Lääkärikopteri Pirkanmaalle

[Ladytakkutukka]

Synnytykset on Suomessa niin keskitettyjä että on hyvinkin mahdollista että lähimmässä sairaalassa ei ole synnytyskokemusta.

Anteeksi että jatkan vielä hieman OT. Juuri tuota tarkoitan. Tämä asettaa melkoisia haasteita ensihoidolle kyseisillä alueilla. Itsellä ei ainakaan vielä ole niin vankkaa kokemusta etteikö synnytys kentällä/päivystyksessä nostaisi hikihelmiä otsalle.

[-teme-]

En ymmärrä näitä ruikuttajia joiden mielestä kenttä ei tarvitse ensihoitolääkäriä. Toisaalta on hienoa kun kentällä työskentelee osaavampia ja pätevämpiä perustason sairaankuljettajia, jotka kykenevät tekemään oikeampia ratkaisuja potilaan hoidon kannalta kuin ensihoitolääkäri. ;)

öö no toivottavasti et nyt mun tekstistä hernettäny.. kommentoin vaan yksittäisen tapauksen kannalta, miten keikan ei pitäs mennä...

t:osaavampi, oikeampia ratkaisuja tekevä davesiirtojen kuningas  ;D

[O'Boy]

Huvittaa puhe hifistelystä esimerkiksi Propofolin kohdalla - miten kyseinen aine onkin aina ensimmäisenä listassa? Hyvä aine sinällään, joskin omaa ikäviä haittavaikutuksia. Ja kuitenkin kentällä pari kenttäanestesiaa stesolid+opiaatti -yhdistelmällä tehneenä olen varsin tyytyväinen, jos sen kuuppavuotopotilaan putkittamiseen ja anestesian ylläpitoon on paremmat aineet ja vähän enemmän putkituskokemusta.

Kyytijullin putkituskokemus ei lisäänny yhtään siitä että lääkepakissa olisi propoa. Hyvä lääke se on, lääkärin käyttämänä. Siinä yksi syy miksi kentällä lääkäriä tarvitaan.

Mutta tämä näin Ot:na.

[dino]

Voidaan miettiä, miten kansantalouteen vaikuttaa yksi kopteri lisää ja toisaalta, miten kansantalous kärsii siitä, jos ne pari potilasta lisää kuolevat - tai vielä pahempaa, jäävät pariksikymmeneksi vuodeksi tk:n vuodeosastolle kitumaan.

---

Okei, vähän meni off-topiciksi. Kysymys vain kuuluu: keneltä se on pois, jos maahan tulee yksi pelastushelikopteri lisää ja sillä saadaan katettua se viimeinenkin katvealue?

Asiaa voidaan ajatella kansantalouden lisäksi myös ihan yksilötasolla potilaan näkökulmasta; kannattaako sijoittaa x-miljoonaa euroa yhteen vispilään vai saataisiinko sillä rahalla kansalaisille parempaa hoitoa ja sitä kautta korkeampaa elämänlaatua sijoittamalla raha johonkin muuhun terveydenhuollon osa-alueeseen. Parantaisiko nuo miljoonat kansalaisten elämänlaatua laatua enemmän jos ne sijoitettaisiin kymmeneen(?) maayksikköön tai parantaisiko miljoonat enemmän kansalaisten elämänlaatua jos ne sijoitettaisiin syöpähoitoihin tai ennakoivaan terveydenhuoltoon? Itse en osaa asiaan vastata sillä faktoja ei ole riittävästi tarjolla, käsittääkseni aiheesta ei edes löydy kattavaa ja laadukasta suomalaista tutkimusta.

Tällä hetkellä terveydenhuollossa (mukaanlukien ensihoito) tehdään isoja linjauksia  mutu-tuntumalla, pr-arvoilla, mielikuvilla ja poliittisin perustein - kun raaka tilastofakta ja ennen kaikkea potilaan etu pitäisi olla päätöksenteon ehdottomana johtotähtenä.

