Hoitotieteestä

[Flywoman]

Opiskelen vielä sairaanhoitajaksi, joten työelämä ei ole vielä tuttua. Hoitotieteiden opiskelu kiinnostaa minua ja todennäköisesti opiskelenkin vielä yliopiston puolella tulevaisuudessa. Koulussa on käyty kiivaitakin keskusteluja tarvitaanko hoitotiedettä vai ei ja onko siitä mitään hyötyä. Haluaisinkin tietää lukevatko työelämässä olevat esim. hoitotiede-lehteä tai jotain muuta hoitotieteellisiä julkaisuja??

Olen kiinnittänyt huomiota myös siihen, että ainakin ryhmässäni hoitotieteeseen kielteisesti suhtautuvat ovat ammattikoulu pohjalta ja myönteisemmin suhtautuvat ylioppilas pohjalta....

Haluaisin vielä lisätä, että tarkoitukseni oli saada tietoa ja herättää keskustelu punaisella tekstillä olevasta aiheesta.

Ja tarkoitukseni ei ollut yleistää (mitä en mielestäni kyllä tehnytkään) ammattikoulun käyneitä ja ylioppilaita johonkin eriryhmiin, vaan ilmaisin mitä olen koulussa havainnut oman ryhmäni osalta (n=22). Ja todellakaan en ole tehnyt asiasta mitään tutkimusta!

Keskustelua heräsi kiitettävästi, mutta harmi vaan keskustelu ei keskittynyt siihen mistä minä olen kiinnostunut.

Ja voin vielä kertoa, että lukiossa mieluisia aineita olivat liikunta, matikka ja biologia.

Enkä aijo alkaa opeksi.

[Vieras: katja]

Hei!

Seurasin just Hoitotied suck-ketjun viestejä. Ei kovin mairittelevia kommentteja hoitotieteestä.

Hoitotiede on nuori tiede, jota ei tietenkään voi edes verrata luonnon- ym. vanhoihin tieteisiin..

On totta, että hoitotiedettä ei välttämättä voi potilastyössä joka päivä kiireessä toteuttaa, mutta voihan sitäkin yrittää.

Palkkakaan ei nouse , vaikka hoitotiedettä lukisit, eli lisäarvoa siitä ei minun mielestäni saa kuin nimellisesti; eli jos haluat oh:ksi tai opeksi, pakko lukea. Toisaalta voit saada enemmän sisältöä työhösi myös opiskelemalla lisää.

Em. syyt varmaan ovat hoitotieteeseen turhautumisen pääsyitä.

Toisaalta, kuten täällä näkee, meille hoitajille  näyttää olevan tyypillistä itsensä surkuttelu myös tässä asiassa, eli omaa tiedettä ei arvosteta, vaan sitä mollataan varmaan itse enemmän kuin ulkopuoliset ihmiset.

Meillä vastaava lääkäri (joka on muutes myös meidän lähiesimies) arvostaa, että meillä on hoitotieteen pohjalta nousseita esim. pedagogisia valmiuksia potilasohjaukseen,tai muita valmiuksia potilaan hoitamiseen, joita ei lääkärin koulutuksessa välttämättä yhtä paljon tule esille.

Itse en ole opiskellut hoitotiedettä, koska minusta opiskelun pitäisi tuoda muutakin lisäarvoa kuin nice to know, mut eiköhän hoitotiedekin kehity ja vielä täälläkin keskusteluun osallistuvat voivat olla ylpeitä omasta tieteestä..

Olen lukenut kansanterveystiedettä ja se vasta onkin nice to know-tiedettä, muuta mitäs siitä, jos olen siitä kiinnostunut..aikansa voi tuhlata huonomminkin..

