Jump to content
 

Arkistoitu

Tämä aihe on arkistoitu, siihen ei voi enää vastata.

pekka

Terveyskeskusten ja sairaaloiden valmiusryhmät

Recommended Posts

pekka

Terveyskeskuksia ja sairaaloita velvoitetaan ylläpitämään osana lääkinnällistä pelastustoimea valmiuryhmiä, joissa on tarvittavat varusteet ja henkilöstö toimia sairaalan ulkopuolella onnettomuustilanteissa, jos esimerkiksi loukaantuneita on paljon.

Miten valmiuryhmä on omassa terveyskeskuksessanne / sairaalassanne koottu? Koostuuko se esimerkiksi päivystyspoliklinikan tai teho-osaston henkilökunnasta? Millaiset varusteet ryhmällä on? Kuka varusteita ylläpitää? Onko ryhmälle varustettua telttaa, konttia tms. potilaiden hoitoa varten? Millaista koulutusta ryhmälle järjestetään toimimisesta sairaalan ulkopuolella? Miten viestiyhteydet on järjestettty? Jos käytössä on VIRVE -puhelin, osataanko sitä käyttää tosipaikan tullen? Onko ryhmää käytetty oikeasti vai odottaako se todellista katastrofia ennen liikkeelle lähtöä? Tiedättekö, onko ryhmä hätäkeskuksen vasteessa (= hätäkeskus hälyttää tietyn tyyppisissä onnettomuuksissa ryhmän automaattisesti ohjeen mukaisesti)? Onko ryhmä harjoitellut toimintaa toisten valmiuryhmien (TK / sairaala) ja sairaankuljetuksen kanssa? Entä onko kokemuksia ryhmässä toimimisesta tai ryhmän kanssa toimimisesta kentällä?

Jaa tämä kirjoitus


Suora linkki
Jaa toisille sivustoille
Maailman vahvin tyttö

Meillä on paikallinen aluesairaalan valmiusryhmä lopetettu ajat sitten ja _tosi_isossa_ mällissä TAYS:sta lähtee lääkintäryhmä kentälle. Käsittääkseni löytyy myös PIKA:n vasteista. Harjoituksista ym. en tiedä.

PSHP:n intrasta löytyvän kaavion mukaan TAYS:n ryhmä hälytetään kun potilaita on 15-49 tai yli 50, mutta käytännössä päätöksen tehnee L3. Lisäksi lukee, että paikalliset terkkareitten/aluesairaaloiden ryhmät hälytetään, jos niitten yhteystiedot on toimitettu PIKA:n.

Allaolevat lainaukset PSHP:n suuronnettomuusohjeesta:

11.1 Hälyttäminen, kokoonpano, varusteet ja matkanteko

Onnettomuustilanteessa tilannepaikan lääkintäjohtaja voi pyytää paikalle sairaalan lääkintäryhmän. Pyyntö ryhmän lähettämisestä tulee hätäkeskuksen kautta vastaanottavan hoitajalle, joka välittää tiedon teho-osaston etupäivystäjälle. Etupäivystäjä välittää pyynnön teho-osaston takapäivystäjälle, joka järjestää lääkintäryhmän teho-osastolta yhdessä tehon organisaattorin kanssa. Myös toimintaa johtava lääkäri voi tarpeen niin vaatiessa oma-aloittaisesti lähettää ryhmän onnettomuuspaikalle.

TAYS lääkintäryhmän kokoonpano:

1 teho-osaston lääkäri (ensisijaisesti ensihoitolääkäri tai anestesialääkäri) ja

2 teho-osaston sairaanhoitajaa

Lääkintäryhmän varusteet

Vaatetus- ja jalkinevarusteet ovat erillisessä kaapissa ensiavun ilmoittautumiskanslian seinustalla. Lääkintävarusteita säilytetään teho-osastolla. Hoitovälineet ovat erillisessä repussa, jonka sisältö on koottu ensihoitolääkärin tarpeita vastaavaksi. Lääkkeet on puolestaan koottu erilliseen laukkuun, jota säilytetään teho-osaston lääkehuoneessa. Kaikki ryhmän varusteet huoltaa teho-osaston henkilökunta.

Varusteluettelo:

steriilit käsineet kokoa 7- 8, FFP-3 tason hengityssuojain 2 kpl

verenpainemittari, stetoskooppi

staassi, heftaa, laskimokanyylit G24 (keltainen) – G14 (oranssi) 3 kpl

ruiskuja: 1-10 ml 5 kpl, 20 ml 3 kpl, neuloja 1.2 (vaaleanpunainen) ja 0.7 (musta)

nesteensiirtoletkut x 3, ruiskupumpun letkut x 3, kolmitiehanat x 3

intraosseaalineula, arteriakanyylit 3 kpl ja korkit 3 kpl

palkeiden maskit aikuiselle ja lapselle

laryngoskooppi, kielet n:o 4, 3, 1, 0 , varaparistot (2) & polttimo laryngoskooppiin, kanttinauhaa

lasten ja aikuisten Magillin pihdit ja karat

nielutuubi: koot 4, 3, 2, 1 ja 0

intubaatioputket kokoa 3.0 - 9 kuffilla (2 kpl n:o 7 ja ;), koko nro 3,0 ilman kuffia

trakeakanyyli n:o 7

hätätrakeostomiasetti:

intubaatioputki nro 5 ilman kuffia, veitsi nro 10, pieni Criley 12 cm, nenäspekulat

pleuradreenisetti 2 kpl:

pleuradreenit F 16 2 kpl, liimareunaliinat 4 kpl, harsotaitokset 10x10 4 pkt

Tensoplast®-rulla, Klorhexol® 100 ml

suturaatiolankaa 2-0 2 kpl, veitsi x 2

steriilit instrumentit: Criley 20 cm, Kocher 20 cm, sakset

Opsite®-kalvo 2 kpl

Heimlichin venttiili x 2

Nenämahaletkun kerääjäpussi x 2

avaruuslakana

Erikseen mukaan otettavaa lääkelaukkua säilytetään teho-osaston apteekissa. Tehon farmaseutti huoltaa lääkkeet.

