Jump to content
*BB*

Haaveammatissa?

Oletko haaveammatissasi?  

213 ääntä

  1. 1. Oletko haaveammatissasi?

    • Kyllä
      78
    • En
      55
    • En enää
      22
    • Jotain muuta?
      26
    • Alan vaihtoa mietit?
      38


Recommended Posts

*BB*

Siis ihan yksin kertainen kysymys? Onko työsi se haave mistä pikku likkana/jätkänä haaveilit? Itse vastaan 3. En enää (kädet ei kestänyt) Vai oletko joutunut miettimään uusiksi mikä minä haluan olla? Vastailkaa ja kertokaa mitä muuta haluaisit olla? Jos et enää voisi olla hoitsu?

Jaa tämä kirjoitus


Suora linkki
Jaa toisille sivustoille
O'Boy

Tykkään todella työstäni! (Hullu!?) Tosin eihän tätä ole vasta väännetty kuin muutama vuosi. Voisin ehkä kuvitella itseni jonain palomestarina tai yrittäjänä. Jostain syystä myös rekkakuskin homma on myös aina kiinnostanut, tosin en sitä varmaan työnä jaksaisi kauaa kun se ei ole kovin sosiaalista hommaa.

Jaa tämä kirjoitus


Suora linkki
Jaa toisille sivustoille
puh

Pakko oli vastata "en", koska en koskaan lapsena haaveillut hoitajuudesta. Tämä oli joku myöhempi päähänpisto, joka kyllä on tuntunut hyvältä. (Jos nyt unohdetaan palkkaus, pakkotyölait ja yksityisyyttä loukkaavat rekisterit...)

Jaa tämä kirjoitus


Suora linkki
Jaa toisille sivustoille
Keep the faith

Toistaiseksi olen, tuore tapaus kun olen alalla.

Jaa tämä kirjoitus


Suora linkki
Jaa toisille sivustoille
nukka

Yhdyn edelliseen. Tällä hetkellä ja tässä elämäntilanteessa voisin sanoa olevani haaveammatissani, mutta eihän sitä koskaan tiedä, joskos joskus haaveet muuttuis toiseen suuntaan.. ;D Pysyviä haaveita ja pitkän tähtäimen suunnitelmia en ole koskaan oikein osannu tehdä, ennemmänkin tämmöinen hetkessä eläjä...

Jaa tämä kirjoitus


Suora linkki
Jaa toisille sivustoille
Morte

En vielä muutama vuosi sitten ylioppilaskirjoituksien jälkeen uskonut että tälle alalle päädytään. Kummasti ihmisen elämä tekee temppuja ja sellaisetkin vaihtoehdot mitkä eivät näyttäneet aiemmin mitenkään houkuttelevilta, alkavat kiinnostamaan.

Haaveammatti tämä ei kyllä aiemmin ollut, mutta tykkään opiskella ja tehdä alan keikkatyötä. Tiedä mitä nyt sitten sanoa, mitään muuta työtä en täll hetkellä haluaisi tehdä kuin tätä työtä. Kiitos ei konttorirottailulle tai myyntityölle!

Autoinsinöörin työt voisivat olla varteenotettava vaihtoehto, ehkä sitten kun tämä ala on nähty ja koettu. Toisaalta TtM-tutkinto ja AMK-opettajan pesti kiinnostaa myös.

Jaa tämä kirjoitus


Suora linkki
Jaa toisille sivustoille
blondi

Pikkutyttönä halusin joko prinsessaksi tai sairaanhoitajaksi, ja sairaanhoitajan vakansseja oli enemmän. Tykkään työstäni, mutten työolosuhteista. Siksi suunnittelen alanvaihtoa. Jos jostakin löytyisi prinsessan hommia...

Jaa tämä kirjoitus


Suora linkki
Jaa toisille sivustoille
holbs

Äänestin että en ole haaveammatissani, koska en ole haaveillut pahemmin sairaanhoitajan ammatista. Mutta sillee kuitenki oon haaveammatissa et en tiiä mitä muutakaa sitte tekisin...

Jaa tämä kirjoitus


Suora linkki
Jaa toisille sivustoille
Sputnik

Ei kyllä ollut laboratorionoutajan ammatti penskana haaveissa. Eläinlääkäriksiolisin halunnut, mutta lukuintoa ei sitten niin paljon ollut kuitenkaan. Bioanalytiikka oli mielenkiintoinen vaihtoehto, enkä ole katunut  ;D

Jaa tämä kirjoitus


Suora linkki
Jaa toisille sivustoille
-emmi-

Kersana tuli haaveiltua tästä alasta ja täällä ollaan. Lisääkin hullu vielä opiskelen.. tokihan se alan vaihtokin käy melkein päivittäin mielessä.. mutta kun ei pöllö keksi ees mitä muuta sitä vois tehdä jos ei tätä alaa harrasta!!?

Jaa tämä kirjoitus


Suora linkki
Jaa toisille sivustoille
krissy

Vastasinpa väärin, piti vastata en enää. Ihan pennusta asti halusin sh:ksi Britteihin, mutta nyt vois jo tehdä muuta.