Nykymeiningillä on omat hyvät ja huonot puolensa, riippuu katsotko asiaa potilaan vai resursseja saaneen hoitoyksikön näkökulmasta... :)

[bifaasinen]

Asiaa voidaan ajatella kansantalouden lisäksi myös ihan yksilötasolla potilaan näkökulmasta; kannattaako sijoittaa x-miljoonaa euroa yhteen vispilään vai saataisiinko sillä rahalla kansalaisille parempaa hoitoa ja sitä kautta korkeampaa elämänlaatua sijoittamalla raha johonkin muuhun terveydenhuollon osa-alueeseen. Parantaisiko nuo miljoonat kansalaisten elämänlaatua laatua enemmän jos ne sijoitettaisiin kymmeneen(?) maayksikköön tai parantaisiko miljoonat enemmän kansalaisten elämänlaatua jos ne sijoitettaisiin syöpähoitoihin tai ennakoivaan terveydenhuoltoon? Itse en osaa asiaan vastata sillä faktoja ei ole riittävästi tarjolla, käsittääkseni aiheesta ei edes löydy kattavaa ja laadukasta suomalaista tutkimusta.

Tällä hetkellä terveydenhuollossa (mukaanlukien ensihoito) tehdään isoja linjauksia  mutu-tuntumalla, pr-arvoilla, mielikuvilla ja poliittisin perustein - kun raaka tilastofakta ja ennen kaikkea potilaan etu pitäisi olla päätöksenteon ehdottomana johtotähtenä.

Nykymeiningillä on omat hyvät ja huonot puolensa, riippuu katsotko asiaa potilaan vai resursseja saaneen hoitoyksikön näkökulmasta... ::)

Ehdottomasti maayksiköiden kannalla. Mutta voitaisiin edelleen lähteä vaikka siitä, että on kattava konsultointijärjestelmä käytettävissä 24/7 kaikkialla. Vielä konsultaatioihin vaikuttaa liikaa se, että niihin vastaa lukuisa määrä erilääkäreitä saman sairaalan sisäpuolella.

Olisi hyvä saada pieni ydinryhmä lääkäreitä jotka kantaisivat vuorollaan tuota "konsulttilinjaa".

Nyt voi esim sisuksilla olla kymmeniä eri päivystäjiä vuodessa, ja konsultoitaessa kaikki ei tiedä edes mitä lääkkeitä kentällä on käytössä ja mitä kukin voi tehdä. Heidän omat henkilökohtaiset taidot ja uskallus ohjeistaa tuo vielä oman mausteen soppaan.

Ennen hoitoyksiköitä ja lääkäritasontoimintaa tulisi saada kaikille JOPA hoitoyksiköille taottua laadukas perustaso haltuun.

Tuo varojen oikea jakaminen eri alojen kesken on loputon suo jossa ne, jotka parhaiten puhuvat korjaa suurimmat taatelit...

[O'Boy]

Ennen hoitoyksiköitä ja lääkäritasontoimintaa tulisi saada kaikille JOPA hoitoyksiköille taottua laadukas perustaso haltuun.

Ehdottomasti samaa mieltä! Perustasossa ei vain ole ilmeisesti niin paljoa hohtoa kuin "ylemmissä", korkeamman hoitovalmiuden omaavissa yksiköissä. Sen takia perustaso, ensihoidon selkäranka, näyttää jäävän hipostelijoiden varjoon. Toki hat-hateillakin on paikkansa, vieläpä tärkeä sellainen.

[Hoitsu1]

Voidaan miettiä, miten kansantalouteen vaikuttaa yksi kopteri lisää ja toisaalta, miten kansantalous kärsii siitä, jos ne pari potilasta lisää kuolevat - tai vielä pahempaa, jäävät pariksikymmeneksi vuodeksi tk:n vuodeosastolle kitumaan.

---

Okei, vähän meni off-topiciksi. Kysymys vain kuuluu: keneltä se on pois, jos maahan tulee yksi pelastushelikopteri lisää ja sillä saadaan katettua se viimeinenkin katvealue?