Lääkeluettelo:

Adrenalin 1 mg/ml 3 x 5 ml amp

Atrodual  3 x 2,5 ml amp

Atropin 1 mg/ml 3 x 1 ml amp

Cordarone  50 mg/ml 4 x 3 ml amp

Dopmin 40 mg/ml 2 x 5 ml amp

Dormicum 1 mg/ml 2 x 5 ml amp

Esmeron 10 mg/ml 2 x 5 ml lagen

Fentanyl 0,05 mg/ml 2 x 10 ml amp

Hypnomidate  2 mg/ml 2 x 10 ml amp

Ketalar 50 mg/ml 1 x 10 ml lagen

Lanexat 0,1 mg/ml 3 x 5 ml amp

Lidocard  20 mg/ml 3 x 5 ml amp

Micronefrin 22,5 mg/ml 15 ml pullo

Morphin  20 mg/ml 2 x 1 ml amp

Narcanti  0,4 mg/ml 5 x 1 ml amp

Natriumklorid  234 mg/ml 4 x 20 ml amp

Nitro 5 mg/ml 2 x 2 ml amp

Propofol Fresenius  10 mg/ml 3 x 20 ml amp

Rapifen  0,5 mg/ml 2 x 2 ml amp

Spesicor 1 mg/ml 2 x 5 ml amp

Solu-Medrol 125 mg 1 x 2 ml lagen

Sukolin  50 mg/ml 10 ml lagen

Stesolid Novum 5 mg/ml 2 x 2 ml amp

Zofran 2 mg/ml 1 x 2 ml amp

 

Nesteet: Ringer 1 000 ml

Gelofucin 2 x 500 ml

Ringer  2 x 500 ml

Nabic 7.5 % 100 ml

Ohjeen mukaan ryhmällä on käytössään VIRVE, käyttöharjoituksista en tiedä. Suuronnettomuustilanteessa täällä saadaan käyttöön aluepaloasemalta ns. suuronnettomuuskärry jossa on mm. telttoja potilaiden suojaamiseksi. En ole kuullut, että lähivuosina lääkintäryhmää olisi käytetty.

Jaa tämä kirjoitus


Suora linkki
Jaa toisille sivustoille
Lääkärihoitaja

Lääkintäryhmä TYKS:stä löytyy. Se lähtee liikkeelle kun saa pyynnön viranomaiselta (yleensä häken tai meripelastuksen kautta. Ready 20 minuutissa. Ea:lla oltava tieto ryhmän lähdöstä.

Ryhmä muodostetaan aikuisten teho-osaston henkilökunnasta. Lääkäri ja yleensä kaksi hoitajaa. Tarvittaessa ane, kirurgi tai psykiatri. Mukaan myös kaksi ensihoitotaitoista palomiestä palolaitokselta.

Varusteet aikuisten teholla ja niiden huolto&ylläpito sieltä. Virve käytössä, osattava on muutenkin. Palolaitokselta kulkuneuvo.

Jaa tämä kirjoitus


Suora linkki
Jaa toisille sivustoille
Maailman vahvin tyttö

Mukaan myös kaksi ensihoitotaitoista palomiestä palolaitokselta.

Mikä näitten rooli on? Kuski ja varusteitten kantaja? Jos iso mälli sattuu, niin mistä irroitetaan nämä jampat kun kaikille on hommia muutenkin.

Jaa tämä kirjoitus


Suora linkki
Jaa toisille sivustoille
Pöllö

Aiheesta en tiedä ja vielä vähemmän on kokemusta, mutta vastaan silti - tai ehkä juuri siksi.  ;)

Varusteluetteloita ja hälyttämis/organisaatiokaavioita tullee muilta ryhmäläisiltä.

Jos kiinnostaa, niin aiheesta löytyy taustatietoa lisää:

- Ensihoito -kirja (suuronnettomuus -kappale)

- Suuronnettomuusopas -kirja (esittelee toimintaa yleisesti)

- Onnettomuustutkintakeskuksen raportit (netissä www.onnettomuustutkinta.fi), esim:

    * Tsunami

    * Konginkangas

- Sisäasiainministeriö teki myös raportin Myyrmannin räjähdyksestä

Olikohan tuo Sisäministeriön raportti, jossa oli tarinaa mm. hälytetyistä yksiköistä. Yleensä nuo hälytys- ja saapumisajat kertovat sitä todellisuutta, mitä resursseja kullakin hetkellä oikeasti on käytössä, ja miten toiminta koordinoituu resurssien pohjalta.

Lisäksi Pelastustieto (aiemmin Palontorjunta) -lehdestä kannattaa penkoa tapausselostuksia:

- Maaningan vanhainkodin palo (myös Onnettomuustutkintakeskuksen raportti)

- Konginkangas

- Estonia

- Jyväskylän junaonnettomuus

Onnettomuustutkintakeskuksen raporteissa kannattaa ainakin lääkinnälliseltä puolelta käydä läpi edellämainitut. Niissä on kuvattu erityisesti myös ongelmakohtia: tk virka-ajan ulkopuolella kiinni, ryhmä saapuu pitkällä viiveellä, puhelinnumeroa ei ole/ei toimi, viestintä ei muuten pelaa, ryhmä ei saa tietoa tapahtumapaikalta, luokittelu/hoito/kuljetus ei saa tietoa lääkintäryhmästä, virvestä puuttuvat puheryhmät, kulkuneuvoa ei ole tms. Lääkintäpuolen toiminnasta saa myös Pelastustiedon tapauskuvauksista jotain tietoa. Myös Estoniasta löytyy aineistoa hieman lääkinnällisestäkin puolesta onnettomuustutkinnalta ja Pelastustiedosta. Pelastustiedon kotisivuilta taitaa löytyä netistä hieman arkistoa juttujen otsikoista. Selostukset ovat mielenkiintoisia, niissä on tilanteita, joissa hälytetyt valmiusryhmät eivät ole käytännössä ehtineet ajoissa paikalle: Maaningan vanhainkotipalo, Myyrmanni - oliko Konginkangaskin, vaan lääkinnällinen valmius on perustunut muihin resursseihin. Valmiusryhmän haaste on sitten ripeä hälytys, lähtönopeus ja kuljetus. Tai sitten ollaan tilanteissa, jotka ovat niin laajoja, että vaativa lääkinnällinen pelastustoimi on edelleen kesken 1 - 2 tuntia tapahtuneen jälkeen.

Onnettomuustutkinnan sivut ovat myös siitä kiitolliset, että niistä hahmottuu, mitä erilaisia suuronnettomuuksia ja niiden vaaratilanteita maassa on ollut, jos omalla tontilla on jotain erityisiä kohteita, jotka saattavat vaikuttaa potilaiden hoidossa tarvittaviin varusteisiin tai lääkkeisiin. Riskinarvioinnit (tie-, raide-, lento- ja vesiliikenne, romahdukset, yleisötapahtumat, teollisuus-, ja kemikaalionnettomuudet, räjähdykset, terroriteot, laajennetut itsemurhat jne. jne) lienevät tuttuja, niistä ei enempää.

Päivittäinen pelastustoimi (tai lääkinnällinen pelastustoimi) omaa suunnitelmia ja resursseja suuronnettomuuksien ja poikkeustilanteiden varalta. Sieltä voi löytyä suuronnettomuuskonttia, lääkintäkonttia tms., ja pelastuspuolen ja terveydenhuollon lääkinnällisen pelastustoimen/lääkintäjohtajan pakeilta kannattanee kysyä toiminnan limittämisestä, hälyttämisestä, varusteista, koordinoinnista, tilanteiden alkuvaiheen johtamisesta, tietojen välittämisestä lääkinnälliselle johdolle, luokittelun/hoitamisen/kuljettamisen järjestämisestä varsinaisessa kohteessa jne. jne. jne.

