Hoitotieteestä

[Ensihoitaja]

Lieneekö tässä(kin) mukana tuota niin perisuomalaista auktoriteetti- ja pomovihaa.

Suomalainen rakennusmies ei ole koskaan sietänyt sitä että insinööri tulee neuvomaan miten anturalaudoitus tai väliseinäkoolaukset  tulisi tehdä.

Samalla tavalla suomalainen hoitaja ei siedä sitä että yliopiston täti jakkupuvussaan neuvoo miten käytännön hoitotyö tulee suorittaa jonkin teoreettisen mallin mukaan.

Ja ehkäpä siinä on mukana vähän sellaista porukan pettämisen fiilistäkin. Useinhan nämä hoitotieteen tutkijat  ovat entisiä hoitajia jotka ovat lopettaneet nämä "oikeat työt" ja siirtyneet tekemään tutkimustyötä.

Tässä oot kyllä oikeessa. Mutta nyt pitäisikin päästä siihen, ettei kukaan neuvo eikä ketään vaan asioista keskusteltaisiin rakentavasti ja luotaisiin yhdessä toimivia malleja käytäntöön ja etsittäisiin ne tutkimuksen kohteet käytännöstä. Meillä muuten oli vaade graduun, että aiheelle oli tilaus, turhaa tutkimusta ei saa tehdä. Tuloksen pitää hyödyntää ainakin jotain tahoa (siis muutakin kuin omaa tiedekuntaa)

[Ensihoitaja]

Ja lainaus toisesta viestiketjusta:Jos kenttätyötä oot tehnyt (tai hoitajat.nettiä lukenut), niin takuuvarmasti tiedät mikä on "kentän mielipide" hoitotieteestä. En väitä että se on oikea, mutta väitän että hyvin paljon teillä on työsarkaa ennen kuin kentän varaukseton tuki on takananne ja hoitotieteen hyöty ja tarkoitus ymmärretty. Ja jos vielä aiot profiloitua ensihoidon hoitotieteilijäksi niin alan asennemuuri on vahvempi kiinan muuria.

Olen huomannut, että jossain päin on tämä hoitotieteen ja sen tuoman tutkimuksen vastustus jopa vähäisempää ensihoidon puolella. Sairaaloissa pidetään ehkä enempi teoreetikkona kun ilmoittaa olevansa TtM, mutta lanssiin oon viimeksi töitä hakiessani työllistynyt juuri siksi, että opiskelin lisää ja kehitin ensihoitoa. Olen nyt siis aloittanut sen Kiinan muurin purkamisen. Vuosia on mennyt ja paljon olen ujuttanut tietoa kaikkeen, artikkelihini ensihoidosta, kommentointiini, opetukseeni... ei pidä vaan aina aloittaa maininnalla "Tämä on sitten sitä hoitotiedettä" Oikeesti hei, hoitotiede ei näy yksinäisenä työssä, niin kun se valitettavan usein vielä näkyy opetuksessa. Eikä käytännön hoitotiede ole kuin hoitotiedelehti. Tiedän lehden, rasittava lukea (ei ole kuviakaan :P) ja vaikea etsiä sitä oleellista. Tämän vuoksi itse pyrin kirjoittamaan tuloksia ja muutakin tärkeää ihan tällä yleiskielellä (jota muuten itsekin ymmärrän ilman toista lukukertaa, toisin kuin tieteellinen teksti) meidän alan omiin ammattilehtiin, keskustelupalstoille jne.

Tämän kommentointini hoitotieteen puolesta on tarkoituskin olla provosoivaa ja keskustelua herättävää, jotta saataisiin esiin ajatuksia aiheesta ja näin vietyä kentän mielipidettä tiedekuntiin.

[Vieras: Härveli]

Pienempää suuta? Dinon kommenttihan oli ihan asiallinen. Saahan sitä asioista eri mieltä olla.

Joo, pystytkö poistamaan lauseen siitä edellisestä tekstistäni..?  :P

Toista yötä valvoo putkeen, eikä oikein nuku välissä ja joutuu ajamaan pitkää matkaa niin ei sitä ajattele taas mitä naputtaa...

Saa asioista olla, ja pitääkin olla, eri mieltä!

