Raportointi

[Vieras: Takku]

Olenkohan ainut joka tykkää perinteisestä raportoinnista!!??

meillä menee rapsaan vaihtelevasti aikaa. riippuen siitä kuka lukee, paljonko on potilaita ja onko potilaat hoitajille ennestään tuttuja vai uusia. aikaa menee 15 minuutista (yököille) tuntiin. pisin raportti on iltapäivällä. keskimääräinen aika on noin 45 min. Onko tämä paljon?

Samalla siinä voi kysellä, jos on esim. jotain vieraita lääkkeitä tai hoitoja tai jopa itselle vieras tauti. Neurolla kun tapaa monen sortin tautia, harvinaisia syndroomia jne.

Ja kyllähän sitä sitten ehtii töitä painamaan ihan tarpeeksi loppu ajan. ja minusta on ainakin kiva vaihtaa pikaiset kuulumiset työtoverin kanssa, jos on itse ollut vaikka useammilla vapailla niin haluaa tietää että mihis se ja se joutui, onko kukaan kuollut, onko ollut kiirettä tai kiperiä tilanteita jne. harvemmin me ryhdytään sen erikoisemmin juoruamaan potilaiden tai omaisten asioita, kun ei niitä edes tunneta. mutta aina pienet herkkupalat on tervetulleita piristämään ankeaa arkea!! :)

on täällä muuten ihmeen tekopyhää sakkia  :nauraa:

[OldOne]

on täällä muuten ihmeen tekopyhää sakkia  :nauraa:

Tuota voisit vähän tarkentaa...  :)

[puh]

aikaa menee 15 minuutista (yököille) tuntiin. pisin raportti on iltapäivällä. keskimääräinen aika on noin 45 min. Onko tämä paljon?

Samalla siinä voi kysellä, jos on esim. jotain vieraita lääkkeitä tai hoitoja tai jopa itselle vieras tauti. Neurolla kun tapaa monen sortin tautia, harvinaisia syndroomia jne.

Juu itsekin olen neurolla eli uusia diagnooseja tulee eteen useinkin. Eikä meilläkään siis kokonaan raportitta olla. Sen verran raporttia pidetään, että aina ehtii noista vieraista diagnooseista kysymään. Ja tokihan os:lla on kirjallisuutta ja nettiyhteys, eli tietoa kyllä löytää. Itse pidän itse asiassa parempana hakea tietoa itse, muutamasta "vahingosta" viisastuneena... Noihin kollegoihin kun ei aina ihan voi luottaa...  8)

[Esa]

Olenkohan ainut joka tykkää perinteisestä raportoinnista!!??

raportti on iltapäivällä. keskimääräinen aika on noin 45 min. Onko tämä paljon?

Samalla siinä voi kysellä, jos on esim. jotain vieraita lääkkeitä tai hoitoja tai jopa itselle vieras tauti. Neurolla kun tapaa monen sortin tautia, harvinaisia syndroomia jne.

Mmm 45min aineskin mulle se liian pitkä, varsinkin jos siinä käydään läpi mitä mikin syndooma on. Kuten ollaan mainittu näistä voi ottaa selvää alan kirjallisuudesta tai netistä, kun osaston tilanne sallii omatoimisesti. Kuten vanha viisaus sanoo "lyestä virsi kaunis" ja sillee.  8)

[Vieras: pvahala]

Meillä on ollut käytössä toi raportointikaavake pitkään, mutta vasta pari vuotta sitten alettiin tehdä sitä koneella eikä käsin! Nyt mahtuu asiaa A4:selle ihan eri tavalla ja aikaakin säästyy. Ainoa ongelma on se että vaikka kaavakkeella lukee aikaisemmat sairaudet ja tarpeelliset tiedot, niin kuitenkin monet lukee koko lääkärin tekstin läpi ja sitten päälle vielä se, mitä osastolla ollessa on tapahtunut.Mä ainakin turhaudun. Lisäksi liika tieto sotkee vain. Mutta ne, jotka pitää ytimekkään raportin, on ymmärtäneet yskän. Aikaa säästyy itse potilaiden hoitoon.