[Olli]

Hakiessani jokin aika sitten K-SKS:sta toimea, "pääsin" haastatteluun, jossa kyseltiin myös suhtautumisestani hoitotieteeseen. Kerroin rehellisen mielipiteeni, joka on kieltämättä kriittinen (HUOM ! ei välttämättä negatiivinen!!). Tämä kuitenkin osan haastattelijoiden mielestä oli ns. väärä vastaus, koska heidän mielestä hoitotiede on "nuori tiede" eikä sitä saa arvioida samoin kriteerein kuin vanhempia tieteitä etteivät aloittelevat tieteentekijät masentuisi !?!? Kyllä paska on paskaa vaikka kuinka hienoon TEHY:n silkkihuiviin pakkaisi, tai sitten se voi myös olla ihan asiallista. Kyllä myös lääketieteen tutkimuksista ja väitöskirjoista löytyy yhtä surkeita kyhäelmiä kuin hoitajien tekemistä.

PS. Tiesittekö muuten, että hoitajatkin voivat väitellä lääketieteessä, ei vain hoitotieteessä.

[pile]

Haluaisinkin tietää lukevatko työelämässä olevat esim. hoitotiede-lehteä tai jotain muuta hoitotieteellisiä julkaisuja??

No eipa ole viela sellaista lehtea tullut vastaan.Olen työskennellyt monessa eri maassa(okei YK-joukoissa hoitotiede oli aika heikkoa),niin missaan ei ole hoitotiedetta oikein otettu viela oikein kaytantöön työssa.Enka edes kaipaakaan sita sekoittamaan omaa työtani.Riittaa etta saan pidettya potilaat joten kuten hengissa.

[Vieras: Florence]

Riippumatta koulutuspohjasta, en ole nähnyt kenenkään lukevan hoitotiedelehteä työpaikallani. Yleinen käsitys tuntuu olevan, että hoitotiede on jotenkin väkisin väännetty tieteenala. Ehkä sen suurin ongelma on siinä, että teoriat tuntuu menevän niin eri tasolla käytännön hoitotyön kanssa. Hyvinvarustetuilla tippaleipäaivoilla ne on yhdistettävissä, muuten ei.

[Vieras: alli]

Käytännön hoitotyö pohjautuu aina kokemukseen ja sen mukanaa tuomaan tietoon. Hoitotiede on esim. tämän prosessin kuvaamista tieteellisesti. Onko vaikeaa? Lisäksi hoitotieteellisesti voidaan kuvata eri prosesseja ja ennustaa mm. käyttäytymistä sekä epidemiologiaa. Harvalla tieteenalalla tutkijoilla on yhtä vahva käytännön pohja olemassa.

[Hoitsu]

Käytännön pohja, joka lentää ulos ensimmäisestä viittauksesta hoitotieteeseen!

Hoitotiedettä rummutetaan kouluissa, jossa opettajilla on vain kaukainen muisto osastotyön arjesta. Siellä sen merkitys on suuri ja opitaan miten erilaisin metodein tutkimuksia tehdään. Mutta tutkinko potilasta kvalitatiivisin vai kvantitatiivisin perustein? Vai lähestynkö potilaan petiä deduktiivisesti vai induktiivisesti?

Toistaiseksi hoitotiede ei ole saanut minua vakuuttumaan tarpeellisuudestaan työssäni.

Tämä on siis vain minun mielipiteeni ja olen sitä valmis tarvittaessa muuttamaan

[Vieras: Hoi hoitsu]

