Jump to content
MAINOS

Tauolta takaisin töihin


onnih

Recommended Posts

Posted

Tsau. 

Olen nuorehko sh, valm. 2015. Koulun jälkeen kerkesin olla päivystyksellisellä sisätautiosastolla muutaman vuoden, lisäksi tein opiskeluaikana ja sen jälkeen paljon lh-sijaisuuksia vanhuspuolella ja erilaisissa erikoissairaanhoidon ja tk:n osastoilla  keikkafirman kautta. Viihdyin hyvin eri paikoissa, jo kouluaikana kiinnosti psyk.puoli mutta lopulta päätin olla menemättä sinne viimesiin harkkoihin. Viimeset harjottelut tein sitten teholla ja ppkl, tosin niistä nyt on sen verran aikaa että jäikö mitään mieleen...

Nyt en ole melkein kahteen vuoteen ollut töissä vaan pitkällä sairaslomalla vakavan sairauden vuoksi. Ex-tylsuhde kerkesi katketa enkä samaan paikkaan olisi halunnutkaan jatkaa pitkällä aikavälillä (vaikka siellä ihan mukavaa olikin ja mukavat työkaverit). Sairaus oli mielenterveyssairaus, mihin liittyi vaikea elämäntilanne. Ei luonteeltaan pysyvä eikä psykoottinen sairaus. Nyt tuntuu, että sairaus alkaisi olla ohitettu ja myös hoitava lkrini on sitä mieltä, että voisin palata töihin loppusyksystä viim. Haluaisin kovasti sh:n ammattiini palata ja ala on minulle läheinen enkä kokenut, että työ olisi minua uuvuttanut tai sairastuttanut (vaikka meilläkin oli resurssipulaa, stressiä välillä jne. niin kuin nyt joka paikassa). Parasta alalla on potilaskontaktit, erilaiset potilaat ja niiden hoitaminen sekä tietysti työkaverit. Olen muuttunut ja vahvistunut ihmisenä sen verran, etten usko että uutta sairastumista tulee eli uskoisin työkykyni olevan hyvä. Kuitenkin tässä parissa vuodessa on unohtunut kaikki, tiedä osaako enää tippaa laittaa tai muuta normijuttuja. Tuntuu, että tarvitsisin pitkän uudelleenperehdytyksen tai vastaavaa, mutta yleensä kaikki työpaikat tarjoaa vaan sen perus lyhyen perehdytyksen. Eli ammatillinen epävarmuus rajoittaa töidenhakua suuresti. 

 

 

 

Toinen juttu on sitten se miten palkkaajat suhtautuvat tällaiseen taukoon. En haluaisi selitellä mitään vaan kertoa ihan reilusti että miksi olin pois töistä, mutta vesittyykö mahikset saada mitään työtä sitten? Mitenkähän työnantajat suhtautuisi, jos jo hakuvaiheessa pyytäisin pitempää perehdytystä?

Olen katsellut myös amk-tarjontaa että onko jossain kertaustyyppistä koulutusta mutta ei oikein ole, kaikki on suunnattu tutkinnon päivittäjille tai maahanmuuttajille tai vastaavaa. Olen katsellut myös olisiko jotain erikoistumisopintoja, joiden kautta pääsisi harjotteluun ja sitä kautta jalan oven väliin, mutta ei oikein ole (enkä edes tiedä mitkä erikoistumisopinnot kiinnostaisi, minua kiinnostaa kaikenlainen hoitotyö, psykiatrinen toisaalta joo (tiedän että on klisee että kaikki mt-ongelmista kärsineet suuntautuu sinne...heh) mutta voisin myös tykätä olla tk-vuodeosastolla, esh:ssa tai missä vaan. Vanhuspuolikin oli työnä ihan mieleistä, mutta kaipaisin enemmän ehkä vaihtelua ja suoraan sanottuna työolot joissakin vanhuspaikoissa on sellasia että liikaa joutuu tinkimään ammattietiikasta (varmasti hyviäkin paikkoja on). Kotihoito sinänsä kiinnostaisi ja täälläpäin siellä on pulaakin, mutta meidän koulussa ei ollut pakko tehdä kohon harkkaa, joten sinne ei ole sikäli osaamista, etten koskaan ole kohossa töissä ollut.  

Neuvoja? Miten pääsisin näyttämään työelämään että minusta on johonkin, ilman että joudun heti tilanteeseen jossa en osaa/muista mitään? Nauretaanko pihalle, jos laitan vaikka sähköpostia kiinnostavien työpaikkojen rekrytoijille tms. Minulla on aika hyvä työmoraali jne. ja yleensä sain kiittävää palautetta keikoista ja työpaikoista joissa olin (ja määräaikaset sopparit uusittiin aina ja vakipaikkaakin tarjottiin yhdestä paikasta, mutten ottanut) eli tällaiset perusasiat on kunnossa. Jos vaan kliiniset taidot vahvistuisi ja pääsisin jonnekin "näyttämään kynteni" niin uskon että työpaikallakin se huomattaisi. Onkelma vaan on, kuinka päästä siihen pisteeseen eli ylittää tämä epävarmuus ja se, että työnantajat ymmärrettävästi pelkäävät palkata ketään joka ollut pois töistä...varsinkin mt-ongelmien takia...ymmärrän tämänkin että heidän näkökulmastaan se voi epäilyttää mutta jos vaan pääsisin näyttämään että työkuntoni, työkykyni ja työmoraalini ovat oikein hyvät eikä sairaus enää ajankohtanen...minulla on lisäksi ollut paikkakunnan vaihto joten aiempiin työpaikkoihin paluu ei ole mahdollista, suositukset sieltä varmasti kyllä saan. 

Nevoja/kokemuksia vastaavasta? Entä ammatillinen kuntoutus, miten siihen suhtaudutaan työpaikoilla ja onko sen kautta mahdollista saada "ihan oikeita" töitä? Jos täällä on työnantajien edustajia, mitenkä suhtautuisitte tällä taustalla / asenteella olevaan työnhakijaan? 

MAINOS

Archived

This topic is now archived and is closed to further replies.

×
×
  • Create New...