Happi-koulutusta, aika paljon uutta tietoa

[Fiu]

Onkos teidän töissä järjestetty koskaan happikoulutusta?

Ite istuin tällaisessa koulutuksessa tuossa muutama pv sitten ja yllätyin oikein positiivisesti sen sisällöstä. Meillä oli AGA:lta (nyk. Linde Gas Therapeutics) kouluttaja, joka hyvin selkeästi ja havainnollisesti asioista kertoi.

Kuinka moni täällä esim. tietää sen, että aina kun potilaalle on esim. annettu happea maskilla, niin sen jälkeen potilaan kasvot pitäisi pestä, hiukset ja vaatteet harjata koska niihin sitoutuu niin paljon happimolekyylejä?

Entä kuinka moni tietääkään kuinka toksinen aine happi on väärin annettuna? entä mitkä on happimyrkytyksen oireet / milloin sellainen voi tulla?

Tosi vähän kuulemma esim. Agalta näitä koulutuksia tilataan, vaikka kyllä mielestäni olisi erittäin tärkeä koulutus kaikille.

[{BS}]

Koulutuksia hapen oikeasta käytöstä pitäisi järjestää paikoissa joissa käytetään säännöllisesti lääkkeellistä happea. On tullut aivan liikaa vastaan potilaita, jotka ovat esim vääränlaisen maskin/virtauksen takia menneet retentioon tai nenän on limakalvot tuhottu liian isolla virtauksella happiviiksissä.

Muokkaus:sanamuodot+järjestys

[Jarmik]

no joo, happihan on myrkyllinen kaasu liiallisesti annosteltuna

[OldOne]

Kuinka moni täällä esim. tietää sen, että aina kun potilaalle on esim. annettu happea maskilla, niin sen jälkeen potilaan kasvot pitäisi pestä, hiukset ja vaatteet harjata koska niihin sitoutuu niin paljon happimolekyylejä?

Aiotko jatkossa toteuttaa tuota käytännössä?

[{BS}]

Kuinka moni täällä esim. tietää sen, että aina kun potilaalle on esim. annettu happea maskilla, niin sen jälkeen potilaan kasvot pitäisi pestä, hiukset ja vaatteet harjata koska niihin sitoutuu niin paljon happimolekyylejä?

Ja mitä merkitystä sillä on, että hiuksiin tai vaatteisiin sitoutuu happimolekyylejä? Nimimerkillä : Ilmassa on 21% happea

[Lääkärihoitaja]

Syttyy palamaan  ;D

[{BS}]

Syttyy palamaan  ;D

Ai helpommin kuin tavallisesti? Ja harjaaminen auttaisi siihen?

[C/T]

Syttyy palamaan  ;D

Testattu käytännössä. Karolinskalta oli joku pt. lähtenyt happihoidon jälkeen tupakalle... Tosin `syttymiseen' oli vaikuttanut naamarasva joka oli sitten toiminut pohjana pahentannut vaurioita.

[{BS}]

Syttyy palamaan  ;D

Testattu käytännössä. Karolinskalta oli joku pt. lähtenyt happihoidon jälkeen tupakalle... Tosin `syttymiseen' oli vaikuttanut naamarasva joka oli sitten toiminut pohjana pahentannut vaurioita.

Ens kerralla töissä teen testin...

[Vieras: aurinkoinen]

Koulutuksia pitäisi järjestää paikoissa joissa käytetään säännöllisesti lääkkeellistä happea. On tullut aivan liikaa vastaan potilaita, jotka ovat esim vääränlaisen maskin/virtauksen takia menneet retentioon tai nenän on limakalvot tuhottu liian isolla virtauksella happiviiksissä.

Lempiaiheeni  ;D

BS:n viestiin yhdyn ja totean, että JOKAISEN hoitajan, joka on enemmän tai vähemmän työssään hapen annon kanssa tekemisissä, pitäisi ymmärtää, mitä hyötyä/haittaa hapen oikealla/väärällä antamisella voi olla. Pahimmillaan tietämättömyyttään hoitaja voi esim. saada aikaiseksi hiilidioksidiretention -> hengityslaman -> kuoleman. Joten ihan pikku jutusta ei ole kyse.

[OldOne]

Koulutus on hyvästä ja happihoito on vakava asia, mutta en silti näe itseäni kampaamassa happimolekyylejä kun esim potilas kotiutuu tms ;D

[{BS}]

...mutta en silti näe itseäni kampaamassa happimolekyylejä kun esim potilas kotiutuu tms ;D

Siinä olisikin potilaalla ja omaisilla naurusta pitelemistä, kun hoitaja toisi kotiutumispaperit ja sanoisi "sitten vielä harjataan happi pois hiuksista, kasvoista ja vaatteista niin pääsette lähtemään."

