Jump to content
MAINOS

Ruotsalaisselvitys: Suomen terveydenhuolto länsimaiden tehokkain


Reportteri

Recommended Posts

Suomen terveydenhuolto on länsimaiden tehokkainta, toteaa tuore ruotsalaistutkimus. Se sijoittaa Ruotsin kolmanneksi parhaaksi 16 maan vertailussa. Kakkoseksi sijoittuu Espanja. Tehottomimpia ovat Tanska ja Itävalta sekä Yhdysvallat, joka oli useammankin vertailun hännänhuippu. Se käyttää eniten resursseja, mutta saa niillä huonoja tuloksia.

Suomen resurssit ovat vertailumaiden vähäisimmät. Sillä tarkoitetaan sekä terveydenhuoltoon käytettyä rahasummaa että lääkärien ja hoitajien määrää. Varsinkin hoitajia on Suomessa vähän.

http://www.hs.fi/kotimaa/artikkeli/Ruotsalaisselvitys+Suomen+terveydenhuolto+l%C3%A4nsimaiden+tehokkain/1135237163508

Link to comment
Share on other sites

MAINOS

Suomen resurssit ovat vertailumaiden vähäisimmät. Sillä tarkoitetaan sekä terveydenhuoltoon käytettyä rahasummaa että lääkärien ja hoitajien määrää. Varsinkin hoitajia on Suomessa vähän.

Olen vähän skeptinen tossa hoitajien statistiikassa. Ky. tutkimuksessahan laskettiin nimenomaan kuinka monta sairaanhoitajaa on maassa per. kansalainen. Jos vertailuun olisi otettu mukaan myös Suomen lähi/ph:t ja Ruotsin uskit niin luulisin että tilastot olisivat vähän erilaiset. Ja tähän vaikuttaa myös se että lainsäädännöllisesti lääkeiden jako-oikeudet ovat erit, Ruotsissa ei i.v.-lupia tunneta, se kuuluu vain ja ainostaan sh:lle, automaattisesti. Samoin on Ruotsin uskien koulutus aika huonompaa tasoa kuin Suomen lh/ph:den. Joten tästä varmaan johtuu että sh:ta tarvitaan Ruotsissa enemmän. Uskikoulutus on romuttunut ihan täysin, parannuksia on kuulemma luvassa... 

Ja tietenkin pitäisi ottaa huomioon ne hoitajien työskentelyolosuhteet. Suomeen verrattuna Ruotsissa ne työskentelyolosuhteet hoitajille on suurimmassa osassa paikoista aika inhimilliset.

Samoin tutkimuksessa selviää että Ruotsissa on vähiten vuodepaikkoja per. asukas. Ruotsissa n.2,2 ja Suomessa 3. Paranevatko ruotsalaiset pt. nopeammin vai hoidetaanko heitä ehkä kotona? Ja loogista on tällöin että siihen logistiikkaan menee enemmän sh:lta ja lääkäriltä aikaa, kun pt. eivät ole sairaalassa samalla käytävällä, vaan ympäri kaupunkia siroteltuna jolloin siihen siirtymiseen pt:n luota toiseen menee enemmän aikaa.

Kaikkissa kuolleisuusmittareissa Ruotsin asemat olivat parhaimmat; alle 70v. kuolleita miehiä Ruotsissa n.3300 ja Suomessa n.5200 per. 100 000 asukasta. Aika suuri ero jos verrataan naisten alle 70v. kuolleisiin kuolintilastoihin; Ruotsissa n. 2200 ja Suomessa n.2500 per 100 000 asukasta. Miksi? Elintavat? Suomen jääräpäiden elintapoihin ei hyvä hoito pure, vai eikö siihen ole resursseja?

Kärjistetysti mutu-tuntumalla sanottuna suurin ero tässä Ruotsi vs. Suomi -skabassa on se että Ruotsissa, siitä A4:sta saadusta haavasta vaatii pt. päästä erikoislääkärin vastaanotolle. Ja tähän menee resursseja. Ihan oikeasti.

Tossa suora linkki helppolukuiseenskl:n tekemään tutkimustilastoon

Ja tossa linkki Sveriges Kommuner och Landstingetin artikkeliin

Link to comment
Share on other sites

Olen vähän skeptinen tossa hoitajien statistiikassa. Ky. tutkimuksessahan laskettiin nimenomaan kuinka monta sairaanhoitajaa on maassa per. kansalainen. Jos vertailuun olisi otettu mukaan myös Suomen lähi/ph:t ja Ruotsin uskit niin luulisin että tilastot olisivat vähän erilaiset.

Perin totta. Epävarmuutta vertailuun aiheuttaa lisäksi se, että useissa maissa on koko joukko terveydenhuollon ammattikuntia, joita ei Suomessa tunneta. Esim. respiratory therapist, emergency care practitioner tai physician assistant jne. Ei ole tietoa lasketaanko nämä hoitajakuntaan mukaan vai ei.

Lääkäreiden osalta tilastoinnin pitäis olla selvempi, mutta onkohan sittenkään?

Samoin tutkimuksessa selviää että Ruotsissa on vähiten vuodepaikkoja per. asukas. Ruotsissa n.2,2 ja Suomessa 3. Paranevatko ruotsalaiset pt. nopeammin vai hoidetaanko heitä ehkä kotona?

Tai sitten selitys löytyy taas tilastointitavasta. Ruotsissahan terveydenhuolto ja sosiaalitoimi on ihan erillään, terveydenhuolto maakäräjillä ja vanhainkotityyppiset verstaat kunnilla. On ihan loogista, että kun terveydenhuollon petipaikkoja kysytään, vanhainkotipaikat puuttuvat kokonaan. Suomessa taas tk-osasto - vanhainkoti - palvelutalo -sotku on kuntien vastuulla, ja tilastoinnissa on todennäköisemmin petipaikat paremmin mukana.

Kustannusten alhaisuutta Suomessa selittää melkoisesti terveydenhuollon palkkataso. Olis metka laskea miten paljon terveydenhuolto Suomessa maksaisi jos hoitajien ostovoima oikeasti nousisi.

Link to comment
Share on other sites

MAINOS

Archived

This topic is now archived and is closed to further replies.

×
×
  • Create New...