Miksi hoitoalan ongelmista ei saa puhua?

[Vieras: Bluebell]

Oletteko huomanneet samaa?

Jos et kiltisti suostu epäinhimillisiin työvuoroihin ja ole aina vapaa-ajalta valmiina singahtamaan töihin puhelimen soidessa, olet joustamaton. Jos yrität puhua työpaikkasi huonosta työilmapiiristä tai muista ongelmista, olet sopeutumaton ja hankala. Jos et kiltisti siedä työkaverisi töykeää käytöstä ja haukkumista muita kohtaan, olet huono sietämään palautetta ja et vaan ymmärrä heitä jotka puhuvat omasta mielestään vaan suoraan. Jos sinulla on muita tulevaisuudensuunnitelmia kuin 20 vuotta samassa työpaikassa oleminen, et sovellu alalle.

Ainakaan opiskelijoiden ei pidä moisista asioista puhua. Mikäli he puhuvat, he ovat näiden ah, niin vanhojen hoitajien mielestä nykyajan hemmoteltuja ihmisiä, jotka eivät pärjää missään tai ns. kovassa maailmassa, lisäksi he ovat valittajia ja pumpulissa kasvaneita. Toki nämä vanhat hoitajat kertovat aina myös erittäin mielellään, miten heidän opiskeluaikanaan opiskelijat söivät eväänsä siivouskomerossa ja kiillottivat samalla osaston varsinaisten hoitajien kengät. Valitettavasti tämä ns. vanha hoitajuus ei aina korreloi iän kanssa, että nämä olisivat piakkoin siirtymässä eläkkeelle.

Huh, mikä hoitoalalla oikein on?

[Maryam]

Juuri näin... reilu vuosikymmen katseltu tätä alaa ja... no joo . Pahinta on varmaan se, kun omat kollegat puukottavat selkään. Tästä aiheesta voisi kirjoittaa vaikka miten paljon . 

[Vieras: Merimirjami]

Just niin tunnistan tuon ongelman, mutta ei koske ainoastaan opiskelijoita. Jos et ole vakkari, niin sama juttu. Mitään et  saa kritisoida tai olla eri mieltä vakkarihoitajien kanssa. Onneksi olen jo päässyt pois tuosta ja nyt kierrän vakituisena sissinä useammassa paikassa. Tsemppiä sinulle! 

[Vieras: Entinenopiskelija]

Opiskelijana ollessa kotihoidossa valitin ohjaavalle opettajalle ja työpaikalla olevalle ohjaajalle että täällä on huono ilmapiiri. Siellä opiskelijat oli kaikista huonoimpia ja sijaiset sen jälkeen. " Vakkarit ei ikinä tehneet virheitä, vaan muut on tehneet ne." Sen jälkeen työpaikan ohjaaja haukkui minut kaikille kun oon tuollaista valittanut.. Siellä opiskelijat ja sijaiset tehtiin monta valitusta vakkareista pomolle, mut ei esimies tehnyt niille mitään. Sama meno vaan jatkui.. Nyt siel on uus pomo. Toivon mukaan siel on paremmat mahdollisuudet opiskelijoilla ja sijaisilla. Valmistumisen jälkeen oon nyt päässyt hyvään työpaikkaan, jossa kaikilla on sanavaltaa.

[Vieras: Marylee]

Missä työskentelet nyt, paikkakunnalla?

 

 

[Vieras: Hei hei hoitoala!]

Hyvä aloitus. Tunnistan täysin kuvaamasi hahmot ja tilanteet. Todella monissa yksiköissä on täysi tabu puhua työyhteisön tai yleensä työpaikan oikeista ongelmista. Opiskelijana opin pitämään suuni kiinni vaikka usein seurasin työyhteisöjen meininkiä sisäisesti pöyristyneenä tai kauhuissani, koska työyhteisöt muistuttivat enemmän lastentarhaa "me ei leikitä sun kaa" mentaliteetillaan. 

