Jump to content

Arkistoitu

Tämä aihe on arkistoitu, siihen ei voi enää vastata.

Sistah

Raskausdiabetes osa II

Recommended Posts

Sistah

Osa I oli kysymys neuvola-aikaisesta seurannasta yms ja kysyin sen tuolla terveyden edistämisen puolella kun neuvolatoiminta on sitä.... Mutta naistentaudistahan on myös kyse!

Eli toivoin että joku haluaisi omasta kokemuksestaan (ammatillisesta :-)) vähän avata minulle millainen on hoitokäytäntö kun naisella todetaan raskausdiabetes. Seurataanko esim äitiyspolilla ihan rutiinina vai vasta jos sokerit ei pysy kurissa.... ja mitenkäs on synnytyksen yhteydessä, varmaan lapsi on automaattisesti sokeriseurannassa - vai onko, jos kyseessä on ollut ihan "ruokavaliohoitoinen" raskausdiabetes? Otetaanko lapsi tehoseurantaan samalla lailla kuin ilmeisesti usiemmissa synnytyssairaaloissa (vai kaikissa?) otetaan DM-äidin lapsi?

Jaa tämä kirjoitus


Suora linkki
Jaa toisille sivustoille
Kerttu

Mä vastaan nyt täälläkin ::) Meidän alueen synnytyssairaalassa kaikilta raskausdiabeetikkojen lapsilta otetaan sokerikäyrää syntymän jälkeen - kolme normaalia arvoa lopettaa seurannan. Tarvittaessa mennään sitten keskolaan, jos ei jaksa sokereita pitää tarpeeksi korkealla.

Jaa tämä kirjoitus


Suora linkki
Jaa toisille sivustoille
{BS}

Täällä ohjeistuksessa on että raskaana olevasta tehdään lähete ä-polille, jos sokerirasituksessa on kahden tai kolmen arvon poikkeamat(rajat: 0h:5.1, 1h:10, 2h 8.7). Samalla annetaan mittari kotiseurantaan(samoin jos yhden arvon poikkeama. Raskausviikolla ). Jos U-gluk on kerran(joskus otetaan vielä toinen virtsatesti samalla viikolla vielä varmistukseksi enne lähetettä) positiivinen, tehdään lähete sok.rasitukseen.

Jos aikaisemmin on ollut GDM, ja ensimmäinen rasitus on ollut negatiivinen (rvk 12-14) toistetaan rasitus rvk:lla ~27.

Terveysportissa on yleiset ohjeet asiasta, mutta jokaisella shp:llä on omat sovellukset.

http://www.terveysportti.fi/terveysportti/ekirjat.naytaartikkeli?p_artikkeli=shp00745

Toimintaohjeet neuvolassa, jos sokerirasitus on poikkeava:

Kaikille äideille annetaan ruokavalio- ja liikuntaneuvontaa, verensokerikotimittausohjaus 2 ja jaetaan Diabetesliiton julkaisu "Raskausdiabetes - pidä huolta itsestäsi ja vauvastasi" (www.diabetes.fi)

Yksi poikkeava arvo sokerirasituksessa: Verensokereiden kotimittaus 2 viikon välein, lisäksi tehostettu neuvolaseuranta: painonnousun esto ja SF-mitan seuraaminen, motivointi, dieetti, liikunta. Jos verensokeriarvot ovat kotimittauksissa normaalit ja raskaudenkulku säännöllinen --> (neuvolaseuranta ja kontrolli äitiyspoliklinikalla raskausviikolla 38. Jos verensokeriarvot kotimittauksessa ovat poikkeavat lähete äitiyspoliklinikalle.

2–3 poikkeavaa arvoa sokerirasituksessa: Neuvonta (ruokavalio ja liikunta) ja kotimittausohjaus neuvolassa 1–2 viikon sisällä + lähete äitiyspoliklinikalle.