Kokemusta suuronnettomuuksista löytyy mm. Keski-Suomesta (Konginkangas, valmiusryhmä mukana, Jyväskylän rallissa sattunut katsojaonnettomuus ja Jyväskylän junaturma, valmiusryhmä mukana. KYS:n valmiusryhmästä muistaakseni oli juttua Pelastustiedossa Maaningan vanhainkotipaloon liittyen, ja erinomainen pelastustoimintaa johtaneen palomestarin kuvaus toiminnasta. HUS-alueella suuronnettomuuksien osalta kannattaa ottaa yhteyttä koordinoivaan Töölön sairaalaan. Sally Albatrossin uppoaminen ei muistaakseni aiheuttanut lääkinnällisellä puolella erikoista, mutta onhan täällä ollut mm. Jokelan junaturma, tsunami (pitkäaikainen lentokenttäoperaatio kentälle perustettuine pisteineen, evakuointilentoineen ja yli HUS-piirin ulottuneine potilassiirtoineen) ja Tuusulan ampumistapaus. Lisäksi muistissa ovat mm. pk-seudun sisääntuloväylien suuret liikenneonnettomuudet. Helsingissä käynnistyy suuronnettomuuden vaaratilanteen vuoksi hieman keskimääräistä suurempi pyörä muutaman kerran vuodessa, ja lentotoiminta pitää säännöllisesti suuronnettomuusharjoituksia. Mm. valtiovierailuilla sun muissa tapahtumissa turvallisuutta maallikonkin silmissä näytään miettivän varsin kokonaisvaltaisesti.

Finnanest -lehdestä löytyy hieman lääkintäpuolelta koostetta mm. tsunamista ja Konginkankaasta. Jyväskylästä nimiä voi poimia myös tästä jutusta. Erityisesti tuosta Konginkankaasta on varsin hyvä juttu lääkinnällisestä näkökulmasta.

Terveysportista löytyy myös tekstiä otsikolla Suuronnettomuus ja pelastustoimi. Edit: Tässä tekstiä myös Jyväskylän junaturman kokemuksista, mitä muuta varustusta kun lääkinnällistä tavaraa tarvitaan. Lähteissä myös viite sairaalan omaan raporttiin toiminnasta Jyväskylän junaturmassa. Pidempikestoisissa tilanteissa tarvii myös tietää, missä on vessa, kahvia ja ruokaa, ja hyvin pitkäkestoisissa jopa, miten toimijoita vuorotellaan tai missä on tauko/lepotila (esim. tsunamin viikon kestänyt organisaatio Helsinki-Vantaan lentokentällä).

Ää jotain varmaan unohtui, mutta tuossa nyt jotain mistä hakea kokemuksia, ongelmakohtia ja niveltymistä muihin toimintoihin. Ainakin erinäisiä suuronnettomuusharjoituksia on maassa järjestetty lukuisia lentokenttien pakollisista kemikaali-, tieliikenne-, juna- yms. onnettomuuksiin, ja niistä löytyy kertomuksia ja kuvauksia mm. Pelastustieto -lehdestä. Pelastustoimen suuronnettomuus- ja lääkintäkonteista, -teltoista yms. löytyy tietoa pelastuslaitoksilta. Varautuminen terroritekoihin sekä esim. nbc -aineiden (nbc = nuclear, biological, chemical) käyttöön erilaisissa tapahtumissa tms. on sitten hyshys -tietoa, mutta arvelisin, että tällaisiakin on jouduttu jossain päin miettimään... Eri organisaatioiden valmiusryhmien lähtönopeus, liikkuvuus, säänkestävyys, sisäinen työnjako, soveltuuvuus erilaisiin tilanteisiin ja erilaisiin suuronnettomuusorganisaatioihin, kuuluminen vasteisiin, organisaatiokuvioihin, todellinen tavoitettavuus jne. ja tottuminen ryhmien käyttöön (tai harjoitukset muiden toimijoiden kanssa) vaikuttavat varmasti siihen, kannattaako ryhmää hälyttää kuin hyvin pitkäkestoisiin tilanteisiin (viive kohteeseen saapumiseen 1 tunti tai enemmän, ei käytettävissä virka-ajan ulkopuolella, ei omaa kulkuvälinettä, ei vaatteita tms. toimimiseen rakennusten ulkopuolella). Olikosenyt Konginkankaan tapaus erityisesti eri lähteistä luettuina paljasti ongelmakohtia: valmiusryhmälle varatun pelastuslaitoksen ajoneuvon avaimet hukassa sun kaikkea mahdollista... Harjoituksista ja tositilanteista saaduista kokemuksista voinee ottaa oppia! Nykyäänhän saattaa tulla vastaan tilanteita, joissa ryhmän kenttäkelpoisuus on koetuksella: ollaan ulkona pakkasessa/sateessa, toiminta-alueella on savua, kemikaaleja, ryhmän toimintakyky ja turvallisuus on uhattuna jostain muusta syystä (-> vaaditaan taktinen ensihoitoryhmä)...

Ja pliis, tämä vuodatus ei saa estää muita kertomasta kokemuksia, varusteita, lääkelistoja, hälytyssysteemejä jne! MVT:n kaltaiset tekstit lienevät sitä mitä kysyjä oikeasti kaipaa...  :o

Edit: lähinnä lisäyksiä tuohon viimeiseen kappaleeseen ja tuohon Terveysporttiin viittaavaan tekstiin.

Jaa tämä kirjoitus


Suora linkki
Jaa toisille sivustoille
Iipi

Puolustusvoimilla on vaikka mitä.

Nuo NBC hys hys hommat on täysin puolustusvoimien alaa.

Viime vuosina kehittynyt huimasti tuo suojeluala, ilmeisesti maailman luomasta paineestakin johtuen. Ja viime vuosina on alennettu kynnystä ja nopeutettu puolustusvoimien virka-apupyyntöön vastaamista. Tarkoitus olisikin tulevaisuudessa yhä helpommin ja nopeammin saada puolustusvoimien henkilöstä ja kalustoa liikkeelle. Nykyään helpoiten tuo on käynyt, että pelastustoimen johtajan pyynnöstä on hätäkeskus faksannut virka-apupyynnön alueen esikuntaan. Eräässä maastopalossa meni jotain viisi tuntia pyynnöstä joukkojen saapumiseen.