Valmistuttuani pyrin aluksi puuttumaan epäkohtiin, mutta opin pian pelinhengen ja pidin joko suuni kiinni tai vaihdoin maisemaa. 

Pahimmissa paikoissa oli esimiehiä, jotka olivat aivan kuutamolla työyhteisön ristiriidoista tai täysin kyvyttömiä ymmärtämään rooliaan. Piilopomoina on myös monissa yksiköissä nämä "vahvat persoonat" eli eritavoin persoonallisuushäiriöiset tai katkerat, joiden sallitaan mellestävän ja puhuvan asiattomia. 

Liikaa olen kohdannut myös kollegoita, joiden minuus on yhtäkuin ammatti.

Tehyn sisällä on myös omat kaverilta kaverille verkostonsa. Eli koko hoitoala etujärjestöineen on ihan mätä. Hallituksissa istuu emäntiä, joita ei pätkääkään kiinnosta se, että jollain osastolla on paljon sairauspoissaoloja tai määräaikaisuuksia. Kokousten innostavin osuus on oikeasti vain se, kuinka paljon saa seuraavissa kinkereissä syödä ja juoda tehyn piikkiin. Tämäkin on nähty. Ja näkeehän sen Tehyn puheenjohtajastakin. Katsokaapa taas syksyn neuvotteluja.. on sitä ennenkin pyrkyreitä nähty.  

Hoitoala ei muutu kollegat rakkaat. Se on vuosisatojen tiukan hierarkian ja luutuneiden asenteiden hautausmaa. Alalle saa haksahtaa, mutta sinne ei kannata jäädä. Aina meinaa löytyy niitä, jotka asettuvat järjestelmän tiukkaan muottiin ja antavat typerän shown jatkua.

 

[Vieras: Vanha hotaja]

On varmasti paikkoja, joissa kaikki tuo pitää paikkansa, mutta on myös paikkoja, joissa ei pidä. Nuorilla hoitajilla on tuore tieto teoriassa, vanhoilla työn tuoma kokemus myös sen teorian ulkopuolelta. On hyvä muistaa molemmin puolinen arvostus ja kunnioitus. Hoitaja ei osaa koskaan työtään niin hyvin, etteikö aina voisi oppia jotain uuttakin... Eivät nuoret eivätkä vanhat. Kritiikkiäkin voi antaa joko rakentavasti tai hyökkäävästi, eikä se katso edes ikää/kokemusta.

[Vieras: akateeminen]

Olisi mielenkiintoista ja tervetullutta, jos hoitajien keskinäisistä sosiaalisista suhteista, työpaikan näkyvistä ja näkymättömistä säännöistä, keskinäisistä arvoasetelmista ja arvomaailmasta sekä vastaavista tehtäisiin ihan virallinen tieteellinen tutkimus, esimerkiksi sosiologinen - hoitotieteestä ei sellaiseen ole. Kaikki tietää, että alalla on paljon pahoinvointia, mutta käsittääkseni asia ei kiinnosta ketään sen vertaa, että sellaiseen innostuisi.

Tieteellisellä metodilla tehty tutkimus paljastaisi ja kertoisi monia asioita, joita emme välttämättä edes tule ajatelleeksi sen laajemmin. Ehkä se valaisisi myös sitä, mitä pitäisi tehdä että tilanne korjaantuisi. 

[Vieras: Haasteita on]

Toisaalta jos aina kiinnittää huomion vain negatiiviseen sen negatiivisen määrä siinä työssä/työyhteisössä kasvaa. On tärkeää vetää ja pitää myös omia rajoja. Emme kykene muuttamaan muiden toimintaa töyhteisössä, muutoksen tulee lähteä jokaisesta yksilöstä itsestään. Tässä ei aina auta edes työnohjaus tai työyhteisövalmenukset, jos joku/jotkut ovat päättäneet ettei uusia toimintatapoja haluta oppia/hyödyntää. Henkilökunta voi omasta tahdostaan myös sabotoida yhteisöä vaikka esimies yrittäisikin tilanteeseen löytää ratkaisuja. Sisäiset klikit on vaikeita purkaa, kun porukka suojaa omiaan. Sitten sitä vain kylästyy siihen kissanhännänvetoon ja etsii uuden työpaikan.  Toiset ovat niin sokeita omalle toiminnalleen ja kuvittelevat olevansa tosi yhteistyökykyisiä ja tasapuolisia.