Jaa tämä kirjoitus


Suora linkki
Jaa toisille sivustoille
tittelituure

Ei ole ollut ikinä varsinaisesti haaveammatti. Elämä on kuljettanut ja työstäni olen pitänyt, kovastikin. Työskentelyolosuhteet alkaneet vaan ottamaan viime vuosina kovasti päähän ja jo alan vaihtoakin miettinyt. Ei vain oikein tiedä, että mitä muuta sitä tekisi. Joten jatko-opiskeluihin lähden nyt syksyllä.

Jaa tämä kirjoitus


Suora linkki
Jaa toisille sivustoille
zatku

vastasin jotain muuta.

kymmenvuotiaana sanoin että minusta tulee lääkäri tai rekkakuski.

eka ammattini oli ravitsemistyöntekijä, sitten elämä kuljetti autojen pariin ja ajelin 7 vuotta kuorma-autoa. melkein siis rekkakuski ::)

lapsen saaminen pisti ajattelemaan elämää uudella tavalla. joten lähdin opiskelemaan terkkariksi. et nyt ollaan hoitoalalla mut ei minusta lääkäriä tule koskaan.

Jaa tämä kirjoitus


Suora linkki
Jaa toisille sivustoille
GonnaBeNurse

Täytyy vastata että en ole haaveammatissani..ihan sattuman kautta ajauduin tälle alalle, kyllästyin työttömyyteen ja tällä alallahan töitä riittää. Oon kyllä tykänny hoitsun hommista, mutta en ole vielä löytänyt sitä "omaa paikkaa" tältä alalta, monessa paikassa olen kyllä keikkaillut, että ehkä se mielesin homma jostain löytyy.. :nauraa: Aina oon halunnu poliisiks, eikä sitä tiedä vaikka hakisinkin poliisikouluun vielä joskus.. :o

Jaa tämä kirjoitus


Suora linkki
Jaa toisille sivustoille
O'Boy

Täytyy vastata että en ole haaveammatissani..ihan sattuman kautta ajauduin tälle alalle, kyllästyin työttömyyteen ja tällä alallahan töitä riittää. Oon kyllä tykänny hoitsun hommista, mutta en ole vielä löytänyt sitä "omaa paikkaa" tältä alalta, monessa paikassa olen kyllä keikkaillut, että ehkä se mielesin homma jostain löytyy.. :P Aina oon halunnu poliisiks, eikä sitä tiedä vaikka hakisinkin poliisikouluun vielä joskus.. ;D

Nyt poliisikouluun on aika vähän hakijoita. Tosin poliisiksi työllistyminen saattaa olla hankalampaa näinä aikoina. Ainoa vapaa työpaikka saattaa olla toisella puolella maata. Iskee se työvoimapula poliisiinkin tulevina vuosina, varsinkin kun eivät ole saaneet viime kursseja täyteen työvoimatilanteen takia. Hätäkeskukseen voi tietysti nyt työllistyä poliisinakin.

Jaa tämä kirjoitus


Suora linkki
Jaa toisille sivustoille
aloe

Rehellisesti sanoen EN ole..halusin aina ratsastuksenopettajaksi tai eläinlääkäriksi. Hieman sattumalta kesätyöpaikalla saivat aivopestyä ja hain tämän alan koulutukseen. Siitä on jo yli 16 vuotta!  ;D Eläinlääkäriksi haluaisin vieläkin mutta ei innosta ne vuodet yliopistossa opiskelijabudjetilla. Harkitsin jopa ns eläinsairaanhoitajaksi opiskelua mutta niillähän on aivan surkeat palkat! Ja raha valitettavasti on aika tarpeellista että saa laskut maksettua. Joten tässä sitä ollaan.. :P

Jaa tämä kirjoitus


Suora linkki
Jaa toisille sivustoille
norah

Vastauksseni ei välttämättä ole " kelvollinen", koska vasta opiskelen sairaanhoitajaksi, mutta silti: Olen ehdottomasti haaveammatissani. Pikkutytöstä asti olen tätä tahtonyt, kenties verenperimää ;(. Äitini siis on perushoitaja.

Jaa tämä kirjoitus


Suora linkki
Jaa toisille sivustoille
Janne

Poikasena jo ihailin ambulansseja ja niissä työskenteleviä ihmisiä, joten kai tässä sitten eletään unelmaa? En osaa kuvitella itseäni muihin töihin, pelkkä ajatus tavallisesta 8-16 työajasta alkaa ahdistaa. Oikeastaan ainoa ammatti johon voisin haluta vaihtaa on hätäkeskuspäivystäjä.

Kipinä lh kouluun hakuun tuli hierojalla ollessa hierojan kahdesta lauseesta: "Meinaatko todella kerätä koko ikäsi Keskolla vihanneksia?" ja "Luuletko saatana että ne tulee hakemaan sut sinne kouluun?"