Kyllä sitä tiedettä voi noin käytäntöönkin käyttää, tai siis siitä voi olla hyötyä mutta kaikesta ei aina kannata tehdä tiedettä!  :)

Joo, parempi että palaan asiaan vajaan viikon päästä kun lopetan työputken.  :D

[Vieras: hoitopoika]

Ollan sitä erimieltä tai samaa mieltä niin usein tuntuu siltä, että kun tuodaan hieno teoria joka, ehkä toimii laboratorio olissa niin käytännössä usein ( huomaa sana USEIN). tapahtuu sellinen ilmiö, että hoitaja huomaa kiipeävänsä perse edellä puuhun tieteellisen viitekehyksen ansiosta. Mutta myös sieltä uskoakseni myös löytyy joskus myös toimiva teoria( ihan totta ). Sitä paitsi annnan kaiken kunnioitukseni ja tukeni hoitotieteilijöille joilla on jalat maassa teorian ja niiden kehityksen suhteen.

[Jio]

Sitä paitsi annnan kaiken kunnioitukseni ja tukeni hoitotieteilijöille joilla on jalat maassa teorian ja niiden kehityksen suhteen.

Niin minäkin. Olen tavannut todella vähän hoitotieteilijöitä/hoitotieteestä kiinnostuneita/innostuneita joilla on ns. jalat maassa. Enempi nämä "suuret gurumme" ovat tuntuneet a) kipeiltä, realiteeteistä pudonneilta c) pilvilinnojen rakentelijoilta.

Itseasiassa olen tavannut tasan yhden ihmisen jolla on EHKÄ terve suhtautuminen kyseiseen "tieteeseen".

[Vieras: hoitopoika]

Itseasiassa olen tavannut tasan yhden ihmisen jolla on EHKÄ terve suhtautuminen kyseiseen "tieteeseen".

Painotus sanalla [glow=red,2,300]EHKÄ[/glow] Sinänsä jo lohduttavaa :)

[Ensihoitaja]

Niin minäkin. Olen tavannut todella vähän hoitotieteilijöitä/hoitotieteestä kiinnostuneita/innostuneita joilla on ns. jalat maassa. Enempi nämä "suuret gurumme" ovat tuntuneet a) kipeiltä, realiteeteistä pudonneilta c) pilvilinnojen rakentelijoilta.

Itseasiassa olen tavannut tasan yhden ihmisen jolla on EHKÄ terve suhtautuminen kyseiseen "tieteeseen".

Jaa, mielestäni minulla on jalat pirun tukevasti maassa vaikka olenkin hoitotieteilijä. Koetan suhtautua aiheeseen vain avoimesti. Kokeilkaapa miten asenne muuttuu, kun ei tarvitse pakolla lukea. Mutta, mutta minäpä en olekaan suuri guru vaan ihan pieni maan matonen, joka koettaa kehittää tieteen avulla tätä hoitotyötä ja varsinkin ensihoitotyötä. Ehkä sitten olen todella tyhmä, mutta olen antanut viisaampien kertoa, ettei ilman tieteellistä perustaa tehty työ ole niin kuin laajemmassa mittakaavassa hyödyttävää. Pitää olla tuloksia siitä miten joku toimii...

[dino]

Jaa, mielestäni minulla on jalat pirun tukevasti maassa vaikka olenkin hoitotieteilijä.

Kaksikymmentä vuotta työtä yliopiston ilmapiirissä niin saattaa muiden mielipide olla toisenlainen. Toivottavasti ei!

Ehkä sitten olen todella tyhmä, mutta olen antanut viisaampien kertoa, ettei ilman tieteellistä perustaa tehty työ ole niin kuin laajemmassa mittakaavassa hyödyttävää.

Siis perustelehan vähän! Esimerkiksi maanviljelys 100 vuotta sitten ei ollut laajemassa mittakaavassa hyödyttävää?? Uskoiskohan tuota!

[Vieras: hoitopoika]

taas iskee Gran Mail... ;)

[Ensihoitaja]

Kaksikymmentä vuotta työtä yliopiston ilmapiirissä niin saattaa muiden mielipide olla toisenlainen. Toivottavasti ei!Siis perustelehan vähän! Esimerkiksi maanviljelys 100 vuotta sitten ei ollut laajemassa mittakaavassa hyödyttävää?? Uskoiskohan tuota!

Ensiksikin en aio olla 20 v yliopistolla vaan mennä sinne kentälle missä tietoa tarvitaan, joten jalat porautuu kohta jo maan lävitse. Aloitin jo kenttäytymisen.