Ja mitä se saatavissa oleva henkilöstö on, niin vaativampiin tehtäviin vakihenkilöstöä ja sitten vain lihasvoimaa tarvittaessa varusmiehiä. Harvasen mies on intissä ollessaan päivystellyt tälläisessä osastossa.

http://www.mil.fi/maavoimat/aselajit/pioneeri.dsp

Jaa tämä kirjoitus


Suora linkki
Jaa toisille sivustoille
bifaasinen

Puolustusvoimilla on vaikka mitä.

Nuo NBC hys hys hommat on täysin puolustusvoimien alaa.

Täälä on pelastuslaitokset panostanut aika paljon viimeaikoina ko toimintaan.. Pv:n  kanssa yht. työtä tehden suunnitellut ja rakentanut mm. dekontaminaatio linjastot ym pesujutut..

Jaa tämä kirjoitus


Suora linkki
Jaa toisille sivustoille
Iipi

Juu, jos kyse on pääkaupungista, niin siellä on kyllä panostettu.

Ilmeisesti pakkokin ollut.

Ne on ne teltat ja linjat aika samaa tavaraa kuin puolustusvoimilla.

Nythän myös pelastusopistolla koulutetaan ja kehitetään noita hommia suurella innolla.

Jaa tämä kirjoitus


Suora linkki
Jaa toisille sivustoille
bifaasinen

täältä on pääkaupunkiseudulle n 280 km..

Jaa tämä kirjoitus


Suora linkki
Jaa toisille sivustoille
Pöllö

Puolustusvoimilla on vaikka mitä.

Nuo NBC hys hys hommat on täysin puolustusvoimien alaa.

Eiköhän tänä karuna aikana ennakointiin, valvontaan ja varautumiseen häiriintyneiden persoonien tai kansainvälisempien toimijoiden vuoksi ala varustautua monet muutkin toimijat kuin Puolustusvoimat. Ympäripyöreästi - Euroopassa ja Pohjoismaissa on erilaisten toimijoiden syytä hieman miettiä uhkakuvia, jos vääränlainen pilapiirros julkaistaan, jossain rauhanturvaoperaatiossa homma menee pieleen, jokin ylikansallinen yhtiö astuu pahasti jossain jonkun varpaille - tai jokin maailman mediaa koskettava tapahtuma sattuu tapahtumaan Suomessa valtiovierailuista urheilu- tms. tapahtumiin.

Onhan sitä osattu Suomessakin, vesijohtojärjestelmiin on kaadettu elohopeaa, pommi on räjäytetty kauppakeskuksessa, raiteilta löytyy ihan mitä tahansa, netistä haetaan mitä näppärämpiä pommi- ja myrkkyohjeita... Tilastollisesti harvinaisia sinänsä sairaaloiden valmiusryhmien siirtymiset kentälle toimimaan, mutta kun kristallipallo ei suoraan kerro, millä tavalla, koska ja missä seuraava haastava tilanne muodostuu, ja mitä pitää potilaiden välittömän lääkinnällisen hoidon lisäksi huomioida: tuhansia hauleja potilaissa, toimimista rajun pakkasen tai kuumuuden haurastuttaman kiskon aiheuttamassa junaturmassa, vai keksiikö sittenkin joku valmistaa kotikutoisesti sariinia.

Oma ajatusmallini lähtee siitä, että kukin keskittyy alueelle, jonka hallitsee parhaiten, eli poliisi suojaa, pelastustoimi kykenee toimimaan kontaminoituneella alueella ja puhdistamaan (puolustusvoimat suurella kapasiteetilla, mutta varsin hitaasti) - mutta kenttäkelpoisuutta toimijoilta odotetaan, kykyä niveltyä muiden toimintaan, ja kykyä toimia tilanteissa, joissa sen jonkin-toisen-toimijan erityisosaamista tarvitaan. Vaikka sitten lääkitään tilanteessa, jossa pelastustoimi toimittaa miten kuten puhdistettuja potilaita. Kuitenkin valmiusryhmä on hyvin rajallinen henkilöstöltään ja mukana kulkevilta välineiltään, eikä sen pidä ottaa enempää rensseleitä kuin se oikeasti pystyy käsillään raahaamaan ja oikeasti osaa käyttää. Mutta sitten jostain olisi kiva löytyä ne muut tukitarpeet, joita voidaan tarvita, ja jotka eivät kuulu noihin Terveysportin ja MVT:n luetteloimiin kamoihin.

Yksi lähestymistapa lääkärijohtoisen valmiusryhmän toimintaan on muuten ihan päivittäinen kopteri- ja ambulanssilääkäritoiminta. Jos sitten näistä on isompiin onnettomuuksiin tainnut osallistua lähinnä MH01:n lääkäri (Myyrmanni, Jokelan ampumistapaus, pk-seudun sisääntuloväylien liikenneonnettomuudet)? Helsinki 190 oli kyllä myös Myyrmannissa...

Ja olipas taas kommentti, joka on kaukana alkuperäiseen kysymykseen vastaamisesta.

Jaa tämä kirjoitus


Suora linkki
Jaa toisille sivustoille
pekka

Keski-Suomen shp:ssä lääkintäryhmään kuuluu 1 anestesialääkäri (ensihoitolääkäri), 1 traumakirurgi, 1 sairaanhoitaja päivystyspoliklinikalta, 1 lääkintävahtimestari tai sairaanhoitaja päivystyspoliklinikalta.  Ryhmää voidaan täydentää esimerkiksi anestesiahoitajalla.

Hälytyskynnys on viisi potilasta tai enemmän ja/tai jos onnettomuuspaikalla ei ole riittävästi tarjolla ensihoitohekilöstöä. Myös toimintaa johtavat viranomaiset voivat pyytää ryhmän paikalle.

Ryhmällä on varusteet päivystyksessä (mm. Virve-puhelin).  Puhelin on käytössä päivittäin ja näin ollen sen käyttö on henkilöstölle tuttua.  Ryhmän kuljetukseen käytetään hätäkeskuksen lähettämää ajoneuvoa tai talon omaa ambulanssia.

Käsittääkseni kunnallisia terveyskeskusten valmiusryhmiä on ajettu alas, tk-yöpäivystyksen siirryttyä Jyväskylään.  Osista Keski-Suomen terveyskeskuksista ryhmät vielä löytyvät.

Jostakin artikkelista muistelen lukeeeni, että valmiusryhmien käyttökynnystä tulisi madaltaa jotta ryhmät saisivat kokemusta toimimisesta sairaalan ulkopuolella.  On eri asia toimia esimerkiksi teho-osastolla kuin tien penkassa.

TYKS:ssä ja TAYS:ssä ryhmät lähtevät teho-osastolta. Mielenkiintoinen ratkaisu. Teho-osastothan eivät tee niin tiivistä yhteistyötä ensihoidon kanssa kuin taas päivystyspoliklinikat. Toisaalta tehoilla on tietotaito kriittisesti sairaiden hoitamisesta, joita varten ryhmiä sairaalan ulkopuolella juuri käytetään.

