Jump to content
MAINOS

Vuosiloma vapaana vai rahana?


Tuplalähis

Recommended Posts

En vielä ole saanut kiinni ammattiosastomme pääluottamusmiestä,joten kyselen teiltä josko joku osaisi teistä vastata. Onko työnantajalla oikeus yksin päättää saako vuosiloman rahana vai vapaana? Kyselen asiaa työkaverin puolesta,kun en itse osannut hälle vastata. Työkaverini on määräaikainen ja hänen työsuhteensa loppuu syksyllä.Hän oli kysynyt pomoltamme, että voisiko hän pitää viimeisen työviikon vapaana ja ottaa silloin nyt kertyneet lomapäivät pois. No pomon vastaus oli kieltävä ja hän sanoi että ne maksetaan rahassa.  >:D Työkaverini on pitänyt jo ansaitsemansa kesäloman eli kyseessä on tulevat kesälomapäivät,jotka hän olisi halunnut perhesyistä pitää lomana.

Miten asia on? Äkkiä TESsiä selaamalla en vastausta löytänyt.

Onko muualla tällaista? Onko sillä merkitystä työskenteleekö kunnalla vai muualla?

Aion selvittää asian kunnolla,jos en saa pääluottamusmiestä kiinni otan yhteyttä liittoon.

Link to comment
Share on other sites

MAINOS

Jos ne on kuluvan lomanmääräytymiskauden kesälomapäiviä, eli käytännössä ensi kesän lomia, niin työsuhteen päättyessä ne maksetaan rahana. Tämmönen käsitys mulla, mutta en ole sitä tähän hätään mistään tarkistanut.

Link to comment
Share on other sites

Tää on kans vaan mutua, mutta tällä lomanmääräytymiskaudella kertyneet lomathan on tarkoitettu pidettäväksi ens lomakaudella eli ens vuonna. Joten voi hyvin olla että pomo on oikeassa.

"Olkaapa hetki paikallanne, kun otetaan sydänfilmiä."

"Jaa KUHANSILMIÄ?!"

Link to comment
Share on other sites

Ja onko vielä niinkin, että vajaasta lomanmääräytymiskaudesta maksetaan aina työsuhteen päättyessä rahana?

Tämäkin vaan mutua.. Ollaan me hyviä arvuuttelemaan.  >:D Eikö kellään ole mitään faktaa antaa..?

Link to comment
Share on other sites

Tämäkin mutua, mutta jostain (älkää kysykö mistä) olen lukenut, että työntekijällä olisi oikeus päättää itse, ottaako lomat rahana vai aikana työsuhteen päättyessä?

Link to comment
Share on other sites

Ja onko vielä niinkin, että vajaasta lomanmääräytymiskaudesta maksetaan aina työsuhteen päättyessä rahana?

Tämäkin vaan mutua.. Ollaan me hyviä arvuuttelemaan.  >:D Eikö kellään ole mitään faktaa antaa..?

Eikö tämä nyt oo samaa kuin alottajan kyssäri??

Vaan siis, tota "tulevat lomat vapaina"- asiaa ei laki kiellä sinällään, vaan laki sanoo miten menetellään, eli siinä ei juurikaan ole vaihtoehtoja ja sopimisia, ellei laissa erikseen mainita, että näin voidaan tehdä osapuolien niin sopiessa.

Link to comment
Share on other sites

Ja onko vielä niinkin, että vajaasta lomanmääräytymiskaudesta maksetaan aina työsuhteen päättyessä rahana?

Tämäkin vaan mutua.. Ollaan me hyviä arvuuttelemaan.  :P Eikö kellään ole mitään faktaa antaa..?

Eikö tämä nyt oo samaa kuin alottajan kyssäri??

*nauraa*

Joo, mulla on ollut joku ajatuskatkos. Ei olisi ensimmäinen kerta.