Sotuja meidän kaavakkeella ei ole. Päädyttiin siihen, että ei ole ehkä ihan viisasta kanniskella potilaiden sotuja taskuissa ihan tietosuojankin vuoksi. Laput välillä unohtuu pöydille ja muuta...

[Pernasoppa]

Raportointitunti toimii monessa paikassa myös ihan työnohjauksena. Meilläkin on tunti päällekkäistä työaikaa jota kyllä käytetään myös purkautumiseen.

On kyllä opiskellessa tullut kaikkia ääripäitä vastaan, tuskastutti eräskin osasto jossa kaikkien potilaiden lääkityskin lueteltiin joka raportilla.

[janina]

...joskus tuntui, että miten niistä 30 pitkäaikaispotilaasta voidaan joka aamu puhua 30 min.

Loppupelissä toi on aikasta vähän. Eräällä tk vuodeosastolla harjoittelussa ollessani jokaisen vuoron raportti kesti noin 1,5 h !!!! Siinä puhuttiin ummet ja lammet läpi, ja auta armias jos oli sellainen hoitsu vuorossa joku oli ollut kaksi päivää vapaalla, niin käytiin pokan hoito läpi ainakin niiltä kahdelta päivältä. Turhauttavaa ? ...joo !

No nyt sitten viimeisimmässä harkka paikassa psykan puolella oli sillai et jos raportti alkaa pikkasenki menemään ohi asian, niin heti muistutettiin et hoidetaan tää rapsa ja sitte mussutetaan muuta...

Johtuikohan tämäkin asia siitä että siellä vuodeosastolla ei ollut yhtään mies puolista hoitajaa (itseäni lukuun ottamatta  :P) ja psykan paikassa niitä oli sitten enemmän.....?

ei yhtään miestä....argggg...senkin ! Täysin sukupuolesta riippumaton asia. Toiset on sellaisia et tykkää keskustella raportilla: Mä henkilökohtaisesti kirjaan mielummin hyvin ja suullisesti vaan se mitä välttämätöntä ja usein teen niin et annan raportin suoraan sille hoitajalle joka jatkaa potilaan kanssa seuraavassa vuorossa. Jos potilaalla ei mitään sellaista extraa mitä kaikkien pitää tietää niin halpommalla pääsee ku kertoo vain yhdelle. MEillä omahoitaja ja hoitoryhmä systeemi.

[gartsu]

Voisin kaivaa tän vanhan aiheen esiin ja kysyy kuinka teillä tänä päivänä raportit pidetään? Ja samaan syssyyn voi varmaan kysyy kirjaamisesta, kun siitä jo puhetta tuolla kielipoliisit-osiossa oli.. Kuinka tarkkaa kirjausta?

[Lauha]

Loppupelissä toi on aikasta vähän. Eräällä tk vuodeosastolla harjoittelussa ollessani jokaisen vuoron raportti kesti noin 1,5 h !!!! Siinä puhuttiin ummet ja lammet läpi, ja auta armias jos oli sellainen hoitsu vuorossa joku oli ollut kaksi päivää vapaalla, niin käytiin pokan hoito läpi ainakin niiltä kahdelta päivältä. Turhauttavaa ? ...joo !

No nyt sitten viimeisimmässä harkka paikassa psykan puolella oli sillai et jos raportti alkaa pikkasenki menemään ohi asian, niin heti muistutettiin et hoidetaan tää rapsa ja sitte mussutetaan muuta...

Johtuikohan tämäkin asia siitä että siellä vuodeosastolla ei ollut yhtään mies puolista hoitajaa (itseäni lukuun ottamatta  :)) ja psykan paikassa niitä oli sitten enemmän.....?

ei yhtään miestä....argggg...senkin ! Täysin sukupuolesta riippumaton asia. Toiset on sellaisia et tykkää keskustella raportilla: Mä henkilökohtaisesti kirjaan mielummin hyvin ja suullisesti vaan se mitä välttämätöntä ja usein teen niin et annan raportin suoraan sille hoitajalle joka jatkaa potilaan kanssa seuraavassa vuorossa. Jos potilaalla ei mitään sellaista extraa mitä kaikkien pitää tietää niin halpommalla pääsee ku kertoo vain yhdelle. MEillä omahoitaja ja hoitoryhmä systeemi.