Sitten tuo tieteellisesti todettu juttu. Siis jos teet hienoa tutkimusta esim. sh opinnäytteenä, tieto jää pölyttymään koulun kirjastoon. Toiseksi kukaan ei ota todesta tällä tasolla tehtyä työtä (siis tarkoitan päättäjä portaassa) ja tämä on se ongelma. Jos teet tutkimusta, jolla ei ole tietellistä todistusta niin eipä heru rahaa sen tekemiseen tai sen tuloksien mukaiseen toiminnan muuttamiseen. Ei hoitotiedettä voi verrata maanviljelyyn, jossa ollaan onnistuttu yrityksen ja erehdyksen kautta. Toisaalta maanvieljelyyn on tullut tekniikkaa, joka varmasti on tullut jonkunmoisen tutkimuksen perusteella käyttöön. Onhan meille hoitotyöhönkin tulleet defibrillaattorit ja miksiköhän? Eiköhän siitä ole jonkinmoista näyttöä, että niistä on hyötyä? Ja tämä näyttö on osoitettu tieteellisesti eli tekemällä aiheesta tutkimus. Muutenhan joka sairaala itse kokeilisi ja tieto ei tulisi kaikkien hyväksi.

Tulikohan tässä sitä mitä hait. Vähän väsynyt, ajatus ei oikeen luista viikon työ+opiskeluputken jälkeen.

[Jio]

YRITIN vastata tähän Ensihoitajan kirjaukseen asiallisesti MUTTA vastaus menikin hoitotiede sucks-os:n puolelle, joten unohdan koko homman. Olen liian juntti ymmärtääkseni (tai paremminkin halutakseni ymmärtää).

Ihailtavaa kuitenkin on ihmisten usko omiin näkemyksiinsä, puolesta ja vastaan.

[Vieras: hoitopoika]

PIENI IHMINEN EI VOI OLLA HÄMMÄSTELEMÄTTÄ, AJATUSTA ,ETTÄ DEFIT OVAT TULLEET HOITOPUOLELLE HOITOTIETEEN ANSIOSTA....? Todeellakin alkaa mennä Grand Mailin puolelle ja rankasti...

[dino]

Ei hoitotiedettä voi verrata maanviljelyyn, jossa ollaan onnistuttu yrityksen ja erehdyksen kautta.

Ja hoitopuolella ja lääketieteessäkö näin ei ole tapahtunut?

Lueskeleppa sotahistoriaa ja mitä lääkäri Mengele harrasti 60 vuotta sitten. Vaikka hän käyttikin itsestään tiedemiehen titteliä niin melkoista kokeilua yritys-erehdystyylillä nuo hänen "tutkimuksensa" minun mielestä olivat.

Ja ironista kyllä moderni lääketiede ei ole milloinkaan harpannut eteenpäin näin isoa askelta kuin toisen maailmansodan aikana.

[Jio]

Japanilaisetkin taisivat testata sotavangeilla tuolloin paljonko ihmisen suonisto kestää ilmaa.

Saksalaisten testit ihmisen kylmän ja paineen (eikä minkään stressin!) siedolla olivat kyl kanssa oma lukunsa...

Tosiasia on että sota kehittää ihmiskunnan aikaansaannoksia jättiaskelin.

[Ensihoitaja]

Joo, pyritään taas siihen, että saadaan sota aikaan, että hoitotyö kehittyy. Sota kait on oma lukunsa, ei sitä voida laskea, koska silloin tehtiin kaikkea päätöntä ihmisten hengen kustannuksella. Eihän me nyt voida rupee testailemaan kaikenmoisia juttuja potilailla ihan vaan huviksemme. Pitää kait siihen olla jotain näyttöä, että hoito on oikeutettua?!?!?

Niin ja siihen, että defit olis tulleet hoitotieteen ansiosta kentälle. Tarkoitin, että jotain tutkimusta on täytynyt olla, että on todettu sähkön antamisella sydänlihakselle olevan jotain hyötyä. Tätä tutkimusta tekee AINA joku tiede, ehkei defien kohdalla vielä hoitotiede (ei tainut silloin vielä olla puhetta hoitotieteestä), mutta TIEDE kuitenkin. Muu kuin tieteen nimissä tehty tutkimus ei saa rahoitusta ja tutkimus loppuu lyhyeen ja tiedon levitys jää vähäiseksi.