[Vieras: Kyllästynyt]

Itse olen nyt todella monta kertaa todennut että hoitoala täynnä lampaita jotka kuitenkin panostavat vain selkään puukottamiseen ja juoruiluun eivätkä yhteisten etujen ajamiseen. Hoitajaa, joka uskaltaa edes vaatia ylityöt rahana, katsoo muut hoitajat kieroon. Kaikkeen  ollaan suostuvaisia ja se juuri edistää epäkohtia hoitoalalla. Ei epäkohtia olisi niin paljon jos hoitajat eivät itse edesauttaisi niitä..joskus tuntuu että suurin osa hoitajista vain todella tyhmiä. Tyhmiä itsekkäitä lampaita jotka keskittyvät töissä paskan jauhamiseen eivätkä ymmärrä omista eduistaan mitään. Mutta siinä ovat aina samaa mieltä  jos puhutaan että palkkaa pitäisi saada lisää...hyviä ja jämäköitä hoitajia on mutta he lähtevät alalta, kuten minä. 

[Vieras: Ei enää hoitajan töitä.]

Tutulta moni asia kuulostaa... Työpaikoilla kauheaa valitusta työoloista aamusta iltaan. Silti kiltisti toteutetaan kaikki työnantajan vaatimukset. Muistan myös, kun minua kerran perehdytettiin yhdellä osastolla. Neuvottiin, miten piti soittaa työntekijät läpi, jos joku ilmoittaa poissaolosta, eikä pomo ole paikalla hankkimassa sijaista. Kysyin sitten, mitä tehdään, jos kukaan ei vastaa. Tämä (täysin työlleen elävä opastaja) katsoi minua ihan ihmeissään ja totesi, että kyllä aina on joku saatu. No, myöhemmin kyllä huomasin, että vain muutamat, samat ihmiset vastasivat, kun näinä aikoina tuli osastolta puheluja ja itsekään en kuulunut heihin. Jos halutaan, että hoitaja on valmis tulemaan lyhyellä varoitusajalla (=samantien) töihin, silloin on myös maksettava päivystyksestä! Mutta mikäänhän ei muutu niin kauan kuin lampaina suostumme kaikkeen.

[Vieras: Mustalammas]

8kk vakituisena työntekijänä olleena en voi muutakun silmät pyöreinä ihmetellä miten huono työilmapiiri voikaan olla. Harmittaa aivan että en valinnutkaan toista polkua. Kun et ole täältä kotoisin, et tunne ketään, etkä enää haluakaan oppia tuntemaan, et kuulu kuppikuntaan vaan teet työsi niin hyvin kun pystyt, en suostu enää pompoteltavaksi niin kyllä sua kohdellaan niinkun olisit ilmaa! Arvostus on 0. Ei se kato sitä olisitko vakituinen, sijainen vai opiskelija. Riittää yks voimakastahtoinen hoitaja joka on koko elämänsä ollut talossa, niin siinähän sitä on kerrakseen. Muiden pitäs vaan toimia niinkun hän ja jos teet erilailla niin sä jäät ulkopuolelle kaikesta. Mutta omalta osalta tämä ei jää tähän, samalla voin myös auttaa muitakin kiusattuja ja ulkopuolelle työyhteisöstä jätettyjä.

Ihmisiä tässä kuitenkin vaan ollaan, tunteisiin menee tämä. Itkua vääntäen on töistä lähdetty. 