Asiaa voidaan ajatella kansantalouden lisäksi myös ihan yksilötasolla potilaan näkökulmasta; kannattaako sijoittaa x-miljoonaa euroa yhteen vispilään vai saataisiinko sillä rahalla kansalaisille parempaa hoitoa ja sitä kautta korkeampaa elämänlaatua sijoittamalla raha johonkin muuhun terveydenhuollon osa-alueeseen. Parantaisiko nuo miljoonat kansalaisten elämänlaatua laatua enemmän jos ne sijoitettaisiin kymmeneen(?) maayksikköön tai parantaisiko miljoonat enemmän kansalaisten elämänlaatua jos ne sijoitettaisiin syöpähoitoihin tai ennakoivaan terveydenhuoltoon? Itse en osaa asiaan vastata sillä faktoja ei ole riittävästi tarjolla, käsittääkseni aiheesta ei edes löydy kattavaa ja laadukasta suomalaista tutkimusta.

Tällä hetkellä terveydenhuollossa (mukaanlukien ensihoito) tehdään isoja linjauksia  mutu-tuntumalla, pr-arvoilla, mielikuvilla ja poliittisin perustein - kun raaka tilastofakta ja ennen kaikkea potilaan etu pitäisi olla päätöksenteon ehdottomana johtotähtenä.

Nykymeiningillä on omat hyvät ja huonot puolensa, riippuu katsotko asiaa potilaan vai resursseja saaneen hoitoyksikön näkökulmasta... :)

Lyhyesti oma kantani: kannatan lääkäriyksiköitä, jotka on miehitetty oikeasti ensihoidosta kiinnostuneella, kentän toimintaan perehtyneellä ja asianmukaisen koulutuksen (mutu-tuntumalla anestesia-tehohoidon erikoislääkäri tuntuisi parhaiten sopivalta) saaneella lääkärillä. Kulkupeli periaatteessa minun mielessäni sivuseikka (ja niinkait sen PITÄISI ollakin, vaikka niin media kuin jopa me alan ammattilaiset tuntuvat aina vaan jankuttavan kulkupelistä... ). Käytännössä kulkupelinä kuitenkin lienee oltava ilmateitse liikkuva härveli, jolloin kuumailmapallo jää pois hitautensa vuoksi ja kiinteäsiipinen lentopeli taas laskeutumishankaluutensa vuoksi (ei taida kaikista tohtoreista olla laskuvarjohyppääjiksi  ::) ).

No, hieman vakavammin puhuen; ihan oikeasti hei! Mistä ajattelette RIITTÄVÄN ensihoidosta kiinnostuneita, kentän toimintaan (oikeasti) perehtyneitä ja asianmukaisen koulutuksen saaneita lääkäreitä päivystämään niissä kaikissa 24/7 maayksiköissä, jotka ajattelette pystyttävän perustamaan noilla ilmakulkuneuvojen ylläpitorahoista säästyvillä rahoilla?? Joku taisi sanoa kolminkertaisen, joku jopa 10-kertaisen määrän saatavan maayksiköitä yhden ilmateitse liikkuvan lääkäriyksikön hinnalla. No, otetaan vaikka laskennallisesti viisi kertaa. Nykyisin Suomessa toimii 4 tai 5 myös lentäen liikkuvaa lääkäriyksikköä. 5*5 = 25 lääkäriyksikköä 24/7. Sitten tulee tietysti se, laitetaanko ensihoitolääkärit toimimaan vain ensihoidossa vai olisiko tarkoituksenmukaista nykyinen toimintamalli, jossa ensihoidossakin toimivat lääkärit hankkivat kokemusta ja näkemystä ihmisen peruselintoimintojen ylläpidosta työskentelemällä myös teho-osastoilla ja leikkaussaleissa. En aivan tunne tarkkaan lääkärien VES:ta, mutta jos yhden lääkäriyksikön pyörittämiseen tarvitseisi 5 päätoimista lääkäriä = 25 päätoimista (pelkästään lääkäriyksikkötyötä tekevää) lääkäriä KERTAA 5 = 125 lääkäriä pois sairaalatyöstä!!! Miten nykyiset teho- ja leikkausosastot pärjää... Käytännössä niin, että lääkärit työskentelee rinnan tehoilla ja ensihoidossa, tarttee näköjään toistakymmentä lääkäriä pyörittämään yhtä lääkäriyksikköä. Lyhyesti vielä tuosta rinnakkaistyöskentelyn eduista; näin saadaan viestinviejiä ensihoidon ja sairaalan välille, jotta yhteistyö ja ymmärrys puolin ja toisin toimintoihin löytyisi. Ja edelleen lisäksi, jos noita maitse toimivia lääkäriyksiköitä olisi nyt vaikka se 25 koko Suomessa, niin arveletteko miten paljon löytyvän jokaiselle lääkäriyksikölle (edes sen riskinarvion mukaisesti A-) keikkaa?