[Vieras: hoitopoika]

Ehkä on kuitenkin tehtävä selväksi, että defin/sähkön hyöty sydämen käynnistymiseen on ollut lääketieteellisen tutkimuksen tulos.... Lääketiede on ollut olemassa .. n. 2500-3000 v kuntaas hoitotiede nojaa... vuosia... hieman eriasia.

[Ensihoitaja]

Ehkä on kuitenkin tehtävä selväksi, että defin/sähkön hyöty sydämen käynnistymiseen on ollut lääketieteellisen tutkimuksen tulos.... Lääketiede on ollut olemassa .. n. 2500-3000 v kuntaas hoitotiede nojaa... vuosia... hieman eriasia.

Enkös minä nyt just näin sanonu. Ettei defi nyt hoitotieteen keksintö ole, mutta TIETEEN kuitenkin. Ei mitään mutua...  Koetin tällä esimerkillä sanoa, että kaikkea on tutkittu jonkun TIETEEN alla. EI ne tyhjästä tule kentälle.

Sitäpaitsi lääketiede on ollut olemassa kauan, mutta alussa sitäkin on ihan varmasti vastustettu. Te näättä hoitotieteen nyt kovin pahasti peikkona. Sillä on toki huonot puolensa, mutta hyvänsäkin. Nyt vaan meidän itsemme pitäisi alkaa tukea hoitotieteen vahvoja puolia eikä vain mollata omaa tiedettämme. EI hoitotiede kehity meitä hyödyntäväksi, jos emme ala tehdä asian eteen jotain. Sitäpaitsi vahva tieteellinen perusta hoitamiselle voi olla jopa keino parantaa palkkoja (saamme näyttöä, että työmme on kannattavaa ja vastuullista jne)

[Jio]

Sitäpaitsi lääketiede on ollut olemassa kauan, mutta alussa sitäkin on ihan varmasti vastustettu. Te näättä hoitotieteen nyt kovin pahasti peikkona. Sillä on toki huonot puolensa, mutta hyvänsäkin. Nyt vaan meidän itsemme pitäisi alkaa tukea hoitotieteen vahvoja puolia eikä vain mollata omaa tiedettämme. EI hoitotiede kehity meitä hyödyntäväksi, jos emme ala tehdä asian eteen jotain. Sitäpaitsi vahva tieteellinen perusta hoitamiselle voi olla jopa keino parantaa palkkoja (saamme näyttöä, että työmme on kannattavaa ja vastuullista jne)

-Juuri tästä kappaleesta tulee esiin kaikki se minkä vuoksi inhoan jopa sanaa "hoitotiede".  Uhh... Pahoi flashbackei opiskeluajoilta kun TÄTI selittää luokan edessä miten meidän täytyy jotenkin koittaa ymmärtää hyväksyä kuinka hienoa ja ylevää hoitotiede on. Yleiseen palkannousuun en sillä usko olevan mitään vaikutusta, yksilölliseen (työnantajalta saatavaan) kyllä.

[dino]

Tarkoitin, että jotain tutkimusta on täytynyt olla, että on todettu sähkön antamisella sydänlihakselle olevan jotain hyötyä. Tätä tutkimusta tekee AINA joku tiede, ehkei defien kohdalla vielä hoitotiede (ei tainut silloin vielä olla puhetta hoitotieteestä), mutta TIEDE kuitenkin. Muu kuin tieteen nimissä tehty tutkimus ei saa rahoitusta ja tutkimus loppuu lyhyeen ja tiedon levitys jää vähäiseksi.

Totta on että nykypäivänä organisoitu ja kohdennettu tieteellinen tutkimus on tarpeellista ja hyödyllistä. Etenkin yritykset satsaavat suuria summia teolliseen tutkimustoimintaan. Yliopistot ovat perinteisesti tehneet enemmän yhteiskuntaa palvelevaa tiedettä vaikka tämän päivän tutkimus onkin yhä enemmän teollisuuden tilaamaa markkinavetoista yritystoimintaa.

Mutta kuitenkin ihmiskunnan historian suurimmat keksinnöt ovat syntyneet vahingossa ja sattumalta tai ainakin harrastuspohjalta. Silloin kun esi-isämme keksivät pyörän, tulen hyväksikäyttämisen, ruudin, paperin yms.  niin nykyaikaisesta yliopistotutkimuksesta ei ollut tietoakaan. Myös 1900-luvun tärkeimmän keksinnön eli penisilliinin syntyhistoriaan liittyvät sanat vahinko ja sattuma.