Aiheet erikoissairaanhoidon lähetteeseen äitiyspoliklinikalle

insuliinihoitoinen raskausdiabetes aikaisemmassa raskaudessa

poikkeava arvo sokerirasituksessa

yksi poikkeava arvo (ja kotimittauksissa normoglykemia ja raskauden kulku on normaali) lähete äitiyspoliklinikalle raskausviikolla 38

2–3 poikkeavaa arvoa – lähete äitiyspoliklinikalle heti

poikkeavat verensokeriarvot kotimittauksessa

glukosuria joka ilmenee raskausviikon 36 jälkeen

isokokoinen sikiö (SF mitta >+2SD)

Jaa tämä kirjoitus


Suora linkki
Jaa toisille sivustoille
Sistah

Aah, ihanaa, tiedonjanoni tyydyttyy, kiitos!

Jaa tämä kirjoitus


Suora linkki
Jaa toisille sivustoille
Vieras: Student Midwife

HUS:n Haikarakansio sanoo seuraavaa:

Hoito ja seuranta:

Ruokavalio aloitetaan heti kun patologinen rasitus on todettu.

Dieettiohjeet antaa neuvola.

Neuvola kirjoittaa lähetteen äpkl:lle jos sokerirasituksessa on 2-3 patologista arvoa, tai jos f-P-gluk on 5.5 tai korkeampi.

Neuvolaseurantaan jäävistä määritetään f-P-glukoosi n. 4 viikon välein.

Jos rasituksessa vain yksi arvo on patologinen:

Jos f-P-gluk on 5.5 tai korkeampi, niin potilas kutsutaan n. 36 raskausviikolla

äpkl:lle, jossa tullessa paastoverensokeri ja tehdään kliininen ja UÄ-painoarvio.

Jos makrosomia (vatsanymp ≥ viikot –2 cm) äpkl-seuranta 2 vk välein (UÄ, f-P-gluk, KTG)

Jos h 36 ei todeta makrosomiaa, seuranta neuvolassa; jos f-P-gluk. neuvolassa 5.5 tai

yli, uudelleen äpkl:lle

Jos rasituksessa kaksi tai kolme arvoa on patologisia

Vuorokausikäyrä osastolla tai kotona 0-2 viikon kuluessa patologiseksi todetusta rasituksesta:

insuliinihoito kun paastoarvo kahdesti > 5.5 mmol/l tai > 5.5 sekä ruokailun jälkeen

> 7.8 mmol/l. Insuliinihoidon aloituksesta määrää sisätautilääkäri

vain dieetti ja P-gluk seuranta neuvolassa, jos sokeritaso jää vuorokausikäyrässä

edellä mainittua matalammaksi

äpkl:n kontrolli h 36, mikäli P-gluk pysyy alle 5,5 neuvolan seurannoissa

jos sikiöllä makrosomiaa (ks. edellä), otetaan KTG > h 36 alkaen 1-2 kertaa

viikossa ja LVP harkinta EPO indikaatiolla

Harjoittelusairaalassani gestaatiodiabeetikon vastasyntyneen sokereita ei rutiinisti seurattu salitarkkailun aikana, mutta jos lapsi oli vaisu ja meni keskoskaappiin saamaan apua sopeutumiseen, niin siinä yhteydessä lastenlääkäri määräsi otettavaksi verikaasut hapetuksen selvittämiseksi ja verensokerin myös. Varsinainen vastasyntyneen verensokereiden seuraaminen tapahtui sitten lapsivuodeosastolla tai lastenosastolla riippuen lapsen kunnosta.

Jaa tämä kirjoitus


Suora linkki
Jaa toisille sivustoille
Vieras: Student Midwife

Nostan tätä aihetta, koska jos joku etsii tietoa, niin sokeriarvoihin on tullut hieman muutoksia.

2h sokerirasituksen raja-arvot ovat nykyään:

0h 5.3, 1h 10.0 ja 2h 8.6

Jo pelkkä yksi raja-arvo tarkoittaa, että odottajalla on GDM. Yhdestä poikkeavasta arvosta hoitona on dieettihoito ja paastoverensokereiden säännöllinen seuranta neuvolan toimesta. Kaksi tai useampi patologinen arvo merkitsee lähetettä äitiyspoliklinikalle.