Voi voi noita miun kommentteja.. Paljon on tullut kokemusta tuosta ajasta, no ainakin tuohon miun kommenttiin liittyen. Opiskeluita ei tainnut olla tuossa vaiheessa takana vielä kovinkaan paljoa ja aika napakasti pienten hataroiden kokemusten valossa olen kertoillut raporteista.

Mutta jos en muuta ole oppinut, niin sen, että ei se tosiaan ole sukupuolesta riippuvainen asia. Kaikennäköisiä raportteja on tullut koettua, niin hyviä ja huonoja, nopeita ja hitaita, asiaa sisältäviä ja sitä ei-asiaa sisältäviä. Tähän mennessä on alkanut itsellekkin tulla jo sellainen tietty tapa pitää raportteja ja niitä kirjailuja ( :)).

Pitäisköhän hieman tarkastella omia juttujaan muutaman vuoden takaa ja katella minkälaista järjenjuoksua silloin on ollut.. Toisaalta, mie en tiedä haluanko lueskella omia sen ajan juttuja!  :)

[holbs]

Ku olin lähihoitsukoulun vikas harjoittelus K-SKS:ssä nii siel oli ortopedisellä osastolla just toi "hiljainen raportointi" Et mentiin rauhassa lukemaan paperit ja sit iltahoitajat pyöri siin viel jos tarvis kysyä jotain.

[gartsu]

Meillä aamu alkaa yökön (eli mun) raportilla, joka on lyhyt ja ytimekäs. Aamuvuoron sh antaa koko osaston asukkaiden raportin iltavuorolaisille. Ja illalla kaikki iltahoitajat antaa sitten raportin yökölle hoitamistaan asukkaista.

Kirjaaminen on yhtä pilkun nus... Edellisessä saman työnantajan yksikössä ei saanut kirjata efficaan kun käyntirivin jos ei ollut normista poikkeavaa. Eli ei kirjotettu nukkunut tai esim että aamupesut tehty.

[Serafinah]

Olin sijaisena yhdellä kirurgian osastolla, jolla oli hiljainen raportointi. Kirjausten laatu ei ollut sitä mitä hiljainen raportointi mielestäni edellyttäisi, ja hiljaisuudesta ja rauhasta papereita lukiessa ei todellakaan voinut puhua! Töihin kun tuli, ehti ehkä just omien potilaiden nimet ja tulosyyt katsoa, aina ei edes niitäkään, kun jo piti olla viemässä ekaa (tai parhaillaan kahta) leikkaussaliin ja valmistella pari leikkausta varten kiireellä ja siinä samalla autettavien potilaiden ruoat jäähtyy. Toisinaan oli onneksi hetki aikaa istahtaa (meluisassa kansliassa) ja katsoa, ketä sitä oikeen siinä vuorossa hoitaakaan.

Itse yritin kirjata mahdollisimman täsmällisesti ja kattavasti (kuitenkin tiiviisti), ja minulle vähän hymähdeltiin kun panostin kirjaamiseen. Minulle ainakin potilasturvallisuus on tärkeää... Ja päähän on iskostunut se, että mitä ei ole kirjattu, sitä ei ole tapahtunut. Hiljainen raportointi vaatii kirjaamiselta enemmän, joten olisi ehkä hyvä luoda joku malli tai muu esimerkki siitä, mitä sen kirjauksen sitten pitäisi sisältää. Ei jäänyt hyvä kuva hiljaisesta raportoinnista.