Olen tehnyt saman havainnon, että mitä vähemmän koulutettu henkilö, sitä vähemmän tieteellistä tutkimustakaan kannatetaan. Ehkäpä se johtuu juuri koulutustasosta. Opiskeluaikana huomasin, että myös yleensä teoriatietoa vähemmän koulutetut yleensäkin kannattivat. He totesivat, että käytäntö on se joka opettaa ja teoriatieto ei kuulemma läheskään aina sovellu käytäntöön. Olisi hyvä joskus miettiä myös sitä, että mikä ohjaa minun työtäni käytännössä, teenkö vaan aina niin kuin olen vuosikymmenet tehnyt huomioimatta että uutta tietoa ko. asiasta on tullut vai teenkö jonkin tehtävän vain sen takia tietyllä tavalla, koska se on minulle helpoin ja niin joskus vuosikymmeniä sitten minua ohjattiin tkemään. Tämän päivän hoitotyössä on tarpeen jatkuva itsearviointi ja omien työskentelytapojen ja yleensäkin ammattitaidon kehittäminen, koska hoitotyö mielestäni muuttuu kovaa vauhtia aina vaan haasteellisemmaksi ja jos laatua työhön haluamme, ilomielin otamme vastaan tieteellisestikin tutkittua tietoa. Jatka vaan hoitotieteen opiskelua, olet oikealla tiellä!

[Vieras: rallu]

Olen tehnyt saman havainnon, että mitä vähemmän koulutettu henkilö, sitä vähemmän tieteellistä tutkimustakaan kannatetaan.

Perustatko väitteesi nyt varmasti kovinkin laajamittaiseen tieteelliseen tutkimusmateriaaliin?

Ei kannata esittää kovin yleistäviä ja yksioikoisia väitteitä faktoina; siinä ei saa kuin näyttämään itsensä vähän - niin no - ei-akateemiselta.

Varsinkaan, kun keskustelun alla on tieteellinen tutkimus ja hoitotiede...

Ja vielä; opettele jalo quottaamisen l. lainaamisen taito, niin on helpompi seurata mitä postausta olet kommentoinut. Kiitos.

[Telaketju]

taitaa olla taas kuulu tutkimus nimeltä mutuhiha kyseessä.

[Vieras: medi]

Hei, Hoi Hoitsu,

On ollut harvinaisen hetorogeeninen joukko jossa olet opiskeluaikoinasi ollut, kun kerran "vähemmän koulutetut" eivät ole teoriatietoa arvostaneet.

Onhan se nyt päivän selvää että tarvitaan tietty määrä teoriatietoa, jotta voi oppia ylipäätään mitään asiaa.

Mutta ei siitä nyt kannata mitään ihme tiedettä vääntää. Eikä siitä että itsearviointi on paikallaan. Totta helvetissä se on paikallaan putkimiehelle ja työttömällekin, eikä siinä mitään hoitotiedettä tarvita.

Ja olen pahoillani jos tuotan Sinulle pettymyksen kun vastaan lausumaasi: "onhan se hyvä tietää mikä meitä on vuosia ohjannut": Kaikkea hoitotyötä ohjaa lääketiede.

[pile]

Kaikkea hoitotyötä ohjaa lääketiede.

Asiaa,muuta kommenttia ei tarvita.

[Vieras: oh-munA]

Sängyn petaus - lääketiedettä?

Ohjattu ulkoilu- hoitotiedettä?

Aamupuuro-lääketiedettä?

Aamuhuomenet-hoitotiedettä?

Virrenveisuu,erektiohäiriöt,kirosanat,hymy,kopiointi,

nokkamuki,vapina,väkivalta,pituus,käly,juopumus,

hormonikorvaushoito,sijaisavain,summeri,Atenol,päiväpotilas,

työaika,oppilas,hylsy,lottoporukka,verhot,sauna,mäyräkoira,

luottamusmies,RR,tampere ja tilinauha.

Priorisoi em. tärkeysjärjestykseen kaarelle -niin että ensin tulee

hoitotieteen ykkönen ja lopuksi lääketieteen viimeinen.

Jos saat aikaan HK-luonnonsuolen käppyrän,niin opintojasi kannattaa jatkaa että valmis et ole ikinä,vaan ikuinen oppija iloinen...

Jos tuloksena kaikki samassa läjässä ,et ole kusessa vaan _____.

[OldOne]

Olen tehnyt saman havainnon, että mitä vähemmän koulutettu henkilö, sitä vähemmän tieteellistä tutkimustakaan kannatetaan. Ehkäpä se johtuu juuri koulutustasosta. Opiskeluaikana huomasin, että myös yleensä teoriatietoa vähemmän koulutetut yleensäkin kannattivat.