Tuossa TYKS:n ohjeessssa kiinnitin huomiota siihen, että siellä ryhmään voi kuulua myös psykiatri. Keski-Suomessa on omat henkisen tuen ryhmänsä, jotka tarvittaessa lähtevät sairaalan ulkopuolelle ja ne keskittyvät vain henkiseen tukeen ja huolenpitoon.

Olisi hyvä kuulla kokemuksia jostakin terveyskeskuksesta valmiuryhmien toiminnasta ja toki kokemuksista yhteistoiminnasta ryhmien kanssa.

Jaa tämä kirjoitus


Suora linkki
Jaa toisille sivustoille
Telaketju

kukas olikaan P-190 ,sillon shooting clubin ammuskelussa.oisko ollu itte Teuvo?no joka tapauksessa on jäänyt mieleen kunka sillon P-190 peruutti keikalle hälytetyn MH 0-1 tai V390,kun oli maayksiköllä vapaana M-2.ja peruutus tapahtui ennekun 190 oli kohteessa.periaatteessa kohteessa ois voinu odottaa 4 anestesiaintubaatiota.asian viereen meni taas...

Jaa tämä kirjoitus


Suora linkki
Jaa toisille sivustoille
Lääkärihoitaja

Hälytyskynnys on mielenkiintoinen tämän valmiusryhmän, mutta myös näiden erilaisten hälytysten kohdalla (meillä oper, sisus ja kersat) ja silloin potilaita yli 40 tai yli 10 vakavasti loukkaantunutta. Pekka puhui viidestä (kriit?) potilaasta taas.

Mun mielestä tyksin ohjeet on tosi seikkaperäiset, esim. mitä tekee pikku lääkintävaksi, os. sihteeri, laitoshuoltaja sana tarkasti.

Jaa tämä kirjoitus


Suora linkki
Jaa toisille sivustoille
Teemu

Hälytyskynnys on viisi potilasta tai enemmän ja/tai jos onnettomuuspaikalla ei ole riittävästi tarjolla ensihoitohekilöstöä. Myös toimintaa johtavat viranomaiset voivat pyytää ryhmän paikalle.

Itse olin juuri aiheesta vastaavaan sairaanhoitajaan yhteydessä ja hän juuri tätä asiaa painotti, myös pyyntöä tullut niiltä valmiusryhmiltä.

Tämä siis koskisi KSKS ryhmää ja paria TK:ta, siis täältä pohjoisesta.

Itse pyysin oman TK:n hoitajia katsomaan välineet juuri keväällä kuntoon, jos vaikka niitä joku päivä tarvittaisiin.

Itse asiassa tänään oli jo lähellä, metri lähemmäksi ja meillä olisi ollut 4-6 vaikeasti loukkaantunut kohteessa.

Jaa tämä kirjoitus


Suora linkki
Jaa toisille sivustoille
Pöllö

Mun mielestä tyksin ohjeet on tosi seikkaperäiset, esim. mitä tekee pikku lääkintävaksi, os. sihteeri, laitoshuoltaja sana tarkasti.

Tehtävänjaon tuleekin olla tarkka, jotta jokainen tietää omat ja muiden roolit. Samoin mm. hälytysviesteissä on hyvä olla tarkka sanamuoto, jota käytetään, jotta toisessa päässä ei jää epävarmuutta, oliko nyt kyseessä ihan vaan ilmoitus, oikeasti hälytys, ja minkä tasoinen hälytys. Ihminen erittäin yllättävässä tilanteessa voi myös unohtaa kerta kaikkiaan sen viestin, mikä piti toimittaa eteenpäin, tai sanoa ihan jotain täysin muuta. Nimimerkillä: joskus ihan itse kokeillut...

Valmiusryhmien keskeisiä ongelmana on tainnut olla, että pääsevät kohteeseen varsin hitaasti. Tämähän johtuu hälytysviiveestä, sisäisestä viiveestä, lähtöviiveestä ja matkaviiveestä. Jos valmiusryhmä hälytetään vasta, kun kohteessa on niin suuri pelastusviranomainen, että pokka riittää komentaa valmiusryhmä liikenteeseen, siinä palaa aikaa. Jos lähtöön kuluu 20 - 30 minuuttia, menee taas paljon aikaa. Ja sitten vielä matka, joka kasvaa valmiusryhmien keskittyessä keskus- ja yliopistosairaaloihin. Jos kuljetuskaluston saamisessa sattuu olemaan ongelmia (tehtävään varattu kalusto/henkilö muulla tehtävällä), niin valmiusryhmän lähtöhän saattaa estyä hyvinkin pahoin... Oliko Jyväskylässä, jossa oli jopa suunniteltu sinisen vilkun lisäämistä valmiusryhmän varusteisiin, jolloin hätätilanteessa vaikka taksi voidaan muuttaa "hälytysajoneuvoksi"...?

Aiemmin mainituista raporteista voi lueskella joitain aikoja, jolloin esim. sairaalat ovat siirtyneet suuronnettomuustilaan ja lääkäri/valmiusyksiköt ovat saaneet hälytyksen. Esim. Myyrmannissa:

19.36.57 ensimmäinen järkevä hätäpuhelu

19:38:07 ensimmäiset yksiköt saivat hälytyksen

19:39:11 MH01 saa hälytyksen (n. 2 minuuttia hätäilmoituksesta)

19:40 ensimmäinen yksikkö kohteessa (mukana L4)

19:41:43 Ensimmäinen vantaalainen lisäambulanssi hälytetään

19:42 K-U pelan ensimmäinen lisäambulanssi hälytetään

19:44 Helsinki 190 saa hälytyksen MH01:n pyynnöstä (n. 7 minuuttia hätäilmoituksesta), toimet Helsingin valmiuden ylläpitämiseksi aloitetaan

19:45 MH01 kohteessa (n. 9 minuuttia hätäilmoituksesta)

19:46 Töölön sairaala ilmoittaa saaneensa hälytyksen (n. 9 minuuttia hätäilmoituksesta)

19:46:32 Ensimmäinen helsinkiläinen lisäambulanssi hälytetään

19:48 Peijas saa tiedon hätäkeskuksesta (n. 11 minuuttia hätäilmoituksesta)

19:53 Ensimmäisen vaikeasti vammautuneen kuljetus alkaa (n. 16 minuuttia hätäilmoituksesta)

19:54 Päivystävä palomestari kohteessa

19:55 Töölön ortopeditakapäivystäjä saa tiedon ja suuronnettomuushälytys annetaan muihin sairaaloihin

20:00 noin, H190 kohteessa (n. 24 minuuttia hätäilmoituksesta)

20:05 Lasten ja nuorten sairaalan ensimmäinen potilas saapuu

20:10 Jorvin ensimmäinen potilas saapuu

20:10 Peijas saa hälytyksen Töölön sairaalasta (n. 33 minuuttia hätäilmoituksesta)

20:35 Viimeisen kriittisesti vammautuneen kuljetus alkaa (n. 58 minuuttia hätäilmoituksesta

20:39 Meilahden ensimmäinen potilas saapuu

20:55 Peijaksen valmiusyksikkö V690 lähtee paikalle takapäivystäjän saavuttua (n. 1 h 18 min hätäilmoituksesta)

20:55 Meilahden viimeinen potilas saapuu

21:05 Lasten ja nuorten sairaalan viimeinen potilas saapuu

22:45 Töölön viimeinen potilas saapuu

23:15 Jorvin viimeinen potilas saapuu

Lisäksi mm. Hyvinkään sairaalaan tuotiin potilaita, joista kahdella hengenvaaralliset vammat.