Ihan ekassa harjoittelussa opiskelujen aikana tk:n vuodeosastolla kaikki hoitajat kuuntelivat raportit kaikista potilaista. Ensin yökkö kertoi vartin ajan, kuinka yö oli mennyt. Sitten edellisen illan iltavuorolainen (vastaava) kertoi pidemmän raportin potilaista. Jos joku oli ollut lomalla, vapaalla tai oli tullut uusi potilas, raportti oli tarkempi. Iltavuorolaisten tullessa aamuvuoron vastaava raportoi samat pitkät pulinat kun aamuvuoron raportilla :) Itse en ainakaan koe tarkoituksenmukaiseksi sitä, että jokainen tietää (vähän kärjistäen) kaikki kaikista potilaista (vaikka ei kaikkien koko sairaushistoriaa käytykään tarkkaan läpi). Aikaa tuohon menee, ja jotain voisi karsia. Itse tykkään siitä, että saa raportin vain niistä potilaista, joita tulee siinä vuorossa hoitamaan. Tykkään kyllä kunnon raportista (jos aikaa on), mutta tosiaan jos tarttee kuunnella vaan omista potilaista :) Mua sekottaa, jos kuulen ylimääräisiäkin tietoja.

[sanse]

Ihan mielenkiinnosta .. ei kenelläkään sattuisi olemaan tyhjää lomakaepohjaa ko raportointi listasta?

Meillä raportit tahtoo venyä välillä sietämättömästi ja oman aikansa ottaa vielä työn jako ja kun vihdoin päästään töihin niin saatkin sitten juosta kieli vyön alla lounaaseen asti.

Ko käytäntö kuulostaa todella hyvältä ja jo sijaisiakin ajatellen loistavalta..

[ompu]

ei kai niistä mitään valmiita lomakepohjia o, vai onko jossain? useimmiten osastot on ite kehitellyt siihen jonku systeemin, esim. lisäävät puhelinlistaan hoidon kannalta kustakin potilaasta tärkeimmät asiat tai sitten tallentavat listan word-tiedostona koneelle tms. mikä missäkin paikassa toimivaksi käytännöksi todetaan..

meillä käytössä hiljainen raportointi +  rapsalappu. toimii.

[Asswiper]

Hiljainen raportointi on mun mielestä tosi huono juttu, koska tällöin jää pois raporttiin oleellisesti liittyvä yhteinen purkaminen. Jos töissä on kiirettä ja raporttiakaan ei pidetä, niin helposti käy niin, ettei missään vaiheessa ehdi saada tukea muilta, ja kuulla että muidenkin hermoille käy "kolmoshuoneen reumapsyykerouva", tai että muutkaan eivät voi sietää "Martan" tytärtä, joka soittelee sata kertaa päivässä osastolle.

Mun mielestä se aika, mikä raporttiin kuluu, ei tosiaankaan kulu hukkaan, ellei sitten sitä aikaa kuluteta itsestään selvyyksien toisteluun. Hiljaisen raportin kehittämisen sijaan, käyttäisin mieluummin voimavaroja suullisten raporttien sisällön kehittämiseen.

Hoitohenkilökunnan henkisen kuormituksen lisääntyminen hiljaisen raportoinnin yhteydessä olisi hieno tutkimuskohde jollekin hoitotieteilijälle, mutta tuskinpa sitä tulee koskaan kukaan tutkimaan. Sehän olisi yleisen linjan vastaista.

[Serafinah]

Tuo on ihan totta, että raportointihetki tuo mahdollisuuden purkaa ajatuksia toisen kanssa. Ja omasta kokemuksestani suullisessa raportissa menee vähemmän aikaa kuin hiljaisessa, sillä hiljainen raportointi vaatii potilastietojen lukemista. Kuuntelen ja kirjaan muistiin tärkeimmät jutut nopeammin kuunnellessa kuin etsin oikeaa kohtaa tai lehteä sieltä (usein sekaisin olevien) potilaspapereiden joukosta, luen ja kirjaan muistiin tarpeelliset jutut. Ja se raporttia antava työkaveri tietää yleensä ne oleellisimmat jutut suoraan, itsekseen lueskellessa niitä saa etsiä. Sitäpaitsi jutellessa monille näyttää tulevan useinkin mieleen joku juttu, jota ei ehkä ole muistanut edes kirjoittaa.

Yhdellä trauman osastolla on käytössä sellainen hyvä rapsalappu, joka on (muistaakseni tehty just word-ohjelmalla) koneella, ja sitä päivitetään tilanteen mukaan. Vähintään aina vuoronvaihteessa ja uuden potilaan saapuessa/jonkun kotiutuessa. Se on jonkinlainen taulukkopohja, jossa on tilaa potilaan nimelle, iälle, tulosyylle, toimenpiteelle (kyseessä kun oli myös leikkauspotilaita) ja monesko postoperatiivinen päivä. Lisäksi taisi olla yksi sarake lisähuomioille, eli esim. että rtg, kipsaus tms tulossa.