Ottamatta sen kummemmin kantaa hoitotieteeseen yleensä (sen hyödyllisyydestä/hyödyttömyydestä), minusta on aika "vaarallista" lähteä yleistämään tuota pelkän koulutustaustan perusteella. Pitäähän suurin osa lääkäreistäkin hoitotiedettä "akkojen hömpötyksenä", ja he ovat varmasti korkeammin koulutettuja kuin suurin osa hoitajista.

Toki siinä on hitunen perääkin, usein sellaista arvostellaan helposti mistä ei mitään tiedetä. Olen kuullut mm sellaisia kommentteja että hoitotiede keksii tavallisille asioille hienoja nimiä jota sitten kutsutaan tieteeksi, esim takapuolen pesulle tms. Tästähän ei kuitenkaan ole kyse, mutta en siltikään lähtisi yleistämään ihmisiä pelkän koulutustaustan perusteella.

Täytyy muistaa että yliopistoissa on monia muitakin tieteenaloja jotka suoltavat täysin "turhia" tutkimuksia; miltä kuulostaa esim Helsingin yliopiston antropologian laitoksen tutkimus "Keski-Celebesin torajien kuorikangaskulttuuri" (KUISMA, Eija-Maija), tai Oulun yliopiston humanistisen tiedekunnan taideaineiden ja antropologian laitoksen työ: Täydellisen vartalon uskonto kehonrakentajakulttuurissa (Kinnunen, Taina) jne, jne...

[hiski]

Haluaisinkin tietää lukevatko työelämässä olevat esim. hoitotiede-lehteä tai jotain muuta hoitotieteellisiä julkaisuja??

Hoitotiede-lehteä tulee luettua harvemmin, mutta silloin-tällöin on jännä katsoa mitä sillä alalla puuhataan. Välillä artikkelit menevät yli kovaa ja korkealta, mutta omaa työtä tukevia helmiäkin löytyy. Esimerkiksi hoitotyön luokittelujärjestelmiä käsitteleviä tekstejä olen lueskellut viime aikoina ahkerasti.

Jos hoitotiede on hoitotyön tutkimista ja kehittämistä yleisesti hyväksytyin tieteellisin menetelmin, siinä tuskin on mitään väärää. Kokonaan toinen juttu on se, jos joiltakin hoitotieteilijöiltä on ns. mopo karannut. Voin olla väärässäkin, mutta tuntuu, että nykyisin tehtävä hoitotieteellinen tutkimus palvelee käytäntöä paremmin kuin vielä 10 vuotta sitten.

Jos haluaa jatkaa hoitsuopintojen jälkeen yliopistossa, hoitotiede ei toki ole ainoa vaihtoehto. Kannattaa pitää mielessä esim. hallintoon liittyvät pääaineet ja koulutusohjelmat.

[Vieras: Florence]

Kyllä monelta hoitotieteilijältä on mopo pahasti karannut. Valitettavasti. Nykyisin esimerkiksi hoitotieteiden aivopesemiä osastonhoitajia alkaa olla liiankin kanssa. Hienot teoriat eivät auta pätkääkään silloin, kun resurssointi on puutteellista ja nippanappa saadaan päivän työt hoidettua työaikana. Ylitöinä tehdään hoitoisuusluokitukset, jotta "työmme tulisi näkyväksi".

Yhä useammin osastonhoitajaksi valitaan henkilö, jolta puuttuu käytännön hoitotyön kokemus. Miten tällainen henkilö voisi mitenkään ymmärtää mistä työssämme on kysymys? Tiedän lukuisia esimerkkejä siitä, miten tällainen hoitotieteellä aivonsa kyllästänyt henkilö on saanut työmotivaation nollalukemiin henkilökunnan keskuudessa. Mutta ei kai osastonhoitajan tehtävänä enää olekaan huolehtia henkilökunnan jaksamisesta, vaan miettiä mitä Parce, Roper, Logan, Tierney tai Eriksson tai Munnukka sanoisi tästä asiasta.