Vasta viime vuosikymmeninä on järjestelmällinen nykyaikainen tiede saanut aikaan oikeita keksintöjä kuten esimerkiksi ydinreaktori, ehkäisypilleri ja geenimanipulaatio. Näiden hyödystä kyllä voidaan olla montaa mieltä. 

Se miksi suhtaudun osittain kriittisesti tämän päivän yliopistotutkimukseen johtuu muutamasta seikasta;

Ensinnäkin viime aikoina julkisilla varoilla ylläpidetyn yliopistomaailman tiede-käsitys on hämärtynyt ja yliopistossa tehdään tieteen nimissä tutkimuksia erilaisista taidealoista, politiikasta urheilusta, astrologiasta yms. vaikka nämä tutkimuskohteet eivät kuulu kiistattomasti tiede-käsitteen sisälle. Tähän "harmaalle alueelle" on liittynyt sitten viime vuosina uusia tieteenaloja hoitotiede etunenässä. Suoraan jenkkimaailmasta kopioitu malli hoitoprosesseineen ja ropereineen istuu huonosti suomalaiseen hoitokulttuuriin. Ja varsinkin hoitotieteen tutkimukset joihin olen törmännyt ovat olleet niin kaukana käytännön työstä että on ihan oikeasti kummastuttanut julkisten varojen käytön mielekkyys. Parhaimpana/pahimpana esimerkkinä lienee Rautajoen gradutyö Parantava kosketus joka ei aihealueeltaan kuulu mielestäni mitenkään julkisin varoin toteutettavaksi hoitotieteelliseksi julkaisuksi.

En sitten tiedä kumpi on pahempi asia tämän päivän yliopistotutkimuksessa nämä ns. nollatutkimukset vai yritysten tilaamat eijulkiset tutkimukset jotka palvelevat lähinnä pörssiyhtiöiden omistajia.

Kuitenkin suurin syy kriittiseen suhtautumiseen on se että minun mielestä hoitotiede hajoittaa ja erottaa hoitoalan väkeä toisistaan. Hoitoalaa ovat vuosien aikana hajoittaneet pahiten ammattijärjestöjen kykenemättömyys pyhaltaa yhteen hiileen. Nyt kun seuraa keskustelua kentällä ja täällä internetissä niin tuntuu että hoitotiede saa lähes yhtä tunteellisia keskusteluja aikaiseksi kuin ammattijärjestöjen sähläilyt aikanaan.

Hoitoala jos mikä on ollut perinteisesti perusduunia johon kädentaidot ovat liittynyt oleellisena osana. Nyt kun tiedettä yritetään liittää mukaan tähän työhön puolipakolla, niin kentällä toimivat hoitajat asettuvat hyvin herkästi vastarintaan vaikka tutkimustulokset olisivat hyödyllisiäkin. Toivottavasti laajeneva joukko hoitotieteen tutkijoita ymmärtää kentän tarpeet ja tekevät tutkimusta joka oikeasti hyödyttää päivittäistä työtä.

[Ensihoitaja]

Kuitenkin suurin syy kriittiseen suhtautumiseen on se että minun mielestä hoitotiede hajoittaa ja erottaa hoitoalan väkeä toisistaan. Hoitoalaa ovat vuosien aikana hajoittaneet pahiten ammattijärjestöjen kykenemättömyys pyhaltaa yhteen hiileen. Nyt kun seuraa keskustelua kentällä ja täällä internetissä niin tuntuu että hoitotiede saa lähes yhtä tunteellisia keskusteluja aikaiseksi kuin ammattijärjestöjen sähläilyt aikanaan.

Hoitoala jos mikä on ollut perinteisesti perusduunia johon kädentaidot ovat liittynyt oleellisena osana. Nyt kun tiedettä yritetään liittää mukaan tähän työhön puolipakolla, niin kentällä toimivat hoitajat asettuvat hyvin herkästi vastarintaan vaikka tutkimustulokset olisivat hyödyllisiäkin. Toivottavasti laajeneva joukko hoitotieteen tutkijoita ymmärtää kentän tarpeet ja tekevät tutkimusta joka oikeasti hyödyttää päivittäistä työtä.