[Vieras: Kuulostaa niin tutulta!]

13 minuuttia sitten, Vieras: Mustalammas kirjoitti:

8kk vakituisena työntekijänä olleena en voi muutakun silmät pyöreinä ihmetellä miten huono työilmapiiri voikaan olla. Harmittaa aivan että en valinnutkaan toista polkua. Kun et ole täältä kotoisin, et tunne ketään, etkä enää haluakaan oppia tuntemaan, et kuulu kuppikuntaan vaan teet työsi niin hyvin kun pystyt, en suostu enää pompoteltavaksi niin kyllä sua kohdellaan niinkun olisit ilmaa! Arvostus on 0. Ei se kato sitä olisitko vakituinen, sijainen vai opiskelija. Riittää yks voimakastahtoinen hoitaja joka on koko elämänsä ollut talossa, niin siinähän sitä on kerrakseen. Muiden pitäs vaan toimia niinkun hän ja jos teet erilailla niin sä jäät ulkopuolelle kaikesta. Mutta omalta osalta tämä ei jää tähän, samalla voin myös auttaa muitakin kiusattuja ja ulkopuolelle työyhteisöstä jätettyjä.

Ihmisiä tässä kuitenkin vaan ollaan, tunteisiin menee tämä. Itkua vääntäen on töistä lähdetty. 

Tälläisen toiminnan olisi aika muuttua.

[Vieras: Näin Porissa]

9 tuntia sitten, Vieras: Ei enää hoitajan töitä. kirjoitti:

Tutulta moni asia kuulostaa... Työpaikoilla kauheaa valitusta työoloista aamusta iltaan. Silti kiltisti toteutetaan kaikki työnantajan vaatimukset. Muistan myös, kun minua kerran perehdytettiin yhdellä osastolla. Neuvottiin, miten piti soittaa työntekijät läpi, jos joku ilmoittaa poissaolosta, eikä pomo ole paikalla hankkimassa sijaista. Kysyin sitten, mitä tehdään, jos kukaan ei vastaa. Tämä (täysin työlleen elävä opastaja) katsoi minua ihan ihmeissään ja totesi, että kyllä aina on joku saatu. No, myöhemmin kyllä huomasin, että vain muutamat, samat ihmiset vastasivat, kun näinä aikoina tuli osastolta puheluja ja itsekään en kuulunut heihin. Jos halutaan, että hoitaja on valmis tulemaan lyhyellä varoitusajalla (=samantien) töihin, silloin on myös maksettava päivystyksestä! Mutta mikäänhän ei muutu niin kauan kuin lampaina suostumme kaikkeen.

Niinpä...meillä oli sama juttu, yksi hoitaja vuorossa ja jos joku sairastuu esim. viikonloppuna, kaikilla oli oletus että heidän soitettava sijaisia läpi ja jos ei saa, on jäätävä töihin....uskomatonta!!! Tämän nielivät täysin kyseenalaistamatta ja juuri tuo lause "aina on joku saatu"...aivan uskomatonta ja välillä loppuu usko kun meidänkin työpaikassa olen ainoa joka asiaa kyseenalaisti ja järjellä ajatteli... mitäs esim. joulun pyhät kun suurin piirtein 2 samaa hoitajaa hoitaa ne about 4 pyhää ja jos toinen sairastuu eikä ketään saa, siinä sitten tekisi tuplavuoroa 4 päivää putkeen.... NO minä uutena hoitajan selvitin liitosta asiaa ja alkoi tulla esimiehiltä ohjeistus miten toimia mutta tuntui, että työkaverit ottivat sen negatiivisesti, että joku lähti selvittämään tätä asiaa.. välillä IHAN TOSISSAAN mietin onko suurin osa hoitajia todella näin tyhmiä ja marttyyreja!!! Mitäs jos olisi esim. matka varattuna tai itse sairastuu..tai ei VAAN JAKSA tehdä tuplavuoroja... heillä käsitys että HOITAJILLA vastuu jos talo jää tyhjilleen ilman hoitajia....onko muualla NÄIN TYHMIÄ hoitajia??? Niin ja siis tietenkään he eivät vaatineet hälytysrahaa eivätkä ylityökorvauksia...