Oisinkohan miettinyt sitä, että vaikka kyseessä olisi toistaiseksi voimassa oleva sopimus ja pitkä sellainen, niin siitä huolimatta vajaat maksettaisi rahana, eli määräaikaisuus ei vaikuta tuohon asiaan.

En tiedä. Ehkä parasta mennä lataamaan aivoja sänkyyn.

Link to comment
Share on other sites

Työnantaja maksaa kertyneet lomat rahana, jolloin työntekijä voi halutessaan pitää sen loman työsuhteen päätyttyä. Näin kertoi mieheni, joka siis työnantajan edustaja... (ja voitte uskoa, että perheessämme joskus jotain vääntöä syntyy, jostain syystä...)

KVTESistä löytyy seuraava:

LUKU IV VUOSILOMA Vuosilomapalkka, lomakorvaus, lomaraha

16 § Lomakorvaus palvelussuhteen päättyessä

1 mom. Viranhaltijalla/työntekijällä on oikeus saada palvelussuhteen päättyessä

lomakorvaus pitämättömiltä 5 §:n 3 momentin mukaisilta vuosilomapäiviltä.

Lomakorvaus lasketaan jakamalla lomakorvauksen laskemisajankohdan

varsinainen kuukausipalkka luvulla 20,83 ja kertomalla

se 5 §:n 3 momentin mukaisten pitämättömien vuosilomapäivien

lukumäärällä (taulukko cool.png. Edellä tarkoitettu lomakorvaus maksetaan

myös jokaiselta pitämättä jääneeltä säästövapaapäivältä (ei sovelleta

taulukkoa cool.png.

Soveltamisohje

Ks. työaikakorvauksien vaikutuksesta lomakorvaukseen

13 § 2 momentti.

Esimerkki

Viranhaltijan/työntekijän lomaoikeus on 38 vuosilomapäivää

(5 §:n 3 mom. 1. kohta taulukko A). Palvelussuhde

päättyy 31.8. ja hän on pitänyt edellisen lomanmääräytymisvuoden

lomasta (38 vuosilomapäivää) 27 vuosilomapäivää.

Palvelussuhteen päättyessä maksetaan lomakorvaus

kaikkiaan 16 vuosilomapäivältä: edelliseltä lomanmääräytymisvuodelta

3 vuosilomapäivää (taulukko

B:n mukainen lomaoikeus 30 vuosilomapäivää vähennettynä

pidetyillä 27 vuosilomapäivällä) ja kulumassa olevalta

lomanmääräytymisvuodelta 13 vuosilomapäivää (taulukko

cool.png.

Jos hän olisi pitänyt edellisen lomanmääräytymisvuoden

lomaa esimerkiksi 32 vuosilomapäivää, lomakorvaus

maksettaisiin 13 vuosilomapäivältä. Edelliseltä lomanmääräytymisvuodelta

ei jäisi korvattavaa lomaa taulukko

B:n mukaan. Toisaalta taulukko B:n mukaisen lomaoikeuden

(30 vuosilomapäivää) ylitystä (2 vuosilomapäivää)

ei perittäisi takaisin lomakorvauksesta.

Kyllä tuo minusta näyttää siltä, ettei mitään pakkoa ole saada lomia lomapäivinä.

On ne niin erilaiset raulit, toinen on herkkä ja ujo, toinen taas suuna päänä

Link to comment
Share on other sites

Sain liitosta vastauksen eli työnantajalla ei ole pakko antaa nyt tulevan lomakauden lomia vapaana,mutta siitä voi neuvotella. Näinhän tuolla joku aiemmin vastasikin. No meillä se siis tulee olemaan rahana.  ;D

Link to comment
Share on other sites

Vuosiloman antaminen

Työnantaja määrää loman ajankohdan. Työntekijää on kuultava ennen loman määräämistä, ja vuosiloman ajankohdasta on ilmoitettava kuukautta ennen loman alkamista. Jollei tämä ole mahdollista, voidaan loman ajankohdasta ilmoittaa viimeistään kahta viikkoa ennen loman alkamista.