Tässä puhut kyllä totta. Tämän takia minä juuri koetan selventää hoitotieteen käytännöllistä puolta ja provosoida ihmisiä kirjoittamaan asiasta. Kun asiasta puhuu, se tulee vähitellen tutuksi ajatuksella. Itse näen että hoitotiede hyödyntää meitä kaikkia, mutta vielä tehdään ihan liikaa turhaa tutkimusta. Gradu tasolla tutkimus nyt on vähän mitä on, kun kellään ei ole rahaa isoihin otoksiin tutkittavia eikä aikaa monipuolisiin menetelmiin. Toisaalta uskoisin, että meidän tutkimusperinne paranisi, jos jokainen tutkija tutkisi sitä mikä on itselleen tutuinta ja tärkeintä, eikä osallistuisi laitosten projekteihin. Itse hakkaan päätäni siihen kiinan muuriin tässäkin asiassa, tutkin omaa alaani, itseäni (ja montaa muutakin) kiinnostavaa aihetta. Kaverini osallistuvat projekteihin ja pääsevät miljoonakertaa helpommalla, mutta tutkivat aiheita, joista eivät tiedä mitään. Jos siis laitoksen tuki tulisi kaikkien "tutkijoiden" taakse tutkittaisiin enemmän sitä kenttää hyödyttävää tutkimusta. Uskon ainakin näin.

[minde]

Hoitotieteilijät voisivat vastata seuraavaan kysymykseen, johon vastausta en saanut silloin kun opiskelin/valmistuin (-98).

Tein lopputyön, joka liittyi tavallisiin "matti meikäläisiin", ja lopputyön tarkoitus oli olla niin ymmärrettävä, että sitä pystyi lukemaan kuka tahansa maan tallaaja. Itse inhoan hoitotieteellisiä sanahirviöitä, ja perustelin esitysvaiheessa, miksi lopputyöni ei sisällä yhtään hoitotieteellistä sanaa. Sain pitkän miinuksen siitä, koska pohdiskelin aihettani "maalaisjärjellä", enkä hoitotieteellisesti. Voi olla, että olen ymmärtänyt lopputyön teon opin kannalta väärin, mutta itselle ei mahdu pieneen kaaliin, miksi ei näin, miten minä tein Mitä tein väärin?

p.s Onneksi esitystapani oli sen verran omaperäinen, että sain plussa pisteitä... pääsin kuiteski läpi.

nimimerkillä. vastarannan kiiski

[puh]

Hoitotieteilijät voisivat vastata seuraavaan kysymykseen, johon vastausta en saanut silloin kun opiskelin/valmistuin (-98).

Tein lopputyön, joka liittyi tavallisiin "matti meikäläisiin", ja lopputyön tarkoitus oli olla niin ymmärrettävä, että sitä pystyi lukemaan kuka tahansa maan tallaaja. Itse inhoan hoitotieteellisiä sanahirviöitä, ja perustelin esitysvaiheessa, miksi lopputyöni ei sisällä yhtään hoitotieteellistä sanaa. Sain pitkän miinuksen siitä, koska pohdiskelin aihettani "maalaisjärjellä", enkä hoitotieteellisesti. Voi olla, että olen ymmärtänyt lopputyön teon opin kannalta väärin, mutta itselle ei mahdu pieneen kaaliin, miksi ei näin, miten minä tein Mitä tein väärin?

Ehkäpä selitys löytyy siitä, että sh AMK-tutkinto on (ikävä kyllä) nykyisin korkeakoulututkinto, mikä asettaa vaatimuksia opinnäytetyölle...

[minde]

Olisi pitänyt lisätä, että olen käynyt vanhamuotoisen opistoasteisen sh tutkinnon... ;)

[Ensihoitaja]

Tein lopputyön, joka liittyi tavallisiin "matti meikäläisiin", ja lopputyön tarkoitus oli olla niin ymmärrettävä, että sitä pystyi lukemaan kuka tahansa maan tallaaja. Itse inhoan hoitotieteellisiä sanahirviöitä, ja perustelin esitysvaiheessa, miksi lopputyöni ei sisällä yhtään hoitotieteellistä sanaa.