[Vieras: Terveisiä kauhuteekoohoon]

On jo useamman vuosikymmenen ajan todettu (myös muilla aloilla), että joidenkin pomojen mielestä on parempi että työntekijä ei aukaise suutaan vaan vaihtaa työpaikkaa kertomatta aikeistaan mitään, kuin että sanoisi suoraan mielipiteensä työpaikan epäkohdista esim. palavereissa. Myöskään syytä kysyttäessä ei kannata kertoa oikeaa syytä vaan säveltää jotain epämääräistä paremmasta palkasta jotta saa suosittelijan.

 

[Hann]

Juuri valmistuneena niin kyllä kun jossai paikoissa huomasi ettei työilmapiiri ole kohillaan nii samantien tuli fiilis että tänne minä en töihin tule! Ja jos sama toistuu useita kertoja ymmärrän hyvin jos yksi tai kaksi hyvää hoitajaa jättää koulutuksen kesken.

Muokattu elokuun 7, 2019 - Hann

[Metafora]

Mitäs sitten, jos työpaikalle ei yksinkertaisesti pysty jäämään? Olen vasta opiskelija, mutta yksinhuoltaja. Päiväkoti menee kiinni klo 17. Minun on lähdettävä klo 16 työpaikalta, jotta voin hakea lapseni hoidosta. Lapseni on ensisijainen velvollisuuteni. Minulla ei ole muita vaihtoehtoja. 

[Vieras: Bluebell]

29 minuuttia sitten, Metafora kirjoitti:

Mitäs sitten, jos työpaikalle ei yksinkertaisesti pysty jäämään? Olen vasta opiskelija, mutta yksinhuoltaja. Päiväkoti menee kiinni klo 17. Minun on lähdettävä klo 16 työpaikalta, jotta voin hakea lapseni hoidosta. Lapseni on ensisijainen velvollisuuteni. Minulla ei ole muita vaihtoehtoja. 

Eihän sinne työpaikalle tarvitse jäädä työajan jälkeen.

[Vieras: Huoh...]

12.8.2019 klo 08.30, Metafora kirjoitti:

Mitäs sitten, jos työpaikalle ei yksinkertaisesti pysty jäämään? Olen vasta opiskelija, mutta yksinhuoltaja. Päiväkoti menee kiinni klo 17. Minun on lähdettävä klo 16 työpaikalta, jotta voin hakea lapseni hoidosta. Lapseni on ensisijainen velvollisuuteni. Minulla ei ole muita vaihtoehtoja. 

Juuri tämä..... miksi ihmeessä hoitoalalla on niin paljon naisia, jotka eivät selvitä etujaan ja oikeuksiaan? Ei se vaatisi kuin vaikkapa liittoon soiton.  Mutta.. moni jää työpaikalle esimiehen näin velvoittaessa ja varmaan jättää lapsensakin hakematta päiväkodista ettei VAAN tulisi sanomista esimieheltä...

Esimies voi velvoittaa ainoastaan HÄTÄTYÖN vuoksi jäämään ja se äärimmäinen tapaus, tulipalo tms..... ja sekin tehtävä kirjallisesti. Sijaisen puuttuminen ei ole HÄTÄTYÖ: 

[jupet]

Hätätyön teettämisestä on lisäksi aina annettava kirjallinen selvitys työsuojeluviranomaiselle. Mikäli joku esimies hätätyöstä puhuu kysy aina miten ja milloin hän aikoo hätätyön teettämisen viranomaisille perustella. https://www.tyosuojelu.fi/tietoa-meista/asiointi/luvat-ja-ilmoitukset/hatatyo