[bifaasinen]

No, hieman vakavammin puhuen; ihan oikeasti hei! Mistä ajattelette RIITTÄVÄN ensihoidosta kiinnostuneita, kentän toimintaan (oikeasti) perehtyneitä ja asianmukaisen koulutuksen saaneita lääkäreitä päivystämään niissä kaikissa 24/7 maayksiköissä, jotka ajattelette pystyttävän perustamaan noilla ilmakulkuneuvojen ylläpitorahoista säästyvillä rahoilla?? Joku taisi sanoa kolminkertaisen, joku jopa 10-kertaisen määrän saatavan maayksiköitä yhden ilmateitse liikkuvan lääkäriyksikön hinnalla. No, otetaan vaikka laskennallisesti viisi kertaa. Nykyisin Suomessa toimii 4 tai 5 myös lentäen liikkuvaa lääkäriyksikköä. 5*5 = 25 lääkäriyksikköä 24/7. Sitten tulee tietysti se, laitetaanko ensihoitolääkärit toimimaan vain ensihoidossa vai olisiko tarkoituksenmukaista nykyinen toimintamalli, jossa ensihoidossakin toimivat lääkärit hankkivat kokemusta ja näkemystä ihmisen peruselintoimintojen ylläpidosta työskentelemällä myös teho-osastoilla ja leikkaussaleissa. En aivan tunne tarkkaan lääkärien VES:ta, mutta jos yhden lääkäriyksikön pyörittämiseen tarvitseisi 5 päätoimista lääkäriä = 25 päätoimista (pelkästään lääkäriyksikkötyötä tekevää) lääkäriä KERTAA 5 = 125 lääkäriä pois sairaalatyöstä!!! Miten nykyiset teho- ja leikkausosastot pärjää... Käytännössä niin, että lääkärit työskentelee rinnan tehoilla ja ensihoidossa, tarttee näköjään toistakymmentä lääkäriä pyörittämään yhtä lääkäriyksikköä. Lyhyesti vielä tuosta rinnakkaistyöskentelyn eduista; näin saadaan viestinviejiä ensihoidon ja sairaalan välille, jotta yhteistyö ja ymmärrys puolin ja toisin toimintoihin löytyisi. Ja edelleen lisäksi, jos noita maitse toimivia lääkäriyksiköitä olisi nyt vaikka se 25 koko Suomessa, niin arveletteko miten paljon löytyvän jokaiselle lääkäriyksikölle (edes sen riskinarvion mukaisesti A-) keikkaa?

Jotkut lääkärit työskentelevät väliajat "ylimääräisenä" päivystyksessä nyt jo Helpottamassa päivystäjän työtaakkaa.

[O'Boy]

Ilman kuntarajoja toimiva, kunnolla koulutettu lääkintäesimieskin olisi hyvä kaveri monelle keikalle. Etenkin perusyksikön tukena tuo on mainio. Se on myös paljon kustannustehokkaampi, joskaan se ei ole ihan yhtä "kyvykäs" Vaatii 4 vakkaria ja hoitotason vermeet eli on siis vähän halvempi lääkäriyksikköön verrattuna.

[Hoitsu1]

Ennen hoitoyksiköitä ja lääkäritasontoimintaa tulisi saada kaikille JOPA hoitoyksiköille taottua laadukas perustaso haltuun.