Jaa tämä kirjoitus


Suora linkki
Jaa toisille sivustoille
Satu

Tuo tuntuu ettei ole mennyt jakeluun maanlaajuisesti, edelleen tuntuu että vaihtelua käytännöissä on vaikka ihan selkeät ohjeistukset on asian tiimoilta tehty.

Jaa tämä kirjoitus


Suora linkki
Jaa toisille sivustoille
{BS}

Vielä tulee sellaisia synnyttäjiä, joilla on ollut 1 tai 2 patologista arvoa. Tai sitten ei ole tehty rasitusta ollenkaan, vaikka kaikki kriteerit sen tekemiseen olisi ollut. Ja niitä joille on tehty rasitus joskus H10 ja silloin jo raja-arvoja. Uutta rasitusta ei ole sitten tehty myöhemmin.

Jaa tämä kirjoitus


Suora linkki
Jaa toisille sivustoille
Piikkis

Vielä tulee sellaisia synnyttäjiä, joilla on ollut 1 tai 2 patologista arvoa. Tai sitten ei ole tehty rasitusta ollenkaan, vaikka kaikki kriteerit sen tekemiseen olisi ollut. Ja niitä joille on tehty rasitus joskus H10 ja silloin jo raja-arvoja. Uutta rasitusta ei ole sitten tehty myöhemmin.

Jos paastonäytteen raja on 5.3, ja äidin tulokseksi saadaan 5.0, niin voidaanko puhua raja-arvosta? Mun mielestä ei, neuvolan mielestä kyllä.

Toisaalta ystävällä oli 1 h näyte 10.7, eikä mitään seurantoja eikä neuvolassa puhuttu mitään RD diagnoosista saati seurannasta, kun taas sen sijaan äitipolilla taas oli RD diagnoosi. Sai ystävän aika ymmälleen..

Jaa tämä kirjoitus


Suora linkki
Jaa toisille sivustoille
{BS}

Vielä tulee sellaisia synnyttäjiä, joilla on ollut 1 tai 2 patologista arvoa. Tai sitten ei ole tehty rasitusta ollenkaan, vaikka kaikki kriteerit sen tekemiseen olisi ollut. Ja niitä joille on tehty rasitus joskus H10 ja silloin jo raja-arvoja. Uutta rasitusta ei ole sitten tehty myöhemmin.

Jos paastonäytteen raja on 5.3, ja äidin tulokseksi saadaan 5.0, niin voidaanko puhua raja-arvosta? Mun mielestä ei, neuvolan mielestä kyllä.

Ei myöskään minun mielestä kyse ole raja-arvosta. Eikä kyllä monen muunkaan mielestä.

Jaa tämä kirjoitus


Suora linkki
Jaa toisille sivustoille
Piikkis

Vielä tulee sellaisia synnyttäjiä, joilla on ollut 1 tai 2 patologista arvoa. Tai sitten ei ole tehty rasitusta ollenkaan, vaikka kaikki kriteerit sen tekemiseen olisi ollut. Ja niitä joille on tehty rasitus joskus H10 ja silloin jo raja-arvoja. Uutta rasitusta ei ole sitten tehty myöhemmin.

Jos paastonäytteen raja on 5.3, ja äidin tulokseksi saadaan 5.0, niin voidaanko puhua raja-arvosta? Mun mielestä ei, neuvolan mielestä kyllä.

Ei myöskään minun mielestä kyse ole raja-arvosta. Eikä kyllä monen muunkaan mielestä.

Aivan. Näin mä myös labraihmisenä tulkitsin. Neuvolan täti sai vaan karvat pystyyn. Onneksi on työsuhde etuja, tsekkasin aterian jälkeisen arvon tänään töissä, oli 4.5, joten ei kyllä tosiaan syytä huoleen..

Jaa tämä kirjoitus


Suora linkki
Jaa toisille sivustoille

×

Important Information

By using this site, you agree to our Terms of Use.