Koulussa opetettua, joka on käytännössä herättänyt ihmetystä

[Tyrnikki]

Olipa hankala muotoilla otsikko, mutta avaan nyt, mitä tarkoitan. Onko teille hoitoalan koulusta jäänyt mieleen jokin asia, jonka ootte sittemmin käytännön työelämässä huomanneet olevan vähän virheellistä tietoa ja joka on herättänyt myöhemmin ihmetystä? 

Minulle tulee aina mieleen se, kun lääkehoidon opettaja piti palopuheen siitä, että koskaan ei saa laittaa mitään kenenkään pyllyyn. Että aina pitäisi etsiä joku vaihtoehto per. rectum annettavalle valmisteelle.

Tuo ehdottomuus tuntuu vaan edelleen niin oudolta. Että ei koskaan? Ymmärrän, että tietysti miellyttävämpää voi olla ensin kokeilla esim. laksatiivia suun kautta ja jos ei auta, sitten peräruiske tai suppo. Mutta kun niitä tilanteita vaan on, että pakko se on antaa valmiste per. rectum. Näin esim. joissakin epilepsialääkkeissä tai kun halvaantuneelta toimitetaan vatsaa peräruiskeella. Tai entä kun lääkäri tuseeraa potilasta? 

Mitäs ihmetyksiä teille on jäänyt mieleen? 

[Vieras: Kyllä]

Kyllä per rec annetaan esim. Tk:n osastolla särkylääkettä sellaiselle, joka ei pysty nielemään. Peräruiskeita käytetty kotihoidossakin... Kehitysvammapuolella tuseeraaminen voi olla toistuva toimenpide ja lähihoitajan tekemänä. Ne ei ole jäänyt itseä ihmettelemään, kun aina on ollut syy siihen, miksi per rec.

Muuten on ollut kyllä paljon ihmeteltävää. Esimerkiksi: Kotihoidossa vaippoja päällekäin, samoissa oloissa ei tule käytettyä kolmia hanskoja vaipanvaihdossa vaikka se niin hienosti opetettiinkin ja vaikka itse vannoin, että minä ainakin käytän! Siinä on erilainen järki kädessä vaikka osastolla kyllä käytin kolmet. 

[Vieras: Minni]

Isokokoisen vuodepotilaan voi hoitaa yksinkin jos osaa oikean ergonomian. 

[Vieras: Tintti]

En tiedä miten Suomessa opetettiin/opetetaan  vuoteen sijaaminen , Ruotsin vårdskolanissa vuonna 75  opetettiin että tyynynpällisen   aukko ei saanut koskaan olla ovelle päin, en tiedä miksi.

[Vieras: tyttö]

5 minuuttia sitten, Vieras: Tintti kirjoitti:

En tiedä miten Suomessa opetettiin/opetetaan  vuoteen sijaaminen , Ruotsin vårdskolanissa vuonna 75  opetettiin että tyynynpällisen   aukko ei saanut koskaan olla ovelle päin, en tiedä miksi.

On tämä Suomessakin kuultu koulussa. Näitä hoitotyön syväluotaavia peruskysymyksiä.

[Vieras: Emmi]

46 minuuttia sitten, Vieras: Tintti kirjoitti:

En tiedä miten Suomessa opetettiin/opetetaan  vuoteen sijaaminen , Ruotsin vårdskolanissa vuonna 75  opetettiin että tyynynpällisen   aukko ei saanut koskaan olla ovelle päin, en tiedä miksi.

Meillä tuo tyyny asia perusteltiin esteettisyydellä eli ei anna hyvää/hienoa kuvaa kun ovesta tullaan huoneeseen. 

[Tyrnikki]

2 tuntia sitten, Vieras: Kyllä kirjoitti:

Kyllä per rec annetaan esim. Tk:n osastolla särkylääkettä sellaiselle, joka ei pysty nielemään. Peräruiskeita käytetty kotihoidossakin... Kehitysvammapuolella tuseeraaminen voi olla toistuva toimenpide ja lähihoitajan tekemänä. Ne ei ole jäänyt itseä ihmettelemään, kun aina on ollut syy siihen, miksi per rec.

Sori, pakko korjata kun kirjoitin ilmeisesti aloitukseen huonosti. Siis minä en ihmettele yhtään per rectum annettavia lääkkeitä, koska tiedän käytännön myötä vallan hyvin, että niitä vaan pitää joskus antaa. 

Ihmetystä on vaan jälkeen päin aiheuttanut tuon opettajan opetus, ettei niitä muka saisi koskaan antaa. Miten sitä muka voisi välttää? 

Yksi luokkakaveri ainakin oli sitten harjoittelussa kieltäytynytkin tuolla perusteella antamasta mitään per. rec. Mietin vaan, että vieläkö on pystynyt pitämään tuon saman periaatteen ja välttyä hoitajana antamasta lääkkeitä per. rec.

Yks kans tuli mieleen. Eräs opettaja sanoi, että tytöttely ja pojittelu on seksuaalista häirintää, eikä sitä tule hyväksyä. 