Jos matkaa tapahtumapaikalle on lähimmällä yksiköllä enemmän ja päällystöllä (kotivara) vielä enemmän, voi alkaa laskemaan, millä viiveellä valmiusryhmä todellisuudessa pääsee paikalle, ja onko sillä vielä tehtävää. Myyrmannissa Peijaksen sairaalan valmiusryhmän lähtö viivästyi osaltaan siksi, ettei hälytysjärjestelmä toiminut ohjeen mukaisesti. Konginkankaalla:

02.08.46 Ensimmäinen hätäpuhelu

02.10.50 Hälytysilmoitus

02.15.35 Hälytys Ilmarille (ei käytettävissä, n. 5 minuuttia hätäilmoituksesta)

02.21.40 Ä193 ottaa L4:n tehtävät (ei tiedä Jyväskylän valmiusryhmän olemassaolosta)

02.21.45 Ä31 ja palomestari kohteessa (n. 13 minuuttia hätäilmoituksesta)

02.22.04 Ilmoitus onnettomuudesta K-S keskussairaalalle (noin 13 minuuttia hätäilmoituksesta)

02.24.57 Ilmoitus varmistetaan hätäkeskuksesta

02.25.46 Ilmoitus hätäkeskukseen, että Äänekosken tk:lle on matkalla potilaita autolla

02.29.07 Ensimmäinen sairaankuljetusyksikkö kohteessa (n. 20 minuuttia hätilmoituksesta)

02.30.41 KSKS kysyy lisätietoja häkestä

02.31.55 Häke ilmoitta Äänekosken tk:lle

02.34.06 KSKS kysyy lisätietoja häkestä

02.38 noin, Äänekosken tk:n valmiusryhmä lähtee matkalle (n. 30 minuuttia hätäilmoituksesta)

02.46.19 Äänekosken tk ilmoittaa lääkärin matkalla olosta häkelle

02.46.35 L4 pyytää häkeä lähettämään paikalle lääkärin

02.48.24 KSKS kysyy yhteystietoja pelastustoimen johtajalle

02.50.27 Häke kysyy mahdollisuutta Äänekosken tk:lta saada lääkäriä

02.52.13 Häke kysyy KSKS:n aloitteesta P3:lta (palomestari) mahdollisuutta saada yksikkö valmiusryhmän käyttöön

03.01.51 Jyväskylän tk soittaa häkelle valmiusryhmän tarpeesta saatuaan tiedon onnettomuudesta KSKS:ltä

03.04 KSKS:n valmiusryhmä lähtee ilman virallista pyyntöä liikkeelle (n. 55 minuuttia hätäilmoituksesta)

03.08 noin, Äänekosken tk:n valmiusryhmä paikalla paloautolla (n. tunti hätäilmoituksesta)

03.12.42 Häke kysyy KSKS:n valmiusryhmän lääkäriltä, hälytetäänkö Jyväskylän tk:n valmiusryhmä

03.13.44 Jyväskylän tk:n valmiusryhmä hälytetään (ei lähtenyt; n. 1 h 5 min hätäilmoituksesta)

03.17 Ensimmäinen potilas kuljetukseen (n. 1 h 8 min hätäilmoituksesta)

04.07 ensimmäiset potilaat sairaalassa

04.08 noin, KSKS:n valmiusryhmä paikalla, paikalla ei potilaita (n. 2 tuntia hätäilmoituksesta)

04.27 noin, viimeiset potilaat sairaalassa

Jyväskylän junaturma:

13.49.16 Ensimmäinen hätäilmoitus

13.50.28 Hälytysilmoitus pelastuslaitokselle (osalähtö)

13.50.31 Poliisipartion ilmoituksen pohjalta poliisi aloittaa erityistilannetoimenpiteet

13.54.32 Ensimmäiset pelastusyksiköt kohteessa

13.58.39 Palomestari tilannearvion pohjalta käskyttää lisähälytyksiä

14.00.53 KSKS saa tiedon onnettomuudesta hätäkeskukselta (n. 10 minuuttia hätäilmoituksesta)

14.05 KSKS saa tiedon valmiusryhmän tarpeesta (n. 15 minuuttia hätäilmoituksesta)

14.10 Palokan tk:n valmiusryhmä saa tiedon onnettomuudesta sairaankuljetusyksiköltään (n. 20 minuuttia hätäilmoituksesta)

14.15 Kyllön tk saa epävirallisen tiedon onnettomuudesta (n. 25 minuuttia hätäilmoituksesta)

14.18 KSKS:n valmiusryhmä saapuu kohteeseen (n. 28 minuuttia hätäilmoituksesta)

14.25 Kyllön tk saa hätäkeskuksesta kyselyn henkilökunnasta (n. 35 minuuttia hätäilmoituksesta)

14.35 Kyllön tk:n valmiusryhmä lähtee "omatoimisesti" kohteeseen (n. 45 minuuttia hätäilmoituksesta)

14.29 noin, viimeisiä vammautuneita lähdetään kuljettamaan (n. 49 minuuttia hätäilmoituksesta)

14.45 Kyllön tk:n valmiusryhmä saapuu kohteeseen. (n. 55 minuuttia hätäilmoituksesta)

Palokan tk:n valmiusryhmä lähti taksilla kohteeseen, ajankohtaa ei tiedossa.