[Kerde]

...mutta en silti näe itseäni kampaamassa happimolekyylejä kun esim potilas kotiutuu tms :D

Siinä olisikin potilaalla ja omaisilla naurusta pitelemistä, kun hoitaja toisi kotiutumispaperit ja sanoisi "sitten vielä harjataan happi pois hiuksista, kasvoista ja vaatteista niin pääsette lähtemään."

No ei kai siitä numeroa tarvitse tehdä. Jos potilas on hyväkuntoinen, niin pyytää vähän pesemään kasvoja ja hiuksensa harjaamaan. Jos tarvitsee apua, niin vähän pyyhkii kasvoja kostealla jne.

Miten itse haluaisit itseäsi hoidettavan?

[Mats]

Ja mitä merkitystä sillä on, että hiuksiin tai vaatteisiin sitoutuu happimolekyylejä? Nimimerkillä : Ilmassa on 21% happea

Jo muutaman prosenttiyksikön nousu happipitoisuudessa (= 23-25%) kaksinkertaistaa aineiden palamisnopeuden. Tällainen pitoisuus saadaan potilaan välittömään läheisyyteen ihan tavallisilla happimaskilla annettavilla virtausnopeuksilla, varsinkin sisätiloissa. Kun happipitoisuus on noin 40% palamisnopeus on jo noin kymmenkertainen.

Happimolekyyli tarttuu erityisen tiukasti öljyyn ja rasvaan ja saattaa kestää monta tuntia ennen kuin esim. hiuksiin tai iholle jäänyt ylimääräinen happi tuulettuu pois.

Mielestäni kun on tiedossä hapen aiheuttama paloherkkyys, niin on jopa kummallista ettei sairaaloissa syty enemmän tulipaloja.

[{BS}]

Alkoi asia sen verran kiusaamaan, että käyn tässä tekemässä "Myytinmurtajat". Tulokset alkuillasta, kunhan palaan takaisin.

[Janne]

Alkoi asia sen verran kiusaamaan, että käyn tässä tekemässä "Myytinmurtajat". Tulokset alkuillasta, kunhan palaan takaisin.

Muistaakseni Agalla oli video, jossa sytytettiin "puhdas" haalari ja hapella "kyllästetty" haalari. Happea nauttinut haalari leumahti kauttaaltaan ja paloi loppuun hetkessä, kun toista oli vaikea saada syttymään. Ei sillä etten luottaisi testeihisi...

[{BS}]

Nyt on testit tehty. Kokeilin asiaa niin että laitoin vuodelta keppi ja kivi olevan vanhan anne-nuken rintakehän päälle sairaalan punaisen paidan(sellaisen puuvillasta tms tehdyn, en siis sitä trikooversiota). En pujottanut käsiä yms paidan sisään vaan laitoin vain sen päälle lepäämään oikeaan asentoon. Anne-nukke oli puoli-istuvassa asennossa.

Ekana kokeilin happiviiksillä, kolmen litran virtauksella(Huom. anne-nukella ohivirtauksen määrä on suht suuri, kun ei kerta aktiivisesti hengitä). Happi meni viisi minuuttia. Sitten tuli - ei poikkeavaa syttymistä kontrolliin(ei suoraan pinosta vedettyyn), vain käryämistä.

Toisena maski kahdeksalla litralla, aika viisi minuuttia. Sitten tuli. Ei poikkeavaa kontrolliin.

Sitten kokeilin sitä, mitä osa potilaista tekee, eli maskissa virtaus ja maski laskettuna kaulalle, niin että kuminauha meni kauhan ympäri. Tulta. Leimahdus. Eli happea oli imeytynyt kunnolla.

Sitten kontrollitestinä paita jätesäkkiin, ilmat pois, happea tilalle. Viisi minuuttia jätesäkki kiinni. Ja tulta -> leimahti todella nopeasti.

Eli tällä ei-standardi -testillä (jossa on mahdollisia virhelähteitä paljonkin) eroa ei tullut muussa tapauksessa, kuin silloin, että maski, jossa oli virtausta, laskettiin pois kasvoilta ja jätettiin kaulalle roikkumaan. Silloin paidan rintamus kyllästyi hapella aika tehokkaasti ja syttyi helposti. Virtausaika oli vain tuon viisi minuuttia, joten testi ei kerro mitään siitä, mitä tapahtuu jos happea menee esim viiksillä/maskilla 12h ja sitten kokeillaan sytyttää. Testipaikkana oli auto/korjaustalli, joten tuulella ei ollut vaikutusta paljoakaan. Paita otettiin nuken päältä mahdollisimman rauhallisesti, jotta virtaus ei poistaisi mahdollisesti imeytynyttä happea.