Nyt en ihan ymmärtänyt kysymystäsi. Mitä ovat hoitotieteelliset sanat??? Itse kirjoitan ihan sitä samaa suomea yhä edelleen ja saan hyviä arvosanoja hoitotieteellisessä tiedekunnassakin. Siis hoitotiede ei ole sanoja tai asioita vaan se on kaikkea. Itse olen tarvittaessa sitonut esim. tuntisuunnitelmani hoitotieteen malliin miettimällä miten esim. ensiapu liittyy hoitajan tekemiin toimintoihin, ympäristöön, ihmiseen... Siis tuossa oli vissiin niitä sun meinaamiasi hoitotieteen sanoja. Ihan selvää suomea. Päättötyöt mitä olen lukenut ja arvioinut eivät ole sisältäneet kyllä tuollaista hoitotieteen tutkimusperustaan sitomista ja ovat hyviä ja kiitettäviä arvosanoja saaneet, kuten omakin työni. Opinnäytteessä hoitotiede esiintyy sillä, että käytät lähteinä tutkimuksia, artikkeleita jne laadukkaasti oman teoriasi tukena.

En nyt osaa suoraan sanoa mitä sinun olisi kannattanut siihen opinnäytteeseesi laittaa, kun et aihetta kertonut, mutta itse käsittelin kirjaamista, joten etsin kirjaamista koskevia artikkeleita hoitotiede-lehdestä (vastavaista ulkomaalaisista julkaisuista), yliopistojen graduista, lisureista, väikkäreistä ja muista julkaisusarjoista. Siinä on se miten hoitotieteen pitäisi näkyä opinnäytteessä. Ei kait kukaan odota, että sairaanhoitajan tai vastaavan tutkinnon suorittamisen jälkeen vielä osaisi sitoa tietoa hoitotieteellisiin perusteisiin muuten, koska sitä varten on tehty oma tutkinto hoitotieteelle.

Ja nyt kaikki ne, jotka vihaavat hoitotiedettä simmut kiinni :-*

Minä suosittelen lukemaan hoitotiedettä, valmistutte keskimäärin 3-5 v TtM:ksi ja sitten huomaatte, ettei se hoitotiede olekaan niin paha. Luetaan paljon erilaisia tutkimusmenetelmiä ja minä kun ope puolella olen niin kasvatustiedettä ja hoidon didaktiikkaa. Välillä tökkii, kuten nyt, kun pitäis tehdä hoitotieteen syventäviin seminaareihin kotitentti, jossa pitää tutustua tutkimusperinteisiin ja filosofisiin asioihin hoitotieteessä suomessa ja maailmalla. Mutta paljon on tullut tarpeellistakin. En tiedä onko mikään muuttunut minussa hoitajana, mutta ajatusmaailmani on hieman tökkäytynyt sinne päin, että tulee välillä vilkaistua mitäpä sitä nyt on tutkittu ja mitä tuloksia saatu. Tämä viimeisin vilkaisu tuntuu pahalta, koska ensihoitoa kannatan ja sen tutkimus on täysin unohtunut. Siksi minä olen täällä, siksi luen hoitotiedettä, nostaakseni suomalaisen laadukkaan ja ammattitaitoisen ensihoidon tutkimuksen avulla maailman kartalle. ;)

[Ensihoitaja]

Ehkäpä selitys löytyy siitä, että sh AMK-tutkinto on (ikävä kyllä) nykyisin korkeakoulututkinto, mikä asettaa vaatimuksia opinnäytetyölle...

Ja aina pahenee...kohta sh-tutkinnosta tulee yliopistotutkinto... No niin, nyt te sanotte, että on se ensihoitaja seonnut, mutta tämä on totisinta totta ja pian. Perustellaanpa vähän: Me rupeamme suomessakin pikkuhiljaa rakentamaan kansainvälisiä tutkintoja. Monessa maassa tuo sh-tutkinto vastaa kanditutkintoa. Näin sh koulutus muuttuu 3 v ja siitä voi jatkaa 2v maisteriksi ja sitten tohtoriksi. Tämän muutoksen jälkeen tutkinto on täysin pätevä maailmalla. Että tiede se tulee kohisten perustutkintoonkin. Jos kaikki menee hyvin yliopistot aloittavat muutaman vuoden sisällä tämän kansainvälisen tutkinnon, amk:t eivät vielä ole ilmottaneet mukanaan olosta, mutta eiköhän se EU-patista nekin mukaan pian. Uskon edellä kerrotun olevan totisinta totta seuraavan 5 vuoden sisällä.