Ehdottomasti samaa mieltä! Perustasossa ei vain ole ilmeisesti niin paljoa hohtoa kuin "ylemmissä", korkeamman hoitovalmiuden omaavissa yksiköissä. Sen takia perustaso, ensihoidon selkäranka, näyttää jäävän hipostelijoiden varjoon. Toki hat-hateillakin on paikkansa, vieläpä tärkeä sellainen.

Allekirjoitan nuo kommentit täysin. Meillä hoitureillakin joillakin tuntuu se hoitotason status olevan tärkeämpi kuin oikeasti hoitotasoinen, järkevä toiminta... perustaso tekee (suurimman osan Suomen maata kattavan jaotusmallin mukaisesti) suurimman ja tärkeimmän työn ensihoidossa (joskin joutuvat vielä tänäpäivänä tekemään paaaljon aivan turhaakin, ei-ensihoidolle kuuluvaa työtä). Tuosta päästäänkin oikeastaan siihen, että meillä ei kaikilla toimijoilla tunnu oikein olevan toistemme toiminnan tuntemus ja arvostus kohdallaan. Pätee varmaan joka suuntaan eri tasoilta. Ja sen verran edes vähän tähän topicciin liittyen, väittäisin, että lääkäriyksikönkään rooli ja merkitys ei ole täysin kirkkaana mielessä välttämättä jokaisella kentän toimijallakaan. Ei se toki ole se taivaalta tuleva pelastaja, jota voidaan tumput suorina ja (kulkupeliä haltioituneena tuijottaen) odottaa ja jättää omat hommat hoitamatta. No, onneksi näin ei moni (tämänkään palstan lukijoista) toki tee (vaan itseasiassa monella on sitten vastakkainen asenne, me mitään tänne tarvita, ennenkin on selvitty...)... näitä törmäyksiä sitten tulee, kun toimintamallit ja toistensa tunteminen ei ole ihan hallussa.

Kyllä varmasti jokaiselle nykyään suomalaisessa ensihoidossa vaikuttavalle tasolle järkevää tehtävää löytyy. Olkoonkin, että joskus lääkäriyksikkö käy (turhaan?) katsomassa potilasta, josta hoito- tai perusyksikkökin olisi (sitten kun tilanne selvisi) yksin pärjännyt, on myös paljon tilanteita, joihin lääkäriyksikköä ei ole hälytetty eikä kohteessa oleva yksikkö sitä pyydä tai edes ota yhteyttä ensihoitolääkäriin, vaikka potilaan sairastuminen tai vammautunut on hyvinkin vakavalla tasolla. Surkeaa onkin, että (ensi)hoidossa ei välttämättä kiinnitetä siihen mitään huomiota, jos jotain on jäänyt tekemättä, suuri haloo tulee silloin, jos teet jotain (siis jonkun toimenpiteen tai vast) väärin... eli esim. OskuV:n eri topicissa ihmettelemä esh:oon kuuluvan potilaan vienti tk:seen jne. on aivan hyväksyttävää...

[bifaasinen]

Ilman kuntarajoja toimiva, kunnolla koulutettu lääkintäesimieskin olisi hyvä kaveri monelle keikalle. Etenkin perusyksikön tukena tuo on mainio. Se on myös paljon kustannustehokkaampi, joskaan se ei ole ihan yhtä "kyvykäs" Vaatii 4 vakkaria ja hoitotason vermeet eli on siis vähän halvempi lääkäriyksikköön verrattuna.

Tuotakin mallia on väläytelty, mutta onko siitä hyötyä jos etäisyydet periferiaan on 120 km luokkaa?? Kyse on siitä hoitaako palolaitoksen laurit/laurat koko alueen lääkesimies tehtävät.

Kyse oli lähinnä suuronnettomuustilanteista, mutta jos ajoaika kohteeseen on hyvällä kelillä ja hiljaiseenaikaan +55 min alkaa oleen minun mielestä myöhäistä vaihtaa johtajaa enää silloin.