Tämä oli nyt vain tällainen kokeilu ihan mielenkiinnosta(vähän leikkimielellä). Vielä selvyydeksi se, että tiedän hapen todellakin olevan vaarallista ja olen nähnyt potilaita, jotka ovat kielloista huolimatta menneet happipullon kanssa tupakalle. Tämä testi ei ole mitenkään varma ja on tehty vain mielenkiinnosta. Kaasujen valmistajat ja myyjät antavat tutkimuksiin perustuvat suositukset, joita pitää noudattaa. Palovaarallisuuden lisäksi olen huolestunut hapen väärästä käytöstä eli juuri vääristä maskeista, virtausnopeuksista jne. .

Kritiikkiä otetaan vastaan.

Muokkaus:teksti sujuvammaksi osittain

[Fiu]

Kuinka moni täällä esim. tietää sen, että aina kun potilaalle on esim. annettu happea maskilla, niin sen jälkeen potilaan kasvot pitäisi pestä, hiukset ja vaatteet harjata koska niihin sitoutuu niin paljon happimolekyylejä?

Aiotko jatkossa toteuttaa tuota käytännössä?

Ei se mun mielestä pahastakaan ole, eikä vaadi edes paljoa aikaa. Ja olen kyllä sen valmis tekemään, jos se turvallisuutta edes vähän parantaa.

---

Erityisesti mieleeni koulutuksesta jäi seuraavat asiat:

- Kun normaali ilman happipitoisuus on 21%, niin jos happipitoisuus nousee 31%:in niin puuvillavaatteet syttyy kipinästä ja kun happipitoisuus nousee 41%:in niin palamisnopeus on 10-kertainen.

- Jos ihminen on yhtäjaksoisesti 200h 100%:sessa hapessa, niin seurauksena on kuolema.

- Jos happea pääsee vuotamaan huoneeseen, niin huonetta tulee tuulettaa vähintään 30min, sillä happimolekyylit irtoavat kiinnittymisalustasta vasta 30minuutin kuluttua. Toisinsanoen siinä huoneessa, johon lääkkeellistähappea on päässyt vuotamaan, on eri pinnoilla + ilmassa runsaasti happimolekyylejä.

- Kun auton rengaspaine on keskimäärin 2,5bar niin happipullossa painetta on keskimäärin 200bar. Arvatkaa kuinka vaarallinen pullo on jos se hajoaa?

---

Ja kyllä niitä happionnettomuuksia Suomessakin sattuu:

http://www.hs.fi/kaupunki/artikkeli/Happipullo+r%C3%A4j%C3%A4hti+Kallion+terveysasemalla/1135220617440 (v. 2006)

http://www.mtv3.fi/uutiset/arkisto.shtml/arkistot/rikos/2007/08/552122 (v. 2007)

[OldOne]

Kuinka moni täällä esim. tietää sen, että aina kun potilaalle on esim. annettu happea maskilla, niin sen jälkeen potilaan kasvot pitäisi pestä, hiukset ja vaatteet harjata koska niihin sitoutuu niin paljon happimolekyylejä?

Aiotko jatkossa toteuttaa tuota käytännössä?

Ei se mun mielestä pahastakaan ole, eikä vaadi edes paljoa aikaa. Ja olen kyllä sen valmis tekemään, jos se turvallisuutta edes vähän parantaa.

Eli käsi sydämmellä, tästä lähtien joka kerta kun olet antanut potilalle happea, peset hänen kasvonsa, kampaat hänen hiuksensa ja harhaat hänen vaatteensa?

[otto]

Kokeilkaapa vuodattaa happea tyynyyn ja sit tulella suhraamaan.

Rasvapommi hapella on myös käytännöllinen. Rasvanen rasseli sankon alle ja happi virtaamaan. saattaa saada sankon lentämään. Asetyleenillä terästettynä on todistettavasti lentänyt amiksen tupakkapaikalta läheisen valtatien yli. Voisi ehkä onnistua jopa ihovoiteilla?

[Lääkärihoitaja]

Mietin vain noita huoneiden tuuletuksia. Eihän meillä saa edes ikkunoita auki... Potilailla useammalla huoneessa happimaski kaulalla ja hehee.

[Maailman vahvin tyttö]

Kokeilkaapa vuodattaa happea tyynyyn ja sit tulella suhraamaan.

Rasvapommi hapella on myös käytännöllinen. Rasvanen rasseli sankon alle ja happi virtaamaan. saattaa saada sankon lentämään. Asetyleenillä terästettynä on todistettavasti lentänyt amiksen tupakkapaikalta läheisen valtatien yli. Voisi ehkä onnistua jopa ihovoiteilla?

Mä joskus mietin jonkun lapsipotilaan kohdalla tuota ihovoideasiaa, kun viiksillä meni happi ja äiti rasvaile nenää ahkeraan Bepanthenilla. Sehän on muutenkin sieltä rasvaisemmasta päästä ihorasvaa.