Nämä raporteista kootut kellonajat ovat mielenkiintoisia, kun mietitään tilanteita, joissa valmiusryhmästä on hyötyä paikalla - ja keinoja, joilla se saadaan paikalle niin nopeasti, että se aktiivisesti ehtii osallistumaan potilaiden hoitoon. Konginkangas oli kaukana (lisähaaste valmiusryhmän lähdölle ja liikkumiselle!), mutta osa potilasta vaati irroitusta. Myyrmannissa etäisyydet lyhyempiä, kaksi lääkäriä 24/7 tarjolla valmiiksi olemassa olevilla hälytysajoneuvoilla 1 minuutin valmiudessa, ja toinen lääkäriyksiköistä sai hälytyksen jo ennen ensimmäisen yksikön saapumista paikalle. Jyväskylästä ja Konginkankaasta on hyvin raporteissa kellonaikoja. Vertailu 24/7 ambulanssilääkäreihin ei ehkä kestä, kun lääkäriyksikössä ("pienoisvalmiusryhmä") on 24/7 vahvuus vain esim. 1+0+1 tai 1+0+2, ja kohteessa tehtävät voivat vaihdella (Myyrmannissa MH01 oli lääkintäjohtaja ja P190 hoitojohtaja). Toisaalla yksiköt ovat tottuneet toimintaan sairaalan ulkopuolella, ja esim. Helsingissä nämä yksiköt saavat hälytyksen suuronnettomuustilanteissa (ja muistaakseni suuronnettomuuden vaaratilanteissa/mopo-tilanteissa), vaikka olisivat jo toisella tehtävällä.

Osassa alueitahan jo hätäilmoituksen perusteella voidaan tehdä vaste suuronnettomuuden vaaratilanteen/monipotilastilanteen mukaisesti. Suuronnettomuuden varmistuttua vastetta nostetaan edelleen. Jos valmiusryhmä aiotaan saada ajoissa paikalle, pitänee miettiä tiedon liikkumista valmiusryhmälle vaikkapa näissä vaiheissa? Tai sitten valmiusryhmä varataan vain tilanteisiin, joissa kriittisesti loukkaantuneita potilaita on kohteessa vielä 1 - 2 tuntia onnettomuuden jälkeen... Raporteista voi lukea myös, miten tähänastisten suuronnettomuuksien keskeinen lääkinnällinen pelastustoiminta kentällä on pohjautunut pitkälti ns. päivittäisen valmiuden hyödyntämiseen. Tsunamin vastaanotto-operaatio Helsinki-Vantaalla oli taas operaatio, jossa koneen noustessa Thaimaasta alettiin saamaan tietoa, mitä sen kyydissä oli.

Johtopäätökset, jos valmiusryhmälle aiotaan saada tekemistä kohteessa:

- valmiusryhmän saatava tieto heti hätäkeskuksesta

- valmiusryhmän päästävä liikkeelle hyvin nopeasti

- valmiusryhmän liikkeellelähdön tulee tapahtua etupainotteisesti ja jopa rajallisen tiedon varassa

...valmiusryhmän lähteminen etupainotteisesti ei saa johtaa potilasturvallisuuden vaarantumiseen sen päivittäisellä tehtäväalueella

... mahdolliset alueelliset (kopteri)lääkäriyksiköt saattavat olla nopeita liikkeellelähtijöitä

...ainakin aiempia suuremmissa tilanteissa ja poikkeusoloissa tarvitaan lisäksi valmiusryhmiä

Edit: Jyväskylän junaturma & johtopäätöksiä lisätty.

Editeditedit: typotypotypotypolihavointilihavointilihavointilihavointi...  :)

Jaa tämä kirjoitus


Suora linkki
Jaa toisille sivustoille
Iipi

Onpas Pöllöllä aika tyhjentävää ja opettavaa juttua..

Noi kaikki hommat on nyt hyvinkin ajankohtaisia ja polttavia aiheita.

Tässä aika näyttää, mikä on seuraava suuri onnettomuus tai rikos.

Yhteistyö on päivän sana viranomaisten kesken.

Oudolta tuntui tämä Jokelan koulun ampumiset.

Poliisille se oli rikos, mutta pelastustoimi ajatteli sitä suuronnettomuutena.

Mutta mitäs muita systeemejä siihen olisi soveltanut.

Ei vielä pelastustoimessa oikeen ole käsitettä rikos.

Ja ihan täällä ruohonjuuritason työmiestenkin kesken on viime aikoina laajentunut kummasti alueet, joille hälytyksiä tulee. Naapurikuntiin mennään palokuntien ja sairaankuljetusten keikoissa taas kiihtyvällä tahdilla. Naapuriyhteistyö saattoi hetkeksi vähentyä pelastuslaitosten myllerryksessä alueellisia laitoksia perustaessa. Samoin hätäkeskusuudistus aiheutti ongelmia. Nyt voi ilolla todeta, että hommat on ruvennut pelaamaan paremmin. Välillä lähimmän yksikön periaate toimii oikeasti. Kokemusta noista, koska nurkalla on maakunnan ja hätäkeskuksen raja.

Jaa tämä kirjoitus


Suora linkki
Jaa toisille sivustoille
Pöllö

Joo kun aletaan kyselemään varusteista ja toiminnasta, niin piti vähän hämmentää. Kun noita rapoja on lukenut, niin tietyt ongelmakohdat ovat vähän kertautuneet. Jos nyt nousisi vähän analysoidummin tämä todellisen toimintavalmiusajan ongelma esille. Onhan sitä raporteissa puitu, mutta provosoinpas pikkaisen nostamalla useamman raportin rinnakkain esille.

Silleen kivasti nuo tapaukset, että Jyväskylän junaturmassa kuvio menee esimerkillisen ripeästi (vieläkin tarve kiristää 10 - 20 minuuttia, että päästään nopeasti toiminnan keskelle...?), Konginkankaalla ei. Myyrmanni taas perustuu 24/7 -lääkäriyksiköiden toimintaan, ja siinäkin valmiusryhmä seikkailee jossain vaiheessa. Ja pintaraapaisuahan nuo mun jutut vielä ovat todelliseen ongelmatiikkaan ja toimintaan.

Silleen hupaisaa pohdiskella, kun oikeesti omat hommat ei ole tuonne päinkään.  :P

Edit: Kiitos kiitoksista, mutta oikeasti olen kyllä ihan vielä amatööri...

Jaa tämä kirjoitus


Suora linkki
Jaa toisille sivustoille
hiski

Silleen kivasti nuo tapaukset, että Jyväskylän junaturmassa kuvio menee esimerkillisen ripeästi (vieläkin tarve kiristää 10 - 20 minuuttia, että päästään nopeasti toiminnan keskelle...?), Konginkankaalla ei. Myyrmanni taas perustuu 24/7 -lääkäriyksiköiden toimintaan, ja siinäkin valmiusryhmä seikkailee jossain vaiheessa. Ja pintaraapaisuahan nuo mun jutut vielä ovat todelliseen ongelmatiikkaan ja toimintaan.

Omalla tontilla tehtiin periaatepäätös vuosi sitten, että tk:t lopettavat nämä valmiusryhmänsä ja suuronnettomuussuunnitelmassa sellaisten terveysasemien, joiden yhteydessä on vuodeosasto (=24h jotain hoitohenkilöstöä paikalla), roolina on avata ovet vihreiden säilömiseen kun kongi kumahtaa.