No aika paljon olisin minäkin kokenut seksuaalista häirintää, jos kaiken tytöttelyn sellaisena ottaisin. Ihan varmasti ei moni Iäkkäämpi potilas tarkoita sitä millään pahalla, kun tytöttelee. Heidän silmissään minä olen ihan tyttönen vasta ja ennen on ollut ihan tavallista puhua noin. Jos ei nimeäkään satu muistamaan, niin huikkaa sitten että "hei tyttö!" 

[Vieras: Hoi]

Ainakin sen opin töissä, että aina etsitään se paras vaihtoehto kaikista, ja joskus se kipulääkitys oli vaan helpoin toteuttaa per rec.

Koulussa ei opetettu mitään vippaskonsteja miten saa esim housuvaipat nopsaan vaihdettua riisumatta kaikkia housuja. Kaikki tehtiin monen mutkan kautta. Vasta töissä oppi muilta.

[jupet]

1 hour ago, Guest Hoi said:

miten saa esim housuvaipat nopsaan vaihdettua riisumatta kaikkia housuja

No miten?

[Vieras: Vierestä vastaan.]

13 minuuttia sitten, jupet kirjoitti:

No miten?

Irrottaa vaan toisen jalan lahkeet irti. Sitten pujottaa vaipan ensin niistä irtonaisista lahkeista ja sitten vasta niiden lahkeiden yli jotka ovat jalassa. 

[Vieras: Psykia]

Eniten kentällä ihmetystä on herättänyt se miten vähän käytännön taitoja harjoitteluun tuleva sairaanhoitaja osaa. Esim. monet tärkeät asiat näytettiin vain kerran eikä kaikkea päässyt itse kokeilemaan kun käytännön oppia oli vain 2 h/ viikko. 

Mutta koulussa lähes kaikki tuntui rakettitieteeltä ja valmistelut olivat pitkiä, todellisuudessa asiat hoituvat paljon yksinkertaisemmin ja nopeammin. Onneksi sain opiskelijana kohdata mahtavia ammattilaisia joilta olen kerännyt itselleni toimivimmat tavat tehdä tätä työtä.

[Vieras: Terkka]

Paras kommentti, minkä sain opettajalta sisätautien tunneilla koulussa, kun kävimme läpi EKG:n ottoa ym. Kun kysyin, että minkä näköinen se sydänfilmi sitten on jos ihmisellä on infarkti päällä. Opettajan vastaus: "se on teidän ammattitaitoa tietää nämä asiat." ??!! xD Siinä oli ainoa oppi, mitä EKG:n tulkinnasta oppi koulussa. Vuosia myöhemmin jo työelämässä pyysin entistä ambulanssikuskia kertomaan, että miltä se infarkti siellä filmissä näyttää ja hän opetti ST-nousun ja laskun. 

[Vieras: Tpkt]

14 tuntia sitten, jupet kirjoitti:

No miten?

No.Ei tarvii edes riisua housuja jos ne on hiukankin leveämmät lahkeet.Laita housut ihan alas ja housuvaippa siihen alas myös ja pujota lahje kerrallaan puntista ulos,alas ja jalkaterän läpi niin se on sitten säärissä ja oikealla paikallaan ja vedät ylös.Oon tehny tuhat kertaa.Nopeampi.

[Vieras: HH/VH]

No, välinehuoltoa opettaessa suun th:n opettaja kiven kovaa intti, ettei laminaattipusseja saa laittaa autoklaaviin "pystyyn". Ei myöskään kertonut esimerkiksi painelaitelaista mitään saatika sitten autoklaavin käytöstä start-nappulaa pidemmälle.

[Vieras: hoitsuhanse]

7 tuntia sitten, Vieras: Tpkt kirjoitti:

No.Ei tarvii edes riisua housuja jos ne on hiukankin leveämmät lahkeet.Laita housut ihan alas ja housuvaippa siihen alas myös ja pujota lahje kerrallaan puntista ulos,alas ja jalkaterän läpi niin se on sitten säärissä ja oikealla paikallaan ja vedät ylös.Oon tehny tuhat kertaa.Nopeampi.

Kiitos vinkistä. Varmasti menee kokeiluun seuraavassa työvuorossa!

[Vieras: Bebe]

1.8.2019 klo 17.18, Vieras: Minni kirjoitti:

Isokokoisen vuodepotilaan voi hoitaa yksinkin jos osaa oikean ergonomian. 

Kyllä, tietenkin voi? 

[Vieras: Sh/2014]

Potilaan asentoa muuttaessa toisen hoitajan avustamana, ei opettajan mukaan saisi tahdittaa laskemalla ääneen: " yksi, kaksi, kolme!"

[Vieras: Villeman]

Lääkehoidon tunnilla opettaja käytti vanhasta tutusta kipulääkkeestä nimitystä :  PAR ASET AMOLI. (Lausui myös noin että välit kuuluivat)  Muualla en ole kuullut käytettävän.

 

[Vieras: Nenä]

Opettaja joskus sanoi, ettei nenämahaletkun kautta voi toteuttaa letkuravitsemusta.