Vuosilomasta 24 päivää on sijoitettava lomakaudelle. Sen ylittävä osa annetaan seuraavan lomakauden alkuun mennessä. Kesäloma ja talviloma on annettava yhdenjaksoisena, jollei työn käynnissä pitämiseksi ole välttämätöntä jakaa 12 arkipäivää ylittävää osaa pidettäväksi yhdessä tai useammassa osassa. Samoin kun on kyse kausiluonteisesta työstä, kesäloma voidaan antaa lomakauden ulkopuolella saman kalenterivuoden aikana, mikäli loman antaminen lomakaudella aiheuttaisi olennaisia vaikeuksia työnantajan toiminnalle.

Vaikka lauantait ovat yleisiä vapaapäiviä, ne luetaan vuosiloman pituutta määrättäessä normaaleiksi arkipäiviksi. Itsenäisyyspäivää, joulu- ja juhannusaattoa, pääsiäislauantaita ja vapunpäivää ei kuitenkaan lueta vuosilomalain mukaan arkipäiviksi. Nämä päivät eivät siten kuluta vuosilomaa.

Vuosilomaa ei saa ilman työntekijän suostumusta määrätä äitiys- eikä isyysvapaan ajaksi. Vuosiloman voi sen sijaan antaa vanhempainvapaan aikana. Jos lomaa ei äitiys- tai isyysvapaan vuoksi voidaan antaa normaalina ajankohtana, se saadaan antaa kuuden kuukauden kuluessa vapaan päättymisestä.

Työnantaja ja työntekijä voivat sopia, että vuosilomasta 12 päivää ylittävä osa voitaisiin pitää vielä seuraavana lomakautena. Samoin voidaan sopia koko vuosiloman sijoittamisesta ajanjaksolle, joka alkaa sen kalenterivuoden alusta, jolle lomakausi sijoittuu, ja joka päättyy seuraavana vuonna ennen lomakauden alkua. Samoin voidaan sopia työsuhteen päättymiseen mennessä kertyneen vuosiloman pitämisestä työsuhteen kestäessä.

Loman säästömahdollisuuksia muutoinkin lisätään niin, että työnantaja ja työntekijä voivat sopia 18 päivää ylittävän loman osan pitämisestä myöhemmin säästövapaana. Työntekijällä on edelleen oikeus säästää 24 päivää ylittävä loman osa.

Työntekijän aloitteesta työntekijä ja työnantaja voivat sopia 24 arkipäivää ylittävän loman osan pitämisestä lyhennettynä työaikana esimerkiksi siten, että viikon kokoaikatyö tehdään kahden viikon kuluessa puolittamalla päivittäinen työaika. Tällainen sopimus on tehtävä kirjallisesti.

Mikäli työntekijä sairastuu ennen vuosilomansa alkua, on loma työntekijän pyynnöstä siirrettävä myöhempään ajankohtaan. Jos työkyvyttömyys alkaa vasta vuosiloman aikana ja jatkuu yli seitsemän päivää, siirretään seitsemän päivää ylittävä osa jos työntekijä pyytää sitä ilman aiheetonta viivytystä. Siirretty kesäloma on ensisijaisesti annettava kesälomakaudella ja talviloma ennen lomakauden alkua. Jos tämä ei ole mahdollista, annetaan kesäloma saman kalenterivuoden aikana ja talviloma seuraavan kalenterivuoden loppuun mennessä. Mikäli tämäkään ei ole mahdollista, korvataan loma rahakorvauksella.

Työnantajan on pidettävä kirjaa työntekijän vuosilomista ja säästövapaista sekä vuosilomapalkoista ja –korvauksista. Vuosilomakirjanpidosta on käytävä ilmi vuosilomien pituudet ja ajankohdat sekä palkkojen ja korvausten suuruus sekä niiden määräytymisen perusteet.

En tiedä oliko tuosta mitään apua.....

Link to comment
Share on other sites

MAINOS

Archived

This topic is now archived and is closed to further replies.

×
×
  • Create New...