenttiin
Jaa toisille sivustoille

Kyllä olen! :) lähihoitajana työskentely akuutissa hoitotyössä on minun juttuni! On ollut hienoa nähdä miten tärkeää perushoito on tehohoidossa. Lapsena haaveilin työskenteleväni ambulanssissa, mutta olen nykyiseen työhöni erittäin tyytyväinen. :)

Suora linkki kommenttiin
Jaa toisille sivustoille

MAINOS

Arkistoitu

Tämä aihe on arkistoitu, siihen ei voi enää vastata.

×
×
  • Luo uusi...