[trikki]

Hiljaisessa raportissa on paljon hyvääkin.

Voi lukea jumpparin tekstit rauhassa, voi selata lääkärinmääräykset vapaapäiviltä, voi lukea eri hoitajien huomioit potilaasta.  Jos porukka kuuntelee yhtä puhujaa, puhuja kertoo hänen mielestään tärkeät jutut. Joskus kuulin vaan missä potilas oli pesty ja missä hän oli ruokaillut ja mihin hänen eritteensä olivat päivän mittaan mennyt. Paljon tärkeää jäi sanomatta.

[{BS}]

On kyllä opiskellessa tullut kaikkia ääripäitä vastaan, tuskastutti eräskin osasto jossa kaikkien potilaiden lääkityskin lueteltiin joka raportilla.

Itse oon tällaisessa paikassa ollut kesätöissä.

[Serafinah]

On kyllä opiskellessa tullut kaikkia ääripäitä vastaan, tuskastutti eräskin osasto jossa kaikkien potilaiden lääkityskin lueteltiin joka raportilla.

Itse oon tällaisessa paikassa ollut kesätöissä.

Teemulla on varmaan samanlaisia kokemuksia ko. paikasta.

Mulle kaksi ohjaajaa ihan opetti raportin pitämistä niin, että siinä kerrotaan, mitä lääkettä, kuinka paljon ja mihin aikaan vuorokaudesta 8) Toinen oli teholla, jossa jokaisen potilaan edessä tietokone, joka muistuttaa automaattisesti lääkkeiden annosta ja lisäksi ne lääkkeet näkee yhdellä napsautuksella sieltä  :) Kerran en muistanut sanoa lääkkeitä antaessani raporttia, niin sain sitten moitteita. Tyylinsä kullakin. [br][br]Ylläoleva osuus viestistä on kirjoitettu: 28.02.08 - klo:09:25

---

Hiljaisessa raportissa on paljon hyvääkin.

Voi lukea jumpparin tekstit rauhassa, voi selata lääkärinmääräykset vapaapäiviltä, voi lukea eri hoitajien huomioit potilaasta.  Jos porukka kuuntelee yhtä puhujaa, puhuja kertoo hänen mielestään tärkeät jutut. Joskus kuulin vaan missä potilas oli pesty ja missä hän oli ruokaillut ja mihin hänen eritteensä olivat päivän mittaan mennyt. Paljon tärkeää jäi sanomatta.

Edellyttäen, että siihen on aikaa. Kun aina ei ole. Ja onhan se papereiden lukeminen mahdollista, vaikka suullisenkin raportin saisi. Mulla on takana vähän huono kokemus hiljaisesta raportoinnista, niin oon vähän negatiivinen :) On totta, että suullisenkin raportin voi pitää niiiiiin monella tapaa, olen saanut myös hyvin lyhyitä ja ei-kattavia niinkin. ja kuten sanoin, tykkään eniten niistä suullisista raporteista, jotka saa kahdenkesken, sillä en koe, että minun tarvitsisi heti päivän alkaessa tietää kaikista potilaista (jos niilläkin on kuitenkin oma hoitajansa).

Molempiin voi varmasti oppia, kun harjoittelee. Kaikki ei vaan viitsi, kun sehän on "vaan" raportointia (olen kuullut tätä kentällä).