[O'Boy]

Ilman kuntarajoja toimiva, kunnolla koulutettu lääkintäesimieskin olisi hyvä kaveri monelle keikalle. Etenkin perusyksikön tukena tuo on mainio. Se on myös paljon kustannustehokkaampi, joskaan se ei ole ihan yhtä "kyvykäs" Vaatii 4 vakkaria ja hoitotason vermeet eli on siis vähän halvempi lääkäriyksikköön verrattuna.

Tuotakin mallia on väläytelty, mutta onko siitä hyötyä jos etäisyydet periferiaan on 120 km luokkaa?? Kyse on siitä hoitaako palolaitoksen laurit/laurat koko alueen lääkesimies tehtävät.

Kyse oli lähinnä suuronnettomuustilanteista, mutta jos ajoaika kohteeseen on hyvällä kelillä ja hiljaiseenaikaan +55 min alkaa oleen minun mielestä myöhäistä vaihtaa johtajaa enää silloin.

No eihän tuo malli missään nimessä korvaisi kokonaan kopteria tai lääkäreitä. Monet päivittäiset aarne-bertat sen sijaan saattaisi hoitua paremmin jos L4 olisi saatavissa paikalle fiksuun aikaan. Tiheämmin asutetulla seudulla maayksikkö toimii. Lapissa yms. periferioissa Aslakin kaltaiset yksiköt ovat hyvinkin perusteltuja, sielä maayksikkö ei olisi edes mahdollinen. Shp:n lääkintäesimies saattaa hyvinkin olla se tulevaisuuden "kova juttu" Wink-wink.  ::)

[vaniljahani]

Hipostelijat ja Hat-hatit... Mielenkiintoisia termejä. Mitähän tarkoittavat? Ovatko kehu-termejä vai haukkuma-termejä? Ihan uusia mulle.

Ennen hoitoyksiköitä ja lääkäritasontoimintaa tulisi saada kaikille JOPA hoitoyksiköille taottua laadukas perustaso haltuun.

Ehdottomasti samaa mieltä! Perustasossa ei vain ole ilmeisesti niin paljoa hohtoa kuin "ylemmissä", korkeamman hoitovalmiuden omaavissa yksiköissä. Sen takia perustaso, ensihoidon selkäranka, näyttää jäävän hipostelijoiden varjoon. Toki hat-hateillakin on paikkansa, vieläpä tärkeä sellainen.

[O'Boy]

Hipostelijat ja Hat-hatit... Mielenkiintoisia termejä. Mitähän tarkoittavat? Ovatko kehu-termejä vai haukkuma-termejä? Ihan uusia mulle.

Hipostelija voisi tarkoittaa hifistelijää. Hat-hatit vois olla "erikoisryhmää", tässä tarkoituksessa hoitotasoa lääkäriä haeskelin.

Meinasin että hoitotaso ja erityisesti lääkäriyksikkö on aika hifistelyä perstasoon, siihen ensihoidon selkärankaan verrattuna.

Aika hyvää tämä mun terminologia kun tarvii selostaa. Silti taas lipsahti. Kaikella kunnioituksellahan minä, oikeesti. Mutta huumorilla myös :D

[{BS}]

Katsoin juuri kakkoselta ajankohtaista kakkosta. Aika ovelasti veti ensihoidon vastuulääkäri pirkanmaan lääkärihelikopterisuunnitelmat mukaan haastatteluun Kauhajoen kouluampumisiin.

[Maailman vahvin tyttö]

Katsoin juuri kakkoselta ajankohtaista kakkosta. Aika ovelasti veti ensihoidon vastuulääkäri pirkanmaan lääkärihelikopterisuunnitelmat mukaan haastatteluun Kauhajoen kouluampumisiin.

Sehän on vastuulääkärin henk.koht. missio ollut alusta asti se kopteri. Nyt oli rajavartiolaitoksen Super-Puma tulossa viemään TAYS:n lääkintäryhmää paikan päälle. Täällä oli muuten juur viime viikolla SURO-harjoitus.

[Asiantuntija Mäki]

On Ilmari, Mediheli, Aslak...

Nyt sitten Pirkammaalle tulee Manse?