Pöllön tarinoinnille ja pohdinnalle syvä kumarrus ja kiitokset. Lääkintäryhmien käyttö on tosiaan nykypäivänä aika toisenlaista kuin 70-luvulla jolloin systeemejä on luotu. Tuolloin sitä kentälle lähetettävää henkilöstöä oli ihan toisella tavalla, esim. tk-päivystys oli 24h hyvinkin pienissä terkkareissa. Toisaalta ensihoito on muuttunut radikaalisti noista ajoista. Periaatteessa sillä lääkintäryhmällä ei ole tarjota muuta kuin lisäkäsiä, jos ensihoitojärjestelmä toimii hyvin.

Nykyisillä lähtöviiveillä - etenkin kun valtaosa lääkintäryhmistä on kuljetuksen suhteen ulkopuolisen avun varassa - ryhmät ehtivät paikalle 30-60 min. ensimmäisten ensihoidon yksiköiden jälkeen. Suomessa todennäköisissä onnettomuuksissa tässä vaiheessa pitää olla jo triage tehtynä, kipeimmät jo hyvää vauhtia menossa sairaalaan ja keltaistenkin osalta rahtijärjestys suunniteltuna. Lääkintäryhmä pystyy tässä vaiheessa vaikuttamaan yksittäisten potilaiden hoitoratkaisuihin ja tekemään joitain toimenpiteitä - arvokas asia sinänsä, mutta ei kokonaisuuden kannalta yleensä ehdottoman tärkeä.

Merkitys on suurempi, jos potilasmäärä on kerta kaikkiaan niin iso että kuljetuskapasiteetti riitä ja potilaita pitää oikeasti hoitaa tapahtumapaikalla. Silloinkin pitäisi olla fasiliteetit hoitamista varten.

Joissain ohjeissa vilisee edelleen idea siitä, että lääkintäryhmän lääkäri tulee johtamaan tilannetta. Todellisuudessa kannalta kaikki merkittävät taktiset ratkaisut tehdään ensimmäisen vartin sisällä, joten ollaan auttamatta myöhässä. Eikä se lääkärinkoulutus todellakaan takaa johtamisosaamista.

Minusta olisi järkevää, että esim. suuronnettomuuksiin varatun lääkintäkaluston hankkimisesta vastaisi terveystoimi eikä pelastuslaitokset. Terveystoimi on suhtautunut  varautumiseen aika laiskasti osittain siksi, että aina Joku Muu on tehnyt asian terveydenhuollon puolesta. Esim. Kanadassa on eräissä provinsseissa lainsäädännöllä vastuutettu suuronnettomuustilanteiden lääkintä ensihoitojärjestelmälle ensimmäisen 12 tunnin ajan. Sairaaloilla on periaatteessa velvoite lähettää apua kentälle vasta tämän jälkeen.

En sano että Suomessakin pitäisi apinoida koko järjestelmää, mutta ainakin sairaalan ulkopuolisen puuhastelun vastuuttaminen selvästi ensihoitopalvelun osaksi selkiyttäisi merkittävästi vastuita isommissa hässäköissä.

Jaa tämä kirjoitus


Suora linkki
Jaa toisille sivustoille
OldOne
19:48 Peijas saa tiedon hätäkeskuksesta (n. 11 minuuttia hätäilmoituksesta)
Joka oli epävirallinen tieto ja tiedot tapahtuneesta olivat varsin epämääräiset. Muistaakseni siinä vaiheessa ahk:sta sanottiin että "Myyrmannissa on tippunut katto" tjsp. Sain tuon "tiedon" sattumalta kun soitin potilaalle siirtokuljetusta hoivakotiin. Se pappa joutui vähän odottelemaan kyytiään :)

Virallinen ilmoitushan tuli sitten Töölöstä paljon myöhemmin. Onneksi polin tallissa oli silloin V690 mistä pystyi kuuntelemaan radioita niin saatiin edes vähän tietoa mihin valmistautua. Silloin ei Virveleitä vielä ollut. Ja tosiaan sitten kun valmiusryhmä saatiin liikkeelle ja joku ilmoitti asiasta lääkintäjohdolle radiolla, vastaus oli että ei kannata enää tulla kun ei täällä o potilaitakaan enää ;)

Jaa tämä kirjoitus


Suora linkki
Jaa toisille sivustoille
pekka

Onko kenelläkään sairaankuljetuksessa työskentelevällä (ensihoitaja,  lvsk, lähihoitaja, sairaanhoitaja tai vast.) omakohtaista kokemusta toimimisesta tk:n /sairaalan valmiusryhmän kanssa (harjoituksissa tai ns. tositilanteissa)? Miten toiminta on sujunut? Onko yhteistoiminta ollut selvää ja toimintatavat olleet tuttuja? Millaisissa käytännön tilanteissa olette ryhmäläisiltä saaneet apua? Oletteko hyötyneet saamasanne avusta? Onko kehittämistarpeita noussut esiiin? Tähän toivon vastausta ns. yleisellä tasolla yksityiskohtiin sen enenmpää menemättä (=vaitiolovelvollisuutta rikkomatta).

Vaikuttaa siltä, että terveyskeskusten valmiusryhmät on kuopattu ja haudattu? Olenko ymmärtänyt oikein?  Vai onko ryhmien "kuoppaaminen" ollut vain ns. kovien tehtävien puuttumisesta johtuvaa toiminnan näivettymistä?

Jaa tämä kirjoitus


Suora linkki
Jaa toisille sivustoille
Teemu

Vaikuttaa siltä, että terveyskeskusten valmiusryhmät on kuopattu ja haudattu? Olenko ymmärtänyt oikein? Vai onko ryhmien "kuoppaaminen" ollut vain ns. kovien tehtävien puuttumisesta johtuvaa toiminnan näivettymistä?

Omallani alueella toimintaa heidän kanssaan tullaan tiivistämään, kutsuin polin hoitajat meidän EVY-harjoituksiin, käytiin heidän varusteita läpi jne jne.

K-S shp "ensihoidosta vastaavan sairaanhoitajan" mielestä tulisi enemmän käyttää TK.n valmius ryhmiä, jotta hekin saisivat harjoitusta sairaalan/TK:n ulkopuoliseen hoitoon.

Muoks: Olenkohan jo kerran tämän tänne kirjaillut?

Jaa tämä kirjoitus


Suora linkki
Jaa toisille sivustoille
bifaasinen

Täälä on ainakin käyttö ja harjoitukset olleet niin vähäisiä, että kutsunimenä se "katastrofi ryhmä" on hyvinkin osuva...  :)

Jaa tämä kirjoitus


Suora linkki
Jaa toisille sivustoille

×