Jaa tämä kirjoitus


Suora linkki
Jaa toisille sivustoille
nordicnurse

Ei ole kyllä kyseessä kersaiän haaveammatti. Enpä kyllä muista mikä se silloin oli.. lieko ritäriässä tai muu vastaava  :nauraa:

Onko sitten tämän hetken haaveammatti? Jaa-a työstäni tykkään jne. mutta kyllä niitäkin asioita / puolia on jotka tosiaankin kyrp*sevät siinä määrin välillä että alan vaihto kiehtoisi...

Mutta alalla kuitenkin olen pysynyt  ;D

Jaa tämä kirjoitus


Suora linkki
Jaa toisille sivustoille
Polla

En todellakaan haaveillu lapsena koskaan rupevani sairaanhoitajaksi. Piti tulla eläinlääkäri, autonasentaja, raksaduunari ja mitä kaikkee.. Päädyin kuitenkin konttorirotaksi ja 15 vuotta niitä hommia riitti. Nyt sitten lukemassa sh:si.

Jaa tämä kirjoitus


Suora linkki
Jaa toisille sivustoille
Temaka

Ei kyllä oo haaveammatti ollu... On ollu professoria (matematiikan  ;) ja kielten), kuuluisuutta, jotenkin toteutuskelvottomia ideoita...

4v jaksoin alalla, peräti 2 työpaikkkaa kävin, nyt sen verran pahoin palanu, että ala vaihtoon ja tulevaisuus saattaa olla jossain toimistotyöntyyppisessä  ;)  Pidin kyllä työstä, mutta olosuhteet eivät istu kohdalle  :-

Jaa tämä kirjoitus


Suora linkki
Jaa toisille sivustoille
Vieras: Pilkku

mä halusin psykiatriselle puolelle, todella paljon.. en näköjään ole päässyt, yhä vaippaa vaihdan:/ halusin lukea terapeutiksi.

mietin uudellen kouluttautumista, koska en jaksa tuota perushoitohommakaan, enkä oikeastaan 3-vuorotyötäkään. Sairastin pahan masennuksen näiden työkuvioiden takia ja olen aika  pihalla ja ahdistunut tilanteesta..eli kyllä, halusin hirvittävästi olla isona tod hyvä psyk.sh,mutta minusta ei näköjään sitä tullut, vaikka sellaset paperit ja hyvät vielä minulla on.

keksisi vaan mitä muuta enää haluaisi vai jäädäkö kotiäidiksi ja unohtaa haaveet.

20v yritystä pistää jomielen matalski ja itsetunto on poljettu ihan nollille.

en tiedä onko minusta edes enää mihinkään, en tod teidä.

nytkin koen olevani töissä liia nhidasja oppivani liian hitaasti ja vertaan itseäni vuosia hommia tehneisiin ja ahistun hirveästi..

elämä on rankkaa, sori vuodatus, oli taas rankka iltavuoro ja itku herkässä.

pilkku

Jaa tämä kirjoitus


Suora linkki
Jaa toisille sivustoille
Ginny

Täytyy sanoa että kyllä olen!  Vähän aikaa meni tajuta minne sitä kouluttautuisi, mutta kun sitä on aina saanut kiksit kun ambulanssi menee ohi, niin pitihän se arvata että tänne päätyy. Tähän tähtäsin koko opiskelu aikani ja aina tuntuu  kivalta mennä töihin.. Olen tosin todella untuvikko tapaus..mutta oishan se kamalaa jos nyt tajuaisi että ei tykkää tästä hommasta yhtään!

Jaa tämä kirjoitus


Suora linkki
Jaa toisille sivustoille
Nannuskainen

Kyllä mä olen. Ihan pienenä mä olin ilmoittanut, että musta tulee prinsessa. Isäni kertoi, kun olin lähäriksi valmistunut mielenterveys ja päihde suuntaumisena, että olin ilmoittanut alle kouluikäisenä tulevani isona hullujen hoitajaksi.  Jostain olin moisen päähän pinttymän saanut kersana. Hetken aikaa tein psyk. osastoilla hommia, kunnes totesin että ei kiitos, ei mun juttu kuitenkaan. Kuitenkin voin sanoa olevani haaveammatissa kun olen hoitaja.

Jaa tämä kirjoitus


Suora linkki
Jaa toisille sivustoille
TeeVee

Haaveammatti? Siitä en tiedä mut sen verran tykkään et tarkoitus olisi ensi syksynä lähteä jatkojalostumaan alalla  ::)

Jaa tämä kirjoitus


Suora linkki
Jaa toisille sivustoille
Vieras
Olet jättämässä kommenttia vieraana. Jos sinulla on tunnus, kirjaudu sisään.
Vastaa aiheeseen...

×   Lisäsit muotoiltua sisältöä.   Restore formatting

  Only 75 emoticons maximum are allowed.

×   Linkkisi on upotettu automaattisesti..   Näytä pelkkä linkki.

×   Your previous content has been restored.   Clear editor

×   You cannot paste images directly. Upload or insert images from URL.


×