[pile]

Parce, Roper, Logan, Tierney tai Eriksson

Siis keita he ovat???

[Vieras: rallu]

Parce, Roper, Logan, Tierney tai Eriksson

Siis keita he ovat???

Logani Brooke on kauniissa ja rohkeissa ja Erikssonin Anna laulaa kauniisti. Noita muita en kyllä tunne..

[Flywoman]

Roper, Logan, Tierney

Roper- Logan- Tierney: Elämisen toiminnot

[Vieras: medi]

Älä nyt Osku hermostu, tää ei oo v*******a, vaan olen vilpittömästi hämmästynyt ja jopa pelästynyt, että onko TODELLAKIN olemassa kirja jonka nimi on "Elämisen toiminnot"? Ei voi olla totta. FLYWOMAN: viilaat sä?

[Vieras: medi]

Ai niin Osku; toi Oulun yliopiston tutkimus on tuttu, kun se tutkija jatkuvasti ramppas mua haastattelemassa. Ei siis niinkään siitä uskonto-jutusta, mutta siitä "täydellisestä".......

[Flywoman]

onko TODELLAKIN olemassa kirja jonka nimi on "Elämisen toiminnot"?

No ei se taida kirja olla, vaan sillä alotettiin ainakin meillä hoitotyön perusteiden opettaminen. Se on semmonen malli. Olisin laittanut sen liitteksi, mutta Oskun asettama 100 KB raja tuli vastaan...

[OldOne]

onko TODELLAKIN olemassa kirja jonka nimi on "Elämisen toiminnot"?

No ei se taida kirja olla, vaan sillä alotettiin ainakin meillä hoitotyön perusteiden opettaminen. Se on semmonen malli. Olisin laittanut sen liitteksi, mutta Oskun asettama 100 KB raja tuli vastaan...

Nyt on 200kt, riittääkö? Jos ei, niin laita mulle mailina niin laitan sen tänne.

[Vieras: Florence]

No jopas tämä nyt hämmästyttää kummastuttaa pieniä kulkijoita. On oikeasti olemassa kirja Roper, Logan , Tierney: Elämisen toiminnot. Tutustuin siihen jo 90-luvun alkupuolella, siis vanha kirja. Se on eräs näistä hoitotyön malleista. Siinä hoitosuunnitelmat ym. laaditaan 12 elämisen toiminnon perusteella. Kuulostaa sellaisesta, joka näitä ei ole joutunut opettelemaan varmaan utopistiselta. Teorian perusta on siinä, että kun hoidamme potilasta huomioiden nämä 12 elämisen toimintoa, niin saadaan hyvin kokonaisvaltainen näkemys potilaan tilasta. Mitään ei jää huomioimatta.

Parce, Erikson, Munnukka ovat hoitotieteilijöitä, joiden teoriat ei ole yhtä käytännönläheisiä.

[Flywoman]

On oikeasti olemassa kirja Roper, Logan , Tierney: Elämisen toiminnot. Tutustuin siihen jo 90-luvun alkupuolella, siis vanha kirja.

En ainakaan itse eilen illalla löytänyt kirjastosta sillä nimellä. Voiskohan se olla "Hoitotyön perusteet" (Kirjayhtymä 1992)?? Itse en ole kyseistä kirjaa tavannut vaan lukenut muista kirjoista siitä "mallista", jota muuten ainakin meillä opettajat hehkuttaa ihan älyttömästi.

Liitteessä Roper, Logan, Tierney: Elämisen toiminnot on kaaviomuodossa.

Ja Osku muutin ton liitteen erimuotoon niin se ois mahtunut sillä satasellakin (eilen illalla vaan väsytti niin paljon, että en jaksanut ajatella).... kiitos kuitenkin!