Mutta näitten tietojen valossa on tosiaan aika suuri ihme ettei niitä possahduksia tapahdu enempää.

[Pöllö]

Mä joskus mietin jonkun lapsipotilaan kohdalla tuota ihovoideasiaa, kun viiksillä meni happi ja äiti rasvaile nenää ahkeraan Bepanthenilla. Sehän on muutenkin sieltä rasvaisemmasta päästä ihorasvaa.

Normaalipaineisessa ilmassa syttyminen on lisähapen kanssa herkempää ja palaminen nopeampaa. Vaatiipi varmaan vielä sen ulkoisen syttymislähteen (kuuma esine, kipinä, kitka, lämpösäteily). Mutta mitä enemmän happea on aineeseen liuenneena/sitoutuneena tai aineen ympärillä, niin sitä vähemmän kannattaa leikkiä ja sitä herkempää syttyminen on. Jatkuva palaminenhan vaatii pysyvän ketjureaktion eli riittävästi energiaa vs. kohteen lämpenemiseen (ja pyrolyysiin/höyrystymiseen) tarvittava energia - ja kun happea on läsnä, sitä energiaa vapautuu paljon ja nopeasti.

Happihan myös liukenee eri materiaaleihin, veteen melko niukasti (kaloille riittävästi), mutta taitaa kulkeutua esim. solukalvojen lävitse eli on kohtalaisen rasvaliukoista. Rasva voi siis kerätä happea itseensä, ja happi rasvan ympärillä huoneilmassa lisää palamisnopeutta rajusti. Hapen kertymistä joihinkin tekstiileihin voi tavallaan verratakin, jos kaataa vaikka ruokaöljyä puuvillalle. Kyllähän sitä sinne kuitujen väliin menee.

Käsirasvat on kiellettyä ja rasvattomuus ehdoton vaatimus silloin, kun happi on paineellista. Ihan siksi, että syttyminen on käytännössä automaatio, ja se on räjähdysmäinen. Rasva happipullojen venttiilejä asentaessa on riski. Painehan itsessään on myös energiaa, ja vaikkapa dieselmoottorissahan ei tarvita sytytystulppaa: muuten huonohkosti syttyvä neste vain puristetaan ilman kanssa riittävän suureen paineeseen. Virtaavan hapen kohdalla (vaikka periaatteessa kaasun laajentuessa sen lämpötila laskee) saadaan kyllä kitkaa, paineiskuja - ja esim. happipaketin pääventtiilin osasia kohtaa sen happipullon sisäisen paineen. Eräässä vanhassa Pelastustieto -lehden kannessa oli loistava kuva, miten käy, kun happipullon venttiiliin laitetaan rautapala ja hana avataan nopeasti auki -> punahehkuista metallia roiskuu metrien päähän...

Aika turvallisia rakenteiltaan nuo happisysteemit ovat, kunhan ohjeita noudatetaan. Eniten näkee ehkä pulloja, joissa ei ole turvakaulusta, tai pullon kaatumista ei ole estetty (pullo voi myös periaatteessa liukua jalastaan lattialla), ja kaatuminen esineen päälle tai kauluksesta ulkonevan venttiilin osuminen lattiaan on mahdollista. Huonolla tuurilla saadaan ohjus, joka menee tiiliseinästä läpi. Kaasupullon saa lentämään tarvittaessa satoja metrejä. Ja jos halut nostaa vaikka raitiovaunua potilaan päältä, otat vain painepullon ja alat valuttamaan nostotyynyjä täyteen. Kuvissa http://en.wikipedia.org/wiki/Image:Winching_a_tram.jpg ja http://en.wikipedia.org/wiki/Image:A_roller_under_a_tram.jpg näkyy tilanne, jossa raiteiltaan mennyttä ratikkaa vinssataan sivusuunnassa, teli on nostettu rullakon varaan nostotyynyillä. Ekassa kuvassa (aika tumma, jos kirkkautta saa lisää tai kontrastia pienemmäksi) näkyy vinssivaijerin luona (H055:n ja ratikan välissä) pullot, joista lähteepi letkua sinne nostotyynyihin... Vähän huono kuva tämän asian esittämisen kannalta, sorry.

Oma hupansa on sitten happirikastimen kanssa tupakoivat COPD-potilaat, tai potilaat, joiden on pakko tupakoida sängyssä viiksien kanssa. Joskus turmia sitten sattuu.

[{BS}]

Mitä tuhoa happisäiliö voi saada aikaan:

Sikari laitettuna tilaan, johon virtaa happea

[dino]

Hyvä muistutus hoitajille mitä happipullo voi saada aikaan; http://www.iltalehti.fi/uutiset/2011082314248774_uu.shtml