[babyboo]

Itse opiskelijana olen ollut tk pitkäaikaisosastolla ja siellä yökkö kertoi aamulla vain jos oli jotain erikoista tapahtunut, tai no jotkut selittää myös vatsan toimimiset mikä on mielestäni turhaa nehän näkyy listoista kyllä. Aamu vuoro antaa iltavuorolaisille rapsan joka kestää ehkä sen 15-20min, periaatteessa kerrotaan vain jos jotain ihmeellistä tosin jostain syystä tässäkin kerrotaan vatsan toiminnat!! niillä tiedoilla ei iltavuorolainen tee mitään! Ja iltavuoro kertoo yökölle vain jos on erikoista. Eli hyvin simppeliä ja nopeaa, ainakin meillä päin.

muoks. Tosissaan vielä tarkennusta eli aamu vuorossa osasto jaettu viiteen tiimiin ja iltavuorossa kahteen päähän eli rapsat saadaan vain hoidettavista potilaista, ei kaikista ja yökötkin ottaan toinen toisesta päästä ja toinen toisesta päästä rapsan.

[Tallaaja]

tosin jostain syystä tässäkin kerrotaan vatsan toiminnat!! niillä tiedoilla ei iltavuorolainen tee mitään!

Tähän on kyllä pakko sanoa, että vatsan toiminta ja sen toimimattomuus on aika oleellinen asia vanhushoidossa! Tästä on tärkeää raportoida juuri siksi ettei jää huomioimatta se, jo jonkun vatsa ei toimikkaan!!!

Meillä yökkö antaa raportin kaikista. Ensin hoitopuolesta jonka jälkeen "vastuusta vapaat" lähtee tekemään pesuja. Hoitovastaava kuuntelee usein myös palvelupuolen rapsan. Meillä vanhukset kokoontuu yhteiseen aulaan ja muutenkin mennään puolelta toiselle tarvittaessa apuun, joten hyvä tietää jos jotain erikoista. Yökköjen rapsat kestää n 15 minuuttia.

Päivällä Useimmiten vastuuvuoroissa olevat antavat rapsan vuoron perään, mutta jos kiireitä, niin annetaan erikseen rapsat. Yhteisrapsa kestää noin tunnin. Rippuu onko erityistä ja onko pohdittavaa ja rapsan antajasta. Tässä mennään myös vatsat läpi tarkkaan, suunnittellaan mahdolliset lääkitykset illaksi ja katsaus seuraavan päivän supotustarpeet!

Illalla molemmat vastuuvuorolaiset antaa erikseen yökölle rapsan (sisältäen ne vatsat ja tarvittavat lääkitykset seuraavalle päivälle). Kesto noin 15 minuuttia/ raportoija, mutta toki taas antaja kohtaisia eroja tässäkin...

Toki seuraamme vatsalistoja muutenkin ja jokaisella on vähän omiakin painotusrytmejä. Tämä pyhä kirja on vieressä aina kun lääketarjotinta valmistellaan!

[Annastiina]

Jokaisella osastolla on varmaan muotoutunut raportointi sen mukaan mikä on oleellista käsitellä juuri sen paikan asukkaiden suhteen. Monenlaista raportointia on tullut kokeiltua ja nähtyä, erilaisin tavoin, painotuksin... Jokaisesta kai jotain hyvää sanottavaa mutta varmaan jokaista voisi muokata toimivammaksikin...

Itse pidän ns. vuoteenvierusraportoinnista ja siitä, että potilaskin otetaan mukaan siihen. Silloin tulee vielä kerrattua ne asiat potilaankin kanssa sekä samalla vuoroon tuleva voi olla myös se aktiivinen osapuoli. Yleensähän raportin vastaanottaja on se passiivinen osapuoli eli kuuntelee sen mitä toinen kertoo. Vuoteenvierusraportoinnin eduksi katson myös sen, että molemmat hoitajat voivat yhdessä arvioida potilaan kunnon, eikä kumpikaan pääse luomaan sanoin mielikuvaa toiselle. Jotkut kun tykkää värittää tarinaa joskus... Samalla siinä voidaan tarkistaa esim. haavojen sijainti, dreenien olemassa olo ja niiden eritys, yms. juttuja...

Hiljainen raportointi on myös tuntunut hyvältä, silloin vain kirjaamisen pitää olla osastolla toimivaa sekä hoitosuunnitelman pitää olla ajantasalla. Joskus koko hoisua ei ole edes olemassa ja jos kirjaaminenkin on luokkaa "ei uutta voinnissa" niin eipä se sitten paljoa kerro todellisesta tilanteesta mitään...

[Satu-Maarit]

Meillä jaaritellaan mielestäni "jonninjoutavaa" ´ja vanhoja asioita liikaa, persus puutuu jos pitää tunti istua.. Taidan olla huono hoitaja, mutta minun raportti ei kauan kestä 8) (toki kerron olennaiset ja tärkeät asiat/muutokset)

[babyboo]

Tähän on kyllä pakko sanoa, että vatsan toiminta ja sen toimimattomuus on aika oleellinen asia vanhushoidossa! Tästä on tärkeää raportoida juuri siksi ettei jää huomioimatta se, jo jonkun vatsa ei toimikkaan!!!

Juu onhan se tärkeä tietää mutta iltavuorossa ei vatsaa toimitella (erityistilanteissa tietysti voidaan toimitellakkin) ja aamuvuoro tekee valmiiksi listat seuraavalle aamuvuorolle vatsojen toimituksista. Listat täytetään joka vuorossa joten sieltä ja potilaspapereista voi aina tarkastaa ja niin tehdään. Erityistilanteet on erityistilanteita mutta ehkä olen surkea lh kun en tarvitse tietooni vatsan toimintaa iltavuorossa jos toiminta normaalia.

muoks: Ja vatsan toiminta ei jää huomioimatta kun listat käydään läpi joka aamuvuoro ja tarkastetaan onko aiheellista toimittaa vatsoja.

[Lyrica]

Meillä on käytössä suullinen raportointi, mutta koitetaan pitää se tiiviinä, eli turhat jaarittelut jätetään pois.

Yökkö kertoo ekana aamulla tulleelle sen, mitä yöllä on tapahtunut, onko lopettanut kipupumppuja yms. Ei siis muuta. Tämä kestää max 10minuuttia. Aamuvuorolaiset pitävät keskenään hiljaisen raportin (jos on siis jo 5. päivä töitä menossa putkeen ja samat potilaat, ei tarvitse enää kuin lukea papereista jos jokin asia askarruttaa). Sijaisille ja pitkiltä vapailta tulleille joku kertoo rapsan hänen potilaistaan jos ko. ihminen sen haluaa.

Iltapäivällä on tarkempi raportti vuorojen vaihteessa, varsinkin jos itse jää vapaille ja epäilee omaa kirjaamistaan, tuleeko asiat sieltä selviksi. Silloinkaan ei ole mitään yleisen isoa raporttia, jossa kaikki kuuntelee kaikki potilaat, vaan jokainen kuuntelee omat potilaansa. Joskus mä haluan kuulla kaikista, esim jos mun iltavuorokaveri ei tule seuraavana päivänä aamuun ja minä oon ainoa joka tulee. Silloin haluan tietää muistakin vähän jotain.

Yökölle kerrotaan yleisesti vain miten liikkuu, mitä piuhoja löytyy (dreeni, kk, epid. /spinaali, aot, iv-ab yms). Jos on samana päivänä leikattu, kerrotaan miten leikkaus meni (vain pääpiirteet, eli leikkaus meni normaalisti tms) kerrotaan mitä laitettu ja yleisvointi, mitä tippoja jäljellä ja mitä lääkkeitä on jo saanut.

Yleisesti itse haluan kuulla raportilla sen, miksi ko. ihminen on sairaalassa, mitä tehty ja monesko pop. Miten liikkuu, miten saa varata (proteeseja paljon), haava ja piuhat jotka vielä on. Jos poppeja on jo paljon, onko lähete mennyt eteen päin, vai mikä suunnitelma on. Lisäksi haluan kuulla kipulääkityksen ja myös sen vatsantoiminnan. Meillä tehdään isoja leikkauksia ja noin kerran viikossa todetaan jollakin ileus, eli jos aamulla vatsa ei ole toiminut, iltavuorossa annetaan laxaa tai toimitetaan se vatsa. Meillä ei ole mitään toimituslistoja vaan jokainen katsoo omien potilaittensa kohdalta tiedon papereista.

Mutta ei muakaan kiinnosta kaikki aiemmat leikkaukset ja sukusairaudet, jollei niillä ole jotain merkitystä juuri tämän